Hakkarainen

12 joukkuetta takaisin Salibandyliigaan

09.01.
2014
31 Kommenttia
0

Salibandyliigaa pelataan parhaillaan 14 joukkueen sarjana kahdeksatta kautta. Nykyiseen joukkuemäärään siirryttiin 2006-2007. Sitä ennen pelattiin 12 joukkueen kolminkertaista runkosarjaa. Silloin ajateltiin, että suurempi joukkuemäärä takaa paremman alueellisen kattavuuden ja leventää miesten salibandyn tasoa ajan myötä (33 runkosarjaottelua todettiin myös liian raskaaksi amatöörilajiin).

Seitsemän ja puolen kauden jälkeen voidaan arvioida ovatko tavoitteet toteutuneet. Ensimmäisen tavoitteen kohdalla voidaan sanoa, että puoli Suomea on katettu, vaikka aukkoja varsinkin länsirannikolla ja Hämeessä löytyy. Salibandyliigaa pelataan Helsingistä Ouluun ja Turusta Joensuuhun.

Mutta lähes näin asian laita oli myös aiemmin. Nykyinen sarjamuoto on tehnyt vain Turusta liigakaupungin. On tosin oletettavaa, että TPS olisi noussut myös vanhan malliseen sarjaan ennemmin tai myöhemmin hyvän juniorityönsä ansiosta.

Oli asia niin tai näin alueellisen kattavuuden osalta, niin toisen tavoitteen saavuttamisesta ei ole pienintäkään merkkiä. Mitään trendiä tason laajenemisesta ei ole havaittavissa. Tämän osoittavat sarjataulukot vuosilta 2006-2012 kiistatta. Viime kaudelta muistetaan myös Ilveksen, OLS:n, Josban ja Nokian Krp:n kärvisteleminen häntäpäässä. Tällä kaudella OLS ja Nokia ovat jatkaneet siitä, mihin edellisellä sesongilla jäivät. Seuraukseen ne ovat saaneet Loviisan Torin.

Pitää myös huomata, että tason laajuus on suhteellinen käsite. Se on riippuvainen kärjen tasosta. Jos parhaiden taso olisi tippunut, se olisi voinut laajentaa tasoa. Koska kärki on kuitenkin vain koventunut – SPV on esimerkiksi vienyt urheilullisuuden uudelle tasolle -, taso ei vain ole leventynyt.

Viimeistään tässä vaiheessa olisi siis syytä vetää johtopäätökset mitä pikimmiten. Kokeilut on kokeiltu. Salibandyliigassa on vähintään kaksi joukkuetta liikaa. Joukkuemäärää on pakko pudottaa mahdollisimman pian. Muuten liigan tasoa ei saada riittävän laajaksi. Tuote ei ole tällä hetkellä kunnossa.

Miesten maajoukkue myös kärsii nykyisestä tilanteesta. Ero liigapelin ja kansainvälisen huippuottelun välillä on aivan liian suuri. Se on itse asiassa valtava.

Mikä sitten olisi oikea joukkuemäärä? Kymmenen joukkuetta takaisi, että läpihuutopelejä ei olisi kenelläkään. Jokaisen otteluun olisi latauduttava kunnolla. Toisessa vaakakupissa painaa kuitenkin alueellinen kattavuus, mikä on kiistatta lajin etu. Kymmenestä joukkueesta todennäköisesti kuusi tai seitsemän olisivat pääkaupunkiseudulta ja Tampereen alueelta.

Mielestäni oikea joukkuemäärä olisi siis 12, vaikka siinäkin olisi vaarana yhden heittopussin mukana oleminen. Jotain kompromisseja urheilun suhteen on kuitenkin tehtävä amatöörilajissa. 12 joukkueella saataisiin nostettua sarjan tasoa ja taattua liigan alueellinen kattavuus.

Keskeisin vastaväite 12 joukkueen sarjaa on pelimäärän vähentyminen kaksinkertaisessa sarjassa (26 -> 22). Tämä ei ole kuitenkin hyvä peruste uudistuksen hylkäämiseksi. On nimittäin enemmän kuin yksi tapa pitää pelimäärät nykyisellä, hyväksi havaitulla tasolla. Voidaan esimerkiksi pelata kaksi kuuden joukkueen välisarjaa varsinaisten kierrosten välissä (27 ottelua) tai pelata pudotuspelejä ja laajoja karsintoja paras seitsemästä järjestelmällä.

Liigan pitäisi siis ensi tilassa päättää, että vanhaan joukkuemäärään palataan mitä pikimmiten.

Liika on liikaa liigassakin.

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Jani Hakkarainen
Jani Hakkarainen
Analyytikko, asiantuntija ja filosofi.
Twitter: @hakkarainenjani
VP
09/01/2014
Ehdottomasti samaa mieltä. Liigan laajuus on tarkoittanut viimeiset vuodet sitä, että joko pääkaupunkiseudulta tai Tampereelta on ollut yksi lisäjoukkue liigan hännillä pyörimässä. Kehitys on jopa näyttänyt siltä, että nuo kahdeksan play-off joukkuettakin ovat olleet aika selkeä ja peräpää on ollut pelailemassa taas yhden kauden pois alta.

12 joukkueen liiga mahdollistaisi myös paremmin suunnitellut divarin play offit, koska tällöin riittäisi, että 12:sta joukkueesta vain yksi putoaisi suoraan ja vaihtaisi näin paikkaa divari "mestarin" kanssa. Toki tuo liigan 11. ja divarin 2. tason mittaus voisi olla olemassa, jos se haluttaisiin.
Pekka
09/01/2014
"Kymmenen joukkuetta takaisi, että läpihuutopelejä ei olisi kenelläkään."

Miten niin takaisi? Aina on joukkueita, joille tulee talousvaikeuksia tai pajatso tyhjenee edellisenä keväänä jostain muista syistä. Tästä hyvänä esimerkkinä Loviisa, joka oli viime kaudella 9.s. Eli pelaisi tällä kaudella Liigaa, jos joukkuemäärä oltaisiin tiputettu viime kauden jälkeen kymmeneen.
Kokeiltava asia
09/01/2014
Mielestäni joukkuemäärä voitaisiin pitää samana vieläkin usean vuoden, kunhan liigasta suoraan tippuminen otettaisiin pois. Puhutaan aina, että taso vaihtelee jne. kun tulee uusia nousijoita. Laitettaisiin aina niin sekä miehissä että naisissa, divarista nousijan pitää voittaa liigajoukkue päästäkseen liigaan. Näin divarijoukkue ansaitsee ja osoittaa paikkansa liigaan. Eikä varmaan olisi huono myös esim miesten ja naisten divariin myös sama homma, eli kukaan ei putoa suoraan vaan kakkosdivari joukkueen pitää ansaita paikka voittamalla divarijoukkue. Näin uskoisin, että taso säilyisi sarjoissa paremmin eikä tulisi aina niin isoja heittoja nousijan suhteen.
Norsun muisti
09/01/2014
Kirjoitit lähes täsmälleen kaksi vuotta sitten samasta aiheesta. Sen olisi voinut tähän myöskin linkittää. Itse en viitsi, kun kommentti menee sitten odottamaan hyväksyntää, mutta jokainen asiasta kiinnostunut varmaan löytää sen esim. tuota Hakkarainen-otsaketta painamalla.
seuraaja
09/01/2014
Loistava ehdotus Hakkaraiselta. Liiga tarvitsee uudistumista jos halutaan pärjätä kilpailussa muiden lajien kanssa. Katsojat saavat myös näin tasokkaimpia pelejä, yleisömäärät polkevat nyt paikoillaan. Pelien määrää pitäisi sen sijaan lisätä, vaikka kolmenkertainen sarja. Olisi myös hyvä aloittaa kausi kaksi viikkoa aikaisemmin, nykyään kesätauko on liian pitkä.
Kansainväilsessä kilpailussa, lähinnä Ruotsia vastaan, tarvitaan selvää tason nostoa niin joukkueiden kun yksittäisten pelaajien suhteen.
Jep
09/01/2014
Pesäpallossa 12 joukkuetta pelaavat 26 ottelua. Neljä lisäpeliä on toteutettu kahdella paikallispelillä ja kahdella valintakierroksen pelillä. Ainakin valintakierroksen peleillä saisi hyvää sähköä runkosarjan puoliväliin. Tässä lisää aiheesta:
http://www.ankkuritpesis.fi/files/miesten_superpesis_2012_sarjajarjestelma.pdf
Hank+I.
09/01/2014
Hyviä pointteja puolin ja toisin. Minusta salibandyn suola ja pippuri on aina ollut joukkueiden vaihtuvuus pääsarjoissa - on sitten eri juttu, kuinka paljon vaihtuvuuden pitää olla: ainakin yksi joukkue vuosittain ehdottomasti, mutta onko esimerkiksi mahdollisuus kolmen vaihtumiseen liikaa? Minusta divarin voittamisesta pitää joka tapauksessa palkita nousulla.

Joukkuemäärä ei automaattisesti takaa kaventuneita tasoeroja. Jokainen voi kaivaa vaikka kuluvan kauden suomalaisten palloiluliigojen taulukot ja huomioida, että liki kaikissa pallopeleissä (myös Suomessa ihannoidussa lätkässäkin) kärjen ja hännän ero repeää, ja pari joukkuetta suorastaan rämpii jumbosijoilla. Toki voidaan kysyä, onko 14 joukkuetta Salibandyliigaan liikaa, kun valtaosa Suomen (miesten) pääsarjoista pyörii 12 joukkueella. Ehkä aikaa myöten pudottautuminen tuohon 12 joukkueeseen Salibandyliigassa olisi järkevää. (Pari vuotta mentäisiin vaikka niin, että viimeinen putoaisi suoraan ja muut häntäpään joukkueet karsisivat divarin kärkikaksikon kanssa.)
Sami
09/01/2014
Häntäpään joukkueet eivät ole fysiikaltaan, taidoiltaa tai organisaatioiltaa liiga-tasoa (tai tasoa, jota liigaseuralta tulisi edellyttää), joten siinä mielessä ehdottomasti 12 tai jopa 10 joukkueen sarja. Sarjan kovimmat joukkueet pelaavat ihan eri peliä kuin sarjan tyvessä. Liikaa tulee haukoteltua katsomossa, koska lopputulosta ei tarvitse jännittää millään tavalla.

Jos nyt yhtään sarjataulukko tulkitsee, niin sieltä löytyy helposti kolme joukkuetta, jotka saisivat hakea vauhtia alempaa.
Näkökulma tämäkin
09/01/2014
Tulipa mieleeni, että silläkö se ero Ruotsiin kurotaan kiinni, jos liigan joukkuemäärää vähennetään? Voisin kuvitella, että tämä toki palvelee maajoukkuetta tasokkaampien matsien kautta saatavana "tilannekovuuden ja -nopeuden" parantumisena, mutta silti jää ne perusjutut: ruotsalaisten yksilötaito, pelirohkeus ja paineensietokyky ovat mielestäni parempaa luokkaa kuin meillä. Junnuistahan näiden ominaisuuksien kehittäminen lähtee, niin että sinne satsausta toivoisin ensikädessä. Nämä ominaisuudet kun tahtovat kummasti pysyä myöhemminkin mukana, jos ne kerran oppii.
Espoon+Oilers+on+salibandy
09/01/2014
Miksei vain 8 seuraa sitten??
Reikäpallo
09/01/2014
Totta joka sana, hyvää tekstiä Jani "the coach" Hakkarainen :D
Vieras
09/01/2014
Joku puhui että taso liigajoukkueiden ja divarin ykkösten taikka liigan häntäpään välillä liian suuri, mielestäni ainakin inkkari lauma on näyttänyt että sarjanousija joukkuekkin pystyy pärjätä liiga tasolla ja taistella kärkipään joukkuetakin vastaan.
Tepi
09/01/2014
Itse pääsen seuraamaan liigapelejä harmittavan vähän mutta totta on että tasoerot joukkueilla peleissä ovat suuret. Tähän pystyn itsekin yhtymään.

Mutta, mieluummin silti näen laajan 14 joukkueen sarjan pitkässä juoksussa.

Kyllä se vaan on kova juttu että liigaa pelataan monelle paikkakunnalla, ja tämähän takaa taas pitkässä juoksussa niitä potentiaalisia maajoukkuepelaajia lisää kun usealla paikkakunnalla on viriiliä junioritoimintaa?

Talousongelmia tämä muutos ei varmastikaan ratkeise? Pojot.fi sivuston mukaan sarjan katsojakeskiarvo 527, saadaanko tällä muutoksella nostettua esim 8 kauden aikana katsojien keskiarvo sarjassa päälle tuhannen ja taas niitä arvokkaita lisäeuroja joukkueiden laariin että pelaajat saavat entistä parempaa korvaustaan menetetystä vapaa-ajastaan? Eikähön tämä muutos saada potentiaalisemmin tehtyä seuroista lähtevillä muutoksilla eikä sarjan kaventamisella???

Moni joukkue on ilmeisesti tehnyt/tekemässä ison käden nuorennusleikkausta ja mutulla heitänkin että onko tämän kauden pelaajien keski-ikä alhaisin kenties koskaan? Tämähän tarkoittaa kait sitä että uusia maajoukkuepelaajia ja ykköskenttien tähtiä on jo kasvamassa nykyisissä liigajengeissä, ainakin muutamia?

Sarjan kaventamisesta herää myös kysymys että mitä tapahtuu liigan ja divarin väliselle erolle? Kyllä kenties lyhyellä aikavälillä divarin taso nousee kun sinne heitetään pari nykyistä liigajengiä? Mutta käykö kenties pitkässä juoksussa se että kun harvempi pelaaja saa liigastatuksen, ei nähdä mitä tarvitaan siellä pärjäämiseen? Eli kasvaako ero lopulta? En tiedä.

Entäpä kaventamisen vaikutukset liigan ja divarin välillä? Saako joukkue X helpommin yhteistyökumppaneita mukaan liiga vai divaristatuksella?

Mielestäni nämä ovat niin monialaisia kysymyksiä että ainut kuka taitaa tietää vastauksen on Kalervi Kummola :D

Tulipa sekalaista ajatuksenjuoksua taas ja toivottavasti kukaan ei ota tolkkua tekstistä. Pahoittelut, että en jaksa oikolukea tekstiä
Jymy
09/01/2014
Tuo että vertaa liigapelien kovuutta kansainväliseen tasoon on kyllä niin totta. Tässä tapauksessa kuitenkin erittäin väärä mittari.
MM finaali ratkaistaan 11 pelaajalla, max 13. Niille kun nyt on ihan sama onko liigassa 10, 12 tai 14 joukkuetta.
Niin kuin Hakkarainen kirjoittaa, kyseessä on amatöörilaji. Liigajoukkueiden määrä ei määrittele majoukkueen menestystä. Täsän on olemassa ihan toiset lääkkeet.
repe
09/01/2014
Voisi ajatella myäs muita vaihtoehtoja, esim. Pikkutauko joka erän puolivälissä(mahdollisuus mainostaa) ja mahdollisuus vetää pelit kahdella laadukkaalla kentällisellä ja muutamalla vilttiketjun ukolla. Näin rosterit voisi olla tiiviimpiä,kulut maltillisempiä,tai paremmin kohdennettavissa pelaajiin ja näin ollen mahdollistavan pelaajien ammattimaisemman harjoittelun. Kärki saattaisi olla kapeampi mutta terävämpi,ja laadukkaita pelaajia varmasti riittäisi 12-14 jengiin.
SP
09/01/2014
Hyvä ainakin, että tulee avauksia. Joka lajissa tunnutaan arpovan oikeaa joukkuemäärää, absoluuttisen oikeaa tuskin löytyy.

Olen samaa mieltä kuin joku tuossa aiemmin, että maajoukkueen taso vaatii junnujen tason nostoa. Parhaille tarvitaan kovia pelejä ja nykyinen joukkuemäärä liigassa myös tuo nyt niitä näytön paikkoja. Pari joukkuetta pois ja paikkoja on sitten 30 vähemmän. Varovaisesti arvioiden pelipaikka heti pois pariltakymmeneltä lahjakkaalta junnulta. Toki divarissa voi sitten olla niitä paikkoja, mutta jos halutaan maajoukkueeseen panostaa, niin näiden nuorten pitää pelata liigaa. En osaa sanoa, miten oikeita määriä junnusarjoissa on pelejä, mutta jo niissä pitäisi päästä koviin ja tiukkoihin peleihin. Faktahan on, että ruotsalaiset ovat tosiaan taitavampia ja pallo liikkuu ihan eri tahdilla kuin meillä.

Toinen avaus olisi kv-pelit liigan rinnalle. Nyt maajoukkueessa pelaavien lisäksi yhteydet naapuriin ovat aika olemattomia. Champios Cup ja sen lisäksi pari jengiä kohtaa ruotslaisia harkkapeleissä. Junnut vielä kiertää kv-turnauksia, mutta siihen jää ne kovaa kv-kokemusta antavat pelit. Olis sitten vaikka joku mäkihypyn kesäturneen tyyppinen kesäkauden sarja, jossa pelaisi kummankin sarjan 4-5 parasta seurajoukkuetta. Vaikka sitten ulkokentillä tai finaalipelit vuorovuosin Storvretan ja HFC:n yhteydessä. Ja samalla vaikka B tai C-junnut mukaan omilla joukkueilla. Maksaa, mutta elämä on.

Kaikkinensa kuitenkin pohtimisen arvoinen avaus, kiitos siitä.
imho
09/01/2014
Yksilötaidot taitaa kehittyä parhaiten harjoittelemalla ja mielellään vielä ihan omalla ajalla. Jos oma-aloitteinen harjoittelu ei kiinnosta, ei se varmaan kiinnosta, oli vastustajien määrä tai taso mikä tahansa. Kun kovapäiset urheilijat harjoittelee kovaa (ja toivottavasti laadukkaasti) niin ne nousee huipputasolle vaikka jokainen vastustaja ei olisikaan huipputasoa. 3 vuotta sitten oltiin vielä ylivoimaisia maailmanmestareita, pari vuotta myöhemmin hävittiin finaalissa aivan pystyyn. Eli vaikea uskoa, että pelaajat eivät olisi tienneet, miten kovissa peleissä pärjätään. Useimpien pelaajien huippuvuodet taisi vaan olla jo takanapäin. Pienetkin marginaalit aiheuttaa huipputasolla isot erot.

Jos muutama joukkue pudotetaan pois liigasta, niin siirtyvätkö niiden parhaat pelaajat automaattisesti takaisin liigaan, tiputtavat muista joukkueista huonompia pois, nostavat harjoittelun tason uusiin ulottuvuuksiin? Ehkä pk-seudulla tai Tampereella voisi jotain pelaajaliikennettä tapahtua, mutta kuinka monta Ols-pelaaja lähtee muualle pelkän lajin perässä jos muuten kaikki elämä on Oulussa? Eli lopputuloksena pari heikkotasoisempaa peliä voi jäädä kaudesta pois, mutta jos liigaan jäävät joukkueet jatkaa lähes samoilla kokoonpanoilla ja organisaatioilla, ei niiden taso tai tekeminen tästä oikeastaan muutu. Vai onko sarjassa enemmänkin joukkueita, jotka eivät tällä hetkellä pyri olemaan parhaita? Onko jonkun joukkueen lähtökohtainen tavoite pelailla sijoituksekseen liigan 11.? Tällainen organisaatio joutuisi tietysti nostamaan tekemisen tasoa, mutta onko sellaisia olemassakaan?
Petteri
09/01/2014
No menkäähän hoitoon te jotka kuvittelette että pitäisi pienentää liigaa. Taitaa vaan olla paha olo kun ette jaksa Ouluun asti lähtä fanittamaan omaa suosikkia. Jos liigasta pitäisi karsia joukkueita niin oisko kaikista parrein sulkea pois kaikki ne jotka eivät ole Tampereelta tai pääkaupunkiseudulta? Mitäpä sitten sanoisitte jos se oma suosikki oiskin nyt kahden viimeisen joukossa? ;) Huonothan vaihtuu ihan luonnollista reittiä nyt, parempia tulee tilalle. Teidän mielestä esim. Indianskaan ei kuuluisi liigaan nyt :) "joopa joo".

Mikä vika siinä on että jonku täytyy aina olla viimeinen???
Mika Hilska
10/01/2014
Ehkä pitäisi, ehkä ei. Tämän tekstin pohjalta en vielä vakuuttunut supistustarpeesta.

Vastauksesta tuli sen verran pitkä, että jatkoin sivulle avokatsomo piste com.
Osku
10/01/2014
Eipä näytä Espanjan jalkapallon majua haittaavan vaikka La Liga on ollut kahden joukkueen kauppaa jo iät ja ajat. Eikä siellä olla supistamassa sarjaa 5-6 joukkueen väliseksi. Tämä ehdotus on lähtökohtaisesti absurdi, koska samaan aikaan haluttaisiin kasvattaa salibandyn suosiota ja katsojamääriä.

Kaikissa sarjoissa, riippumatta joukkueiden määristä, joillain on enemmän rahallisia resursseja kuin toisilla. Tämä vaan pitää hyväksyä. OLS:n mahdollinen tiputtaminen liigasta ei kuitenkaan toisi NST:lle yhtään lisää rahallisia resursseja, mutta vähentäisi salibandyn uskottavuutta Pohjois-Suomessa. Oikea ratkaisu olisi kasvattaa joukkuemäärää 14 -> 16, jolloin otteluiden kokonaiskatsojamäärä liigassa kasvaa, saadaan lisää mahdollisuuksia nuorille pelaajille pelata liigassa, lisää otteluita sarjaan, ja lisättyä liigan kokonaisliikevaihtoa.
Tätä kautta saadaan vähitellen lisää rahaa seuroille ja toimintaa enemmän ammattimaiseen suuntaa (kuten Ruotsissa). Tämän jälkeen ei suomalaisten huippupelaajienkaan tarvitsisi lähteä ulkomaille pelaamaan.

Mikäli osa joukkeista kokevat jotkut pelit "läpihuutojutuiksi", voisivat he leputtaa ykköskentän miehiään ja peluuttaa junnujaan niissä otteluissa. Näinhän esim. La Ligassa tehdään.
henkka
10/01/2014
Urheilullisuuden lisääntyessä mielenkiinto lisääntyy... SSV,SPV,Classic,Happee.. -pelit ovat kiinnostavuudessaan aivan eri luokkaa kuin muiden joukkueiden.

-Liigaan 8 joukkuetta
-"Paakallo"-liigaan 8 joukkuetta :) (nimi on vain ehdotus :)
-Divariin 12 joukkuetta
Jani Hakkarainen
14/01/2014
Kiitos hyvistä ja asiallisista kommenteista. Yhtä totuutta tästä asiasta tuskin on. Mutta keskustelun anti onkin usein oman näkemyksen sekä sen perusteiden kirkastamisessa. Näkemykseni kritiikki onkin tehnyt kantani ja perusteet sen puolesta selvemmäksi minulle. Seuraavassa lyhyesti niistä.
Pääperusteeni on urheilullis-pelillinen. Salibandyliiga on uhrheilusarja, jolloin urheilu ja salibandy on liigan toiminnan ydin. Ilman hyvää salibandyä, Salibandyliiga ei ole kiinnostava urheilusarja kenellekään. Sarjataulukot seitsemän ja puolen kauden ajalta osoittavat kiistatta, että suomalaisen miessalibandyn urheilullis-pelillinen taso ei vain kertakaikkiaan riitä 14:n joukkueen liigaan. Toistan vielä erään pääpointtini: mitään trendiä tason laajenemisesta ei ole havaittavissa. Jos olisi, voitaisiin perustellusti uskoa, että 14:n joukkueen sarja leventää liigan tasoa (huomaa myös tason leveyden suhteellisuus yllä). Trendin suhteen ei ole merkittävää se, mitkä joukkueet tällä tai viime kaudella ovat pohjalla: pitää katsoa sarjan tason leveyden kehitystä, historiaa.
Tason leveyden riittämättömyys on johtanut myös siihen, että liigapelaajaksi pääsee edelleen liian helpolla. Erityisesti tämä koskee pelaajan urheilullisuutta: harjoittelua ja elämää urheilijana. Liigassa pelaa edelleen kymmeniä pelaajia, jotka eivät silminnähden ole urheilijoita. Liigapelaajan riman nostaminen joukkuemäärää vähentämällä edesauttaisi salibandyn kehittymistä yhä urheilullisempaan suuntaan. Hyvä olisi harkita myös joukkueiden pelaajamäärien vähentämistä eri keinoin.
Tässä mielessä ei ole kovin mielekästä verrata Salibandyliigaa suuriin ammattilaissarjoihin maailmalla, varsinkaan jalkapallon pääsarjoihin. Vaikka tasoerot niissä ovat suuria, rima esimerkiksi La Liga -pelaajaksi pääsemiseksi on niin korkealla, että rima ei ole oikeastaan edes vertailukelpoinen Salibandyliigan vastaavaan rimaan. Salibandyliiga on maailman mittakaavassa nuoren ja pienen lajin amatöörisarja.
Urheilullis-pelilliset tekijät puoltavat siis voimakkaasti joukkuemäärän vähentämistä.
Sarjamuoto on kuitenkin aina ja väistämättä monen tekijän kompromissi. Yksi keskustelussa esitetty hyvä näkökohta on mielestäni, että salibandyn edun mukaista olisi, jos liigaa pelattaisiin Suomen suurimmissa asutuskeskittymissä (http://www.hs.fi/paivanlehti/11012014/urheilu/Palloilu+vie+rahat+ja+urheilijat/a1389335334103). Silloin salibandy kykenisi kilpailemaan paremmin pelaajista siellä, missä potentiaalisia pelaajia on eniten (vaikka lisenssipelaajamäärä ei todellakaan ole mikään suuri ongelma salibandyssä, pikemminkin päinvastoin). Myös katsojia eli lipputuloja on tietenkin potentiaalisesti eniten alueilla, joissa asuu paljon ihmisiä.
Tällä hetkellä asukasluvultaan Suomen top 10 kaupungeista (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi) liigasta puuttuvat käytännössä vain Kuopio, Lahti ja Kouvola (Vantaata en laske, koska pääkaupunkiseudulla on neljä joukkuetta). Seitsemän kymmenestä on siis mukana. Top 10:n ulkopuolelta mukana ovat Joensuu, Lappeenranta, Loviisa ja Seinäjoki. Top 10:n puutteista on realistista odottaa vain Kuopion nousevan liigaan lähivuosina. Lappeenrannan voidaan kenties katsoa korvaavan Kouvolan puuttumista ja Tampereen Lahden jossain määrin.
Tämän seikan huomioon ottaen 12:n joukkueen liiga olisi mielestäni hyvä kompromissi urheilun/pelaamisen ja asutuskeskittymien mukanaolon välillä.
Historian perusteella on myös hyvä olettaa, että Suomen viidenneksi suurin kaupunki Oulu, tärkeä paikka salibandyn kannalta, olisi mukana myös 12:n joukkueen sarjassa, kun sitä muutaman vuoden päästä alettaisiin pelata.
smutsi
21/01/2014
Kannatan 12:sta joukkueen liigaa. 14 on katsojankin kannalta liikaa, jos nimittäin yrittää pysyä perässä ja seurata jokaisen joukkueen "taivallusta" läpi koko kauden.
liigaa joukkueita
21/01/2014
Kyllä 8-10 joukkuettaa riittää. Säilyy katsojan mielenkiinto paremmin.
jämä
01/02/2014
Miksi salibandyjoukkueita ei pienenttäisi kilpatasolla jossa liigaan pääsy vaikeutuisi ja jos salibandy on liian raskas laji pelattavaksi esim. kahdella kentällisellä koko pelin niin voisiko siirtyä enemmän esim. Koripallo tyyppiseen peliaikaan.
Kelan Sulttaani
01/02/2014
Peukkua jämän ehdotukselle ennemmin kun joukkuemäärän tai pelaajamäärän kentällä supistamisehdotuksille.
14 joukkuetta
13/02/2017
Joukkuemäärän olisi hyvä pysyä ennallaan, 12 tai 10 joukkueen sarja ei palvele ketään sen enempää. Miksi " tasoa pitäisi nostaa kansainvälisiä pelejä ajatellen", juurihan mm kulta tuli suomeen. Sitä paitsi, ovathan häntäpään joukkueet välillä laittaneet kärkijoukkueita tiukoillekin. Itse olen sitä mieltä että 10 joukkueen sarja ei ainakaan nosta lajin mielenkiintoa pikemminkin päinvastoin.
Murrosvaihe
13/02/2017
Salibandy elää hyvää murrosvaihetta tällä hetkellä. Miehen ikää tulevat juuri sukupolvet, jotka ovat pelanneet koko ikänsä salibandyä ykköslaijinaan. Kentät ovat juuri jättämässä sukupolvet ,jotko ovat aloitteen salibandy myöhemmällä iällä ja kehittyneet ns "kovien pelien myötä".

Juniorit niistä parhaat ja kehitykelpoisimmat pitäisi saada viimeistään 16v parhaiden seurojen piiriin ( valmennuksen) . Näinhän ei käy ennen kuin salibandy muuttuu kokonaan ammattimaiseksi. Tällähetkellä vain ns Opiskelukaupungit pystyvät tarjoamaan jonkin moisen paketin juniorille mikä on hänelle kannattavaa myöhempääkin elämää varten . Juniorilla jolla ei ole mahdollisuutta siirtyä opiskelun takia tai asu jo valmiiksi paikkakunnalla ei jää vaihtoehtoja. Vaan "joutuu pelaamaan lähikunnan 2. divarijoukkueessa tai lopettaa laji ( jos ei kestä valmennusta millä ei ole mitään tasoa )

Miehet kuinka moni pystyy siirtymään toisiin joukkueisiin, jos ei asu samalla paikkakunnalla ta edes lähistöllä max 70km. On aika turha kuvitella suuria siirtomääriä liigakentille , kun seurat tarjoavat muutaman tuhat lappusen. Silläkö potentiaalinen pelaaja siirtyy toiselle paikkakunnalle ilman työtä tai opiskelupaikkaa ?

Valmentajat liitos tehtävä on kehittää valmennusta ja saada mahdollisimman monta ammatitaitoista valmentajaa. Tällähetkellä ei edes joka liiga joukueessa ole valmentajaa jolla on tarpeeksi hyvä käsitys mitä pelaaminen on ja mitä se vaatii. Hyvä valmentaja tekee huonommastikin pelaajasta hyvän mutta huono hyvästäkin pelaajasta huonon.

10-12 liigan sarja poistaa heti 40-80 pelipaikkaa ns koviin peleihin Nämä paikat ovat suoraan tulevilta junioreilta, jotka ovat pelanneet koko ikänsä salibandyä. Sitäkö halutaan, että nämä pelaavat 2-3 divaria lähikunnassa jollei satu asumaan Pääkaupunkiseudulla tai Tampereella ?
Halutaanko tähän ns käsipallo ilmiö joka on suunnattu vain ns ruotsinkielisille.
Aiemminkin aiheesta
13/02/2017
Samoissa ajatuksissa edellisen kanssa ja aiemminkin asiaa esille tuoneena..Mistä saadaan niitä kasvupaikkoja tuleville majuille,jos pääsarjoja typistellään? .Peräänkuulutan yhä A sm sarjan kasvattamista. Jos ei saada nyt oikeesti tähän ikäluokkaan lisää vaativaa sarjatasoa ei hyvää seuraa. Tuolla verrataan aiempia tilastoja pääsarjojen määristä,pitäiskö verrokkiin ottaa mukaan nykyiset pelaajamäärät? Junnuja ,hyviä sellaisia, seuroissa pursuten mukana, harjoittelun ja koko salibandyn ideologia lähes äidin maidosta imettynä. Ollaan kaiken kaikkiaan ihan eri asemassa kuin 2006 taikka vaikka 2010.... Nähdäänhän se nytkin kun katsoo minkä ikäsiä liigajoukkueissa mukana.... Eli jos liigasarja halutaan kovemmaksi joukkueita karsimalla niin divari ja Asm pitää saada laajemmaksi.
Murrosvaihe
13/02/2017
Sarjajärjestelmä : Onko järkevää ns amatöörisarjassa pelata 3 peliäkin viikossa, josta kaksi vielä arkipeliä ? Suurin osa pelaajista käy kuitenkin harrastuksensa ohella töissä taikka opiskelee. Keskittyminen ei ole peleihin silloin kovinkaa hyvällä tasolla, kun olet ollut aamupäivän töissä taikka koulussa ja lähdet illaksi pelaamaan .

Liigassa ei ole montakaan pelaajaa , jotka pystyvät rahallisesti tai tulevaisuuden kannalta (opiskelu) keskittymään täydellä teholla päivittäin pelaamiseen. Niin kauan, kun sarja on amatööri pohjalta niin arkipelit pitäisi olla minimaalisia koska se ei palvele pelien tasoa ja tulosten repeäminen on paljon helpompaa,kun fokus katoaa ns heikommalta joukkueelta.

Sarja ei ole ollut mitenkään tylsä on 2 kärkijoukkuetta 4 keskikasti joukkuetta 4 joukkuetta taistelee playoffista ja 4 putoamista vastaa.

Typistämällä sarjaa saadaan ehkä muutaman ottelu päättymään tasaisemmin vain 4 maalin erolla onko se sitten jännittävämpää . kuin 8 maalitappio . utta montako tulevaisuuden maajoukkueen ovia kolkutelevaan tulevaa junioria se hävittää pelaamaan maakuntasarjoja. Koska kuitenkin ihmiset ja jopa pelaajatkin ajattelevat tulevaisuutta ja peliuran jälkeistä elämää. Jos et pysty elättämään kuin kuukauden itseäsi pelituloilla niin niin suuntana on alasarjat, jos et satu olemaan Helsingistä tai Tampereelta.

Muutama vuosi eteen päin niin hyviä pelaajia on iso liuta punnitsemassa mitä tekee elämälleen, ja tällähetkellä vain muutamalla seuralla on mahdollisuus tarjota edes vuodeksi toimeentulon.

Älkää hukuttako pelaajamateriaalia mikä sieltä on tulossa typistämällä mahdollisuuksia.
murrosvaiheessa
13/02/2017
Otetaan vaikka tän hetkisen playoffin alapuolella pelaavista joukkueista esimerkit. Kuinka monta potentiaalista junioria 17-20 vuotiasta tulevaa maajoukkuepelaajaa niissä pelaa. Veikkaan reipas 20 suurin osa heistä saa todella hyvin vastuuta joukueissaan

Montako heistä palkkasi nämä kärkijoukkueet ? Mahdollistaisi heidän talouden edes vuodeksi . Veikkaampa että ei kovinkaan montaa. 1-5 .

Kaksi vuotta eteenpäin niin tällä 14 joukkueen sarjassa on jo ns "mahakkaat ja hitaat" liigajyrät poistuneet , Koska peli nopeutuu vuosi vuodelta ja taidot kehittyvät , kun ikänsä pelanneet juniorit vievät heidän paikkansa nopeutensa ja taitojensa takia.

Typistämällä sarjaa salibandy tulee hukkaamaan ,joka vuosi 10-20 miehiin siirtyvää junioria jolla olisi rahkeita vaikka mihin. Itse olen sitä mieltä , että nyt kahdella kentällä pelaavia joukkueita tulee vähenemään . Koska pelinopeus kehittyy niin paljon tulevina vuosina, että se on mahdottomuus selvitä 60min kahden kentän voimilla. Mutta se vaatii valmennuksilta ymmärrystä pelistä ja miten käyttää materiaalia hyväksi.

Älkää siis hukatko tulevia sukupolvia muutaman itsekkään maajoukkuepelaajan takia.

Kommentoi

Uusi kommentti

Kommentointiohjeet:

Mieti ensin, kannattaisiko sittenkin vetää #posinkautta? Alatyyli on tiukasti pannassa. Moderointikirves heiluu herkästi ja bännilistalle pääsee helposti. Sitten ei muuta kuin anna palaa. Ole jotain mieltä, tsemppaa, kritisoi tai kehu. Sana on vapaa.