Tapanilan Erä on solminut kolmivuotisen sopimuksen Suomen miesten salibandymaajoukkueen ykkösketjun hyökkääjän Lauri Kapasen, 28, kanssa. Salibandyliigaan ensi kaudella palaava Erä-kasvatti on pelannut viimeiset kolme vuotta Sveitsin liigassa Alligator Malansin joukkueessa.
– Itsestäni tuntui siltä, että on aika taas mennä elämässä eteenpäin ja hakea uusia haasteita. Paluu Suomeen tuntui tässä kohtaa hyvältä, Kapanen kertoo.
– Joulun aikaan aloin juttelemaan Erän kanssa ensi kaudesta. Kaikki sujui siitä lähtien nopeasti ja tosi hyvin. Erällä on nuori ja tosi potentiaalinen joukkue, jolla on mahdollisuus menestyä. Se oli yksi syy. Toinen syy oli koti-ikävä Erän paitaan, Kapanen jatkaa.
Nuorena poikana Erää Salibandyliigaan nostanut Kapanen on Erän seurahistorian paras pistemies. Erästä nuorten vuoden 2003 maailmanmestarilla, kaksinkertaisella Suomen mestarilla ja Sveitsin mestarilla on palkintokaapissaan muun muassa kaksi SM-hopeaa, EuroCupin hopeaa ja Suomen Cupin voitto.
– Parhaimmat muistot alkavat juniorivuosista, jolloin meillä oli Erän kasivitosten kanssa ihan huikea jengi. Sitten tuli Erän liiganousu yli 10 vuotta sitten, ja pari kertaa käytiin myös finaaleissa. Niistä finaalitappioista on vielä vähän hampaankolossa, Kapanen kuvailee.
Kahdet MM-kisat (2004, 2012) miesten salibandymaajoukkueessa pelannut Kapanen on Sveitsissä pelatessaan löytänyt vielä uuden vaihteen uralleen. 28-vuotias laitahyökkääjä on panostanut erityisesti harjoitteluun puoliammattilaisuuden turvin.
Tammikuussa pelatuissa MM-karsinnoissa Kapanen paukutti viidessä ottelussa tehot 10+5=15.
– Pari päivää viikossa olen käynyt töissä. Mutta kivasti on jäänyt aikaa panostaa salibandyyn, eli kun pelit ovat Sveitsissä viikonloppuisin, niin viikolla ehtii treenaamaan myös pari kertaa omatoimisesti joukkueen treenien lisäksi. Olen nauttinut siitä, että olen päässyt treenaamaan vielä vähän ekstraa.
– Suomen Salibandyliigaa olen seurannut tulosten kautta aina, ja tietysti jutellut siellä pelaavien kavereiden kanssa. Tänä vuonna on tullut vielä maalikoosteita tosi hyvin monelta seuralta, niitä on tullut aika paljon katsottua.
– Suomen sarjassa on taitavampia pelaajia kuin Sveitsissä, mutta toisaalta ei se taso Sveitsissäkään niin huono ole. Täälläkin saa jokaisessa pelissä laittaa itsensä täysillä likoon, jos meinaa voittaa, Kapanen kuvailee.
Kova harjoittelu, lajiin panostaminen ja elämä huippu-urheilijana painoivat Kapasen vaakakupissa myös joukkuevalinnassa. Erässä uskotaan työntekoon ja kokonaisvaltaiseen valmennukseen, jota liukas maalitykki odottaa jo vesi kielellä.
– Sanotaan, että mitä muiden pelaajien kanssa olen jutellut Erästä, niin treenaaminen on kyllä mallillaan. Se on osittain varmaan samanlaista kuin ennen, sillä sama valmennusjohto on nyt taas puikoissa. Haluan vielä kehittyä ja mennä eteenpäin, joten uskon, että Erä on siihen oikea paikka minulle, Kapanen sanoo.
Seuraavat kolme vuotta Kapanen siis tähdittää Erää, mutta tähtäimessä siintää myös Göteborg ja joulukuu 2014.
– Tavoitteeni on olla taistelemassa joulukuun MM-kisoissa kullasta Suomen puolesta. Se on ehkä sellainen lähitavoite. Sitten totta kai itse haluan kehittyä vuosi vuodelta. Olen viime vuosina ottanut itse harppauksen treenaamisen suhteen, eli olen tehnyt omatoimisesti hommia enemmän kuin ennen.
– Ja Erän kanssa lähdetään totta kai menestymään. Joukkueena teemme töitä sen eteen kovasti, Kapanen lupaa.
”Saamme takaisin seuraikonin, jolla on suuri sininen sydän”
Tapanilan Erä valmistautuu ensi viikolla alkaviin miesten Salibandyliigan pudotuspeleihin hyvissä tunnelmissa. Perjantaina tunnelma koheni entisestään, kun Erä-ikoni Lauri Kapanen ilmoitti palaavansa takaisin siniseen sotisopaan ensi kaudeksi.
– Tässähän ei puhuta mistään Salibandyliigan tusinapelaajasta, vaan puhutaan miesten maajoukkueen ykköskentän hyökkääjästä. Erän seuraikonista, jolla on suuri sininen sydän, Erän päävalmentaja Petteri Bergman hymyilee.
– Hän on seurahistoriamme paras maalintekijä ja pistemies. Seuraava maali ensi kaudella onkin sitten Kapaselle uran 200:s Erän miesten edustusjoukkueessa, joten ilman muuta tällaisen kaverin saaminen joukkueeseen ilahduttaa, Bergman jatkaa.
Erän urheilujohtaja Joonas Naava ei myöskään peittele innostustaan Kapasen allekirjoitettua sopimuksen Pohjois-Helsingin salibandy-ylpeyden kanssa.
– Laurin liittyminen joukkueeseen osoittaa, että me olemme tosissamme. Meillä on selkeät seuran strategian mukaiset tavoitteet eri osa-alueilla, ja etenemme määrätietoisesti aikataulun mukaisesti kohti niitä. Siinäkin mielessä tämä oli täysin looginen askel, Naava linjaa.
Tapanilan Erän tavoite on tulla Suomen mestariksi niin miesten kuin naistenkin Salibandyliigoissa. Kapasen kolmivuotinen sopimus on yksi askel tarkkaan pohditulla polulla.
– Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on myös saada salibandykatsomot pullistelemaan. Olemme Suomen suurin salibandyseura ja juniorit tarvitsevat esikuvia. Mikä voisi olla sen parempi esikuva kuin meidän oma kasvattimme, joka on meidän juniorikoulun kautta noussut huipulle ja pelaa siellä terävimmällä huipulla, maajoukkueessa isossa roolissa, Naava sanoo.
”On tärkeää, että Salibandyliigassa on tällaisia ison profiilin pelaajia”
Erän ja Lauri Kapasen monivuotinen sopimus saa hymyn myös Salibandyliigan toimitusjohtajan huulille. Kapasen kaltaisten pelaajien paluu kotimaan liigaan tuo arvokasta nostetta lajille.
– Tietysti tällaisella on meille erittäin suuri merkitys. Toivottavasti näitä nimipelaajia tulisi takaisin enemmänkin kotimaan kaukaloihin. On tärkeätä, että Salibandyliigassa on tällaisia ison profiilin pelaajia, Salibandyliigan toimitusjohtaja JP Lehtonen kehuu.
Entinen liiga- ja maajoukkuetähti, nykyinen toimitusjohtaja Lehtonen kiittelee seuroja hyvästä työstä, kun Kapasen kaltaiset tähtipelaajat päättävät valita Salibandyliigan Ruotsin tai Sveitsin sijasta.
– Varmaan Salibandyliiga on lähtökohtaisestikin hyvä sarja, mutta esimerkiksi seuraorganisaatiot ovat menneet hurjasti eteenpäin viime vuosina. Uskoisin, että siinä on jo muutama tekijä, miksi kotimaan liiga kiinnostaa. Suomalainen pelityyli on aika paljon vauhdikkaampi kuin Ruotsissa, niin tulijoita saattaa olla tänne jatkossa enemmänkin, Lehtonen kuvailee.
Omalla salibandyurallaan Lehtonen pääsi pelaamaan myös Erä-ikoni Kapasta vastaan. Toimitusjohtaja siis tietää, mitä tuleman pitää.
– Lauri on kova tekemään maaleja, aika liukas kaveri ja vaikea pideltävä. Loistava pelimies, Lehtonen tiivistää.
Teksti: Erän tiedote
Hyvä hyvä erä! Ketähän muita kaappaavat tai yrittävät kaapata perässä? Vai pitäiskö malttaa huhujen kanssa vielä:-D
Eikös tämä ole oma kasvatti? Junnut täynnä ympäri Uudenmaata? Kova kotiin paluu.
Kerrassaan kova siirtouutinen. Erän jengi on nuori ja potentiaalinen. Saattaa olla, että Mosalla juhlitaan mestaruutta lähivuosien aikana..
Kapanen on kyllä siinä oikeassa, että Erä 85 oli huima jengi.
Storvreta taisi jäädä valloittamatta, kaikista muista pokattiin kultaa.
Nuorten MM joukkueessa taisi olla kuusi Erän kaveria.
Joni Niiranen – Jani Helenius – Pasi Laitila ketju takas, yksi kaikkien aikojen suosikkiketjuistani. Harvoin toimii yhteispeli näin hyvin. Sit vielä Kukkola ja Moilanen Kapasen tutkapareiksi niin erällä olis aika kova nippu 😉
Ei jäänyt valloittamatta. Katso Storvretacupen 2003. 4 pudotuspeliä ja yksi päästetty maali!
Erän -85 joukkueella erikoinen ”tripla” kaudelta 2003-2004. Czech Open, Storvreta ja Suomen mestaruus. Voi yrittää perässä.
Joopa joo… kaappaamisella en mitään huonoa tarkoittanut, vaan ihan positiivisessa mielessä kirjoitin. Ja on se aikakin toisen stadilaisen herätä että pelkillä junnuilla ei sitä menestystä ole tulossa, sinne sekaan tarvitaan näitä kovia jätkiä
Erä voittaa lähitulevaisuudessa suomen mestaruuden . Tietysti siihen vaaditaan omien junnujen lisäksi myös kokeneita pelimiehiä .
Seurasin aikoinaan 85-87 poikien salibandya aika läheltä. Kyllähän nämä erän -85 pojat olivat eri planeetalta. Varsinkin b-ikään tultaessa heitä oli lähes mahdoton voittaa. olivat taitavampia, nopeampia ja voimakkaampia kuin vastustajansa. Tähän kun lisätään taktinen pelaaminen niin ei ihme että maajoukkueen runko muodostui näistä pojista.
Seura kuitenkin oli satsannut tähän ikäluokkaan valmennuksen suhteen. Samaa ei voi sanoa -86 tai -87 ikäluokista. Vai mitä mieltä olette nimistä Rantala, Heino ja Rastas. Jälkimmäiset valmentavat tälläkin kaudella liigassa. Rantalalla puolestaan kokemus naisten/tyttöjen puolelta aina maajoukkueista lähtien.
Ei ne vahingossa kehittyneet vaan seuran satsauksen avulla. Se tietysti on ollut heidän kannaltaan hyvä. harmittaa vaan, kun seuraavat ikäluokat jätettiin ”heitteille”.
Aina kun yksi ikäluokka dominoi kolme seuraavaa jää jalkoihin. Nytkin jäi monta 87-89 pelimiestä hyödyntämättä. Indians nyt hyötyy siitä, mutta parhaat alkoi opiskella ja pelailee kaveriporukoissa 2-3 divareissa? Tästä Erän pitää ottaa jatkossa oppia. Hieno uutinen Kapasen paluusta. Maajoukkuuen ykkössentteri auttaa tekemään junnuista miehiä. Tuohan se koko Suomi salibandillekin yhden johtotähden lisää.En ihmettelisi yhtään että seuraavat kolme vuotta erä 3, sitten 2 ja sitten mestari .
Mutta onko järkeä Suomen tasolla tehdä tällaista satsausta taloudellisesti, aikaa vaikee nähdä että Nyt kapaseen panostettava 40 000 euroa vuodessa,yleisön muodossa tulisi takaisin jne Kyllä nuo eurot on pois junnupuolelta, se on vaan raaka tosiasia. Jos tuo mestaruuden niin ehkä sitten..
Suomessa on rohkeaa lähteä kilpailemaan käkikellomaan massien kanssa, erä lähti tähän leikkiin, kun taas Seinäjoella älyttiin kuulema sanoa ei ei kun Väänäsen Tatu tarjotteli itseään nyt keväällä takaisin kapasen tasoisella hintalapulla.Tätä on meillä SSV:ssä mietitty oikein urakalla, mieli tekisi satsasata oikein kunnolla nimimiehiin, mutta täyttäisikö sittenkään pasilaa.
Jotenkin suomalaispelaajilla menee ulkomaisten sarjojen jälkeen ymmärrys seurojen maksukyvystä suomen liigan yleisömäärillä, Tiitu tarjotellu itseään ympäri suomea 100k hinnalla, Kurre on ainakin aivan järkyttynyt viime paliksessa kun käytiin läpi ssv:n joukkuetta kaudelle 2014-2015 liigaan, kolmasosa pelaajabudejetista yhdelle hepulle, no huh huh
Yleisön muodossa takaisin, toiveajattelua. Salibandy yleisö, siis maksava, on mitätön. Esim. Classicin, jolla suurin yleisö, koostuu pelaajien ja junnujen vanhemmista, sukulaisista jne. Lisäksi on näitä ilmaislippu tempauksia joilla saadan feikki määrät taululle. Se on vaan niin että mikäli tämän hintaluokan pelaajalle ei saada ulkopuolista sponsoria, se on valitettavasti junnutoiminnasta pois. Tätä on aivan turha kenenkään muun kommentoida ja selitellä muuksi.