Miesten Suomen mestari Happee pelasi parhaan pelinsä Champions Cupissa, ja Sveitsin mestari Wiler-Ersigen niiasi hirvipaitojen edessä 4-7 (1-1,1-2,2-4). Happee kohtaa finaalissa huomenna joko GC Zürichin tai Ruotsin Falunin.
Ottelun ratkaisu?
Wiler tuli maalin päähän lukemiin 3-4 päätöserässä Patrick Mendelinin maalilla, mutta Juuso Heikkisen ja Peter Kotilaisen maaleilla Happee karkasi lopulta tavoittamattomaan voittoon. Ottelu oli odotetun tasainen ja fyysinen kamppailu, mutta Happee oli ratkaisevasti monipuolisempi joukkue hyökkäyspäässä. Happeelta nousi esiin ratkaisevia yksilöitä toisin kuin sveitsiläisiltä, ja maalivahtipelissä Eero Kosonen pesi Wilerin Samuel Zimmermannin.
Ottelun hahmo?
1+1 iskenyt (maali merkittiin Petri Kaukon nimiin) Happee-puolustaja Otto Tikka dominoi puolustuspäässä, ja hänen oikea-aikaiset syöttönsä vihmoivat komeasti halki Wilerin puolustuksen. Yhden näistä syötöistä käytti hyväkseen Panu Kotilainen, joka iski upean maalin päätöserässä. Juuso Heikkinen taituroi hattutempun, ja myös maalivahti Eero Kosonen pelasi nappipelin. Koko joukkuetta voi hehkuttaa, sillä Happeen joukkueessa ei ollut lainkaan heikkoja lenkkejä. Hyvin koko viikon pelannut Patrick Mendelin iski Wilerille kaksi maalia.
Ottelun puheenaihe?
Happeen ja Wilerin valkoväritteiset peliasut herättivät närkästystä niin hallilla kuin TV-vastaanottimienkin äärellä. Happee olisi halunnut pelata mustalla pelipaidalla valkoisen sijaan, mutta tämä ei käynyt, sillä Wilerin pelipaidan väriksi oli merkattu tummanvihreä. Myös pelaajat myönsivät pelin jälkeen, että alussa meinasi tulla pahojakin sekaannuksia kentällä.
Kommentit:
– Ajoittain hyviä pätkiä, ajoittain Happee vei aivan kunnolla. Omien henkilökohtaisten virheiden vuoksi Happee pääsi karkumatkalle päätöserässä, eikä päästy enää mukaan. Muuten oma peli oli ihan ok, mutta tuollaiset pienet virheet maksavat paljon. Joukkueen pallollinen peli tällä viikolla ei ollut parasta mahdollista, mutta toki vastustajatkin ovat sitä kovinta luokkaa muista maista. Ilmeeseen ja puolustuspelaamiseen täytyy kyllä olla tosi tyytyväinen. Meidän ykköskenttämme jäi miinukselle, ja näissä peleissä sillä monesti häviää, Wilerin suomalaispuolustaja Tatu Väänänen tuumi pelin jälkeen.
– Fyysinen ottelu oli, sellainen mitä odotettiinkin. Tässä ottelussa sain itsekin vähän enemmän koneesta irti, ja pikkuhiljaa jalat alkavat aueta. Alussa pelipaidat kyllä häiritsivät, mutta kyllä niihin sitten tottui. Huomenna lähdetään nauttimaan pelaamisesta, Happee-puolustaja Otto Tikka puheli.
Tilastohuomiot:
Wiler-Ersigen: Patrick Mendelin 2+0, Isaac Rosen 0+2, Tatu Väänänen 1+0, Daniel Sebek 1+0
Happee: Juuso Heikkinen 3+0, Otto Tikka 0+2, Veli-Matti Hynynen 1+0, Peter Kotilainen 1+0, Petri Kauko 1+0, Panu Kotilainen 1+0
Tsemppiä finaalehin Happee!
WILERIN MATKA VÄLIERIIN
Wilerin matka piikkipaikalle tuli hyvinkin vauhdikkaalla, mutta mielenkiintoisella pelilä, sillä Wiler sai puolalaisen tuomariparin peliin Falunia vastaan ja Falunilla ei ollut aseita vastata Wilerin rymistelyyn ja monesti taitavat ruotsalaiset löysivät itsensä hölmistyneinä laidan väärältä puolelta. Galante hiiltyi ja hänelle olisi kuulunut muutassa tilanteessa hivenen tukevampikin rangaitus. Tosin kädet pysyivät alhaalla ja nopea ja fyysisesti vahva Wiler vei pelin Väänäsen rankkarilla. Aika katseennaulaaja tuo rankkari oli ja Fatpipe siitä jo iloa repi irti (aivan oikeutetusti).
PELIN ENSIMMÄISET VAIHDOT
Ensimmäinen fyysinen tilanne ja ottelun linja punnittiin sitten kohdassa 02:54 kun Janne Hoikkanen otti 2 minuuttia puhtaasta, mutta kovasta olkakontaksita, jossa vihreä mies kepeästi lennähti laidan ylitse. Tämän jälkeen sitten Tatu Väänänen siirti Wilerin johtoon ja peli jatkui vauhdikkaana, mutta tiedossa oli mitä ja miten sai pelata.
TAISTELUPARIT
01: Tuomari Rickard Wissman ja Janne Hoikkanen.
Tuomari Wissman katsoi tarkasti varsinkin Hoikkasen virheet ja kovasti oli Janne ensimmäisen erän 10 minuutin aikana eleillään eri mieltä Wissmannin kanssa. Ennen toista erää kävi tuomari kysymässä Hoikkaselta, että ”are we cool?” johon Hoikkanen nyökkäsi ja tuntui, että homma tasaantui.
02: Eero Kosonen ja koko Wiler
Wiler yritti ja kosonen torjui. Sen mitä ei torjnut, meni maaliin ja paljoa sinne ei mennyt. Huikeata toimintaa ja Wiler kyllä hakkasi päätänsä hyviin peittoihin ja loistavaan Happeen maalivahtipeliin. 60 minuuttia yritystä ja laihat tulokset. Eero oli kone!
03: Thomas Andersson ja Daniel Sebek
Wilerin kakkoskentän vasen laituri oli pelin jälkimmäisellä pouoliskolla täysin erilinjoilla toisen tuomarin kanssa. Pienet harmaan alueen pelaamiset otettiin tarkkaan pois ja nöistä tuli jyväskyläläisille sisäänlyönnit. Tämä Sebekkiä sabetti ja monesti mailalla paukuteltiin lattiaa ja kaukaloa varsinkin vaihtoaition puolella.
04: Deny Kanzig ja Jaska Kunelius
Deny Kanzig wilistää Wilerin oikeassa laidassa kakkoskentässä ja pienikokoinen 96 syntynyt häkkyrä pyöri laidassa kunnes isoveljellisesti Kunelius tuli ja siirsi pojan syrjään ja jatkoi pelaamista. ei Deny siitä oikein ollut moksiskaan, mutta pelin loppupuolella ei oikein enää jaksanut lähteä vääntämään Kuneliuksen kanssa. Ymmärrettävää.
05: Tatu Väänänen ja kaikki Happeen hyökkääjät
Terrierimäinen suomalainen on Wilerin profiilipelaaja ja tappavan tehokas syöttökone, joka omistaa totaalisesti oman puolustusalueen. Tatu puski, töni, raastoi ja repi minkä ehti tai sai vikkeliä hirviä kiinni. Usein saikin. Pelin viimeisen kahden minuutin aikana puski yhden hirven oman maalin takana nurin, mutta Tatun pöksyt jäivät sitten hirvensarviin ja meinasi olla housut kintuissa juhlaväen keskuudessa. Hyvin pelasi Tatu ja olikin jälleen puolustuksen avainhenkilö Wilerin puolella.
06: Kotilainen + Hynynen + Tikka ja… ei ketään
Näitä veijareita ei tänään oikein päästy viemään mihinkään, eli kontiin on vaikea ampua kiinni jos ei saa kavereita kiinni. Noin perinteisesti sveitsiläiset ja tsekit ovat kaikki juoksukoneita, mutta nyt oli kyllä Happeella suurempi vauhti ja pallonkäsittely suuressa vauhdissa oli ratkaisevasti vastustajaa edellä. Lavialaisen Lekringsin pojat kannustivat ensin pelin alkuvaiheessa Wileriä, mutta muutama Otto Tikan todella nopea rannari muutti sitten asetelmat. Pitkään aikaan pohtivat kunnioitusta äänessään muutamia Happeen poikien tekemisiä.
Että sellaisia mietteitä. Hyvin viihdyttävää peliä ja tuntui, että Happee nousi pelillisesti todella hyvään suoritukseen. Huomenna finaalissa samanlaista peliä pelaava Falun. Vai onko peleissä eroja 😉 ?