Maajoukkueet

Pääkalloanalyysi: Täydellinen pelisuunnitelman toteuttaminen toi maalin tappion Suomelle

14.12.
2014
9 Kommenttia
14
Maajoukkueet
Päävalmentaja Petri Kettunen (oik.) sai Suomen lyöntiin MM-finaalissa. Kuva: Salibandyliiga

Päävalmentaja Petri Kettunen (oik.) sai Suomen lyöntiin MM-finaalissa. Kuva: Salibandyliiga

Ruotsi on salibandyn eittämätön ykkösmaa. Länsinaapurin miesten maajoukkue on paras salibandyjoukkue koskaan ja missään. Se on Suomen miehiä parempi. Ero perustuu yksilöiden vertailuun, jossa Suomi ei pärjää varsinkaan leveydessä. Ruotsilla on laittaa kolmanteen kenttään Alexander Rudd ja Alexander Galante Carlström. Vastaavia pelaajia ei Suomen kolmoskentästä löydy.

Valmennuksen johdolla Suomi olikin laatinut MM-finaalin puolustusvoittoisen pelisuunnitelman. Ruotsin vahvuudet pyritään pimentämään ja iskemään tarvittavat maalit naapurin virheistä. Pimentämiseen oli neljä keinoa: kova kaksinkamppailupelaaminen ilman jäähyjä, puolustus- ja maalivahtipeli, puolustaminen pallolla sekä ottelun katkominen hitailla vaihdoilla.
Suomi onnistui syöttämään Ruotsille kaikkia näitä neljää lääkettä. Jäähyaitiosta pysyttiin pois, mutta kaksinkamppailuissa oltiin vahvoja.

Puolustuspeli oli lähes täydellistä, samoin Happeen Eero Kososen maalivahtipeli. Kokonaisuutena Suomi onnistui pitämään palloa hyvin, jos nopeaan hyökkäykseen ei päästy tai se ei ollut tarkoituksenmukaista. Ruotsia vedätettiin parhaimmillaan hienosti. Silti itse ei passivoiduttu muutamia hetkiä lukuunottamatta. Myös hidas vaihtaminen onnistui.

Puolustusvoittoisen pelisuunnitelman erinomainen toteuttaminen sai aikaan sen, että finaali oli yhden maalin peli. Siihen Suomi selvästi pyrki ja siinä se onnistui.

Mutta Ruotsi voitti tämän yhden maalin pelin Henrik Stenbergin kolmannen erän irtopallomaalilla. Kolmannen erän maalipaikat Suomi voitti laskujeni mukaan 7-6. Ruotsi voitti maalit 0-1. Juuri ennen Stenbergin maalia Mika Moilasella oli tyhjä maali takatolpalla ilmasyötöstä.

Toinen tapa nähdä ero on ylivoimapelissä. Sen Ruotsi voitti maalilla. Tasakentällisin mentiin veljellisesti tasatahtia. Myöskään viisikoiden välillä eroa ei saatu: ykköset (Suomi Kukkolat) 1-0, kakkoset (Suomi Hänniset) 1-2 ja kolmoset (Suomi Kohoset) 0-0.

Urheilussa ei siis paljon lohduta, jos teet hyvän työn, olet rinnalla, mutta jäät juuri ja juuri kakkoseksi rinnanmitalla.

Silti tuloksen taakse on syytä nähdä. Tuloksen saa puolelleen vain ja ainoastaan parantamalla omaa tekemistään.

1. Valmistautuminen
Kaikki odottivat ottelun alkuun sinikeltaista tsunamia, mutta tuloksena olikin Suomen johto ajassa 0.26. Kuten alkusarjan ottelussa, Suomi oli peliin paremmin valmistautunut kuin Ruotsi, joka oli alussa huolimaton ja hukkaili palloa jatkuvasti Suomelle.

Suomi oli onnistunut säästämään energiaa turnauksessa. Joukkue tuli tuoreena kentälle.

Myöskään Ruotsin aktiivinen prässipeli ei aiheuttanut Suomelle mitään ongelmia ottelun alussa. Suomi pääsi hyökkäämään nopeasti ja kontrolloimaan palloa.

Kaiken kaikkiaan Suomen peli-ilme oli keskittynyt, taisteleva ja rento. Upeasta urheilutapahtumasta ja ottelusta osattiin nauttia.

2. Läpivienti
Joukkueena Suomen suorittaminen ottelussa oli tasaista. Tässä otettiin valtava harppaus eteenpäin kahden vuoden takaisesta finaalista. Mutta on tietenkin ongelma, että ottelun viimeiset 40 minuuttia hävitään 3-0, vaikka ensimmäinen erä voitettiin 0-2. Lisäksi kakkos- ja kolmoskenttien suoritustaso laski ottelun myötä.

Kyse oli kuitenkin enemmän Ruotsin parantamisesta ja Suomen heikosta osumatarkkuudesta, kuin joukkueen peliotteen luisumisesta kohti tappiota. On syytä muistaa, että Suomi voitti kolmannen erän maalipaikat.

On kuitenkin totta, että toinen erä ja kolmannen erän alku olivat Suomelle hieman vaikeita. Toinen erä alkoi hankalasti, kun Ruotsi avasi maalihanat ajassa 21.02. Toisessa erässä Oscar Hännisen kakkoskenttä oli heikko. Kolmannen erän alussa minuuteilla 41-46 pallo oli Ruotsilla. Varsinkin Suomen kolmonen oli pahasti pesukoneessa. Ja pian sen jälkeen Stenberg iski maalinsa
Mutta näistäkin Suomi vaikeista hetkistä nousi vielä voittotaisteluun. Riittävät maalipaikat tasoitukseen onnistuttiin tuottamaan.

Valmennus saa hieman pyyhkeitä viimeisen 13 minuutin peluutuksesta. Ruotsi siirtyi 3-2-johtoon. Suomen kakkos- ja kolmoskentät olivat olleet jo pidempään vaikeuksissa. Ykkösellä peli kulki. Tämän viisikkotilastot alla vahvistavat. Ykkönen kykeni tuottamaan maalipaikkoja ja pistämään Karl-Johan Iraeuksen viisikon ahtaalle. Silti kahteen kenttään siirryttiin vastan ajassa 57.13.

3. Puolustussuuntaan pelaaminen
Kuten todettu, sinivalkoinen puolustuspeli oli finaalissa kerta kaikkiaan erinomaista. Peitto- ja merkkauspelaaminen olivat jäätävällä tasolla, takuulla parasta Suomea koskaan. Suomi oli painottanut mies miestä vastaan –puolustamista 2-2-1-karvauksessaan keskialueella. Sen avulla Ruotsin pitkä avauspelaaminen saatiin tukehdutettua oikein hyvin.

Ainoastaan reboundien ja irtopallojen putsaamisessa jäi vielä hieman parannettavaa. Varsinkin ensimmäisessä erässä Ruotsi pääsi reboundeihin. Ottelun voittomaali tuli irtopallosta.

Pallon kanssa Suomi oli kurinalainen. Erityisesti viisikon puolustusvalmius hyökätessä oli oikein hyvää. Ruotsi saikin ottelussa varsin vähän nopeita hyökkäyksiä. Laskujeni mukaan ylivoimahyökkäyksiä niistä oli vain neljä. Ruotsin hyökkäyksen kurinalaisuus oli Suomea huonompaa. Suomen heikoin jakso tässä suhteessa oli ensimmäisen erän loppupuolisko, jolloin Ruotsi pääsi kääntämään. Nämä nopeat hyökkäykset ja reboundit selittävät Ruotsin kahdeksan maalipaikkaa ensimmäisessä erässä. Toisen erän avausmaali ei siis tullut yllätyksenä.

4. Käännöt ja rytmitys
Suomen pelaajat osaavat nykyään lukea oikein hyvin sen, kannattaako peli kääntää nopeasti vai pelata pitkä hyökkäys. Peli rytmitys onnistui myös hyvin toisin kuin välierässä Tsekkiä vastaan. Palloa pidettiin muutamia jaksoja lukuunottamatta. Ruotsi ei päässyt jauhamaan jatkuvalla syötöllä, mikä auttoi puolustamista.

Pyyhkeitä Suomi saa kuitenkin nopeiden hyökkäysten toteuttamisesta, joka vaivasi Suomea koko turnauksen ajan. Tässäkin ottelussa Suomi sai enemmän nopeita hyökkäyksiä sekä tasa- että ylivoimaisena. Varsinkin ensimmäisessä erässä Ruotsi suorastaan tarjosi niitä Suomelle. Mutta Suomen nopea hyökkääminen oli huolimatonta, päämäärätöntä ja hidasta. Ruotsi onnistui tukahduttamaan Suomen nopeat erittäin pikaisella paluulla omaan päähän.
Suomi onnistuikin vain kerran maalinteossa nopeista hyökkäyksistä, kun Risto Töllikkö vei Suomen näyttävästi johtoon 2-0 Eemeli Salinin syötöstä. Maalipaikkojen luominen nopeista oli myös huonoa. Tässä on yksi selkeä kehittämiskohde.

5. Erikoistilanteet
Suomi hävisi erikoistilannepelaamisen tylysti 1-0. Oma ylivoima toisen erän alussa oli heikko, vaikka siinä yksi paikka onnistuttiinkin luomaan. Syöttöpeli oli hermostunutta eikä pallo kulkenut lavasta lapaan. Saman tuomion saa lopun 6v5, johon valmennus otti kentälle vuoden 2010 sankariketjun Rickie Hyvärinen–Mika Kohonen–Tero Tiitu. Useimmiten pitkän hyökkäämisen teho heijastuu ylivoimapeliin. Suomen pelisuunnitelman vuoksi pitkässä hyökkäämisessä painottui pallon pitäminen, mikä vaikeutti ylivoimapeliä.

Ruotsi käytti ainoan ylivoimansa hyväksi ja tasoitti pelin toisessa erässä Robert Nilsberthin kaukolaukauksella. Salin oli huonosti sijoittunut ja Nilsberthin pommi löysi tiensä taka-alakulmaan.

Ennen maalia Suomella oli huippupaikka alivoimalla, kun Lauri Kapanen pääsi läpi. Tämä tapahtui ottelun erikoisimman tapahtuman aikana, kun Tero Tiitu ei ollut jäähyaitiossa rangaistuksensa aluksi. Rangaistusta ei ollut edes taululla. Suomen ykkönen käytti hämmingin hyväkseen, mutta Kapanen ei onnistunut ohittamaan Patrik Åmania Ruotsin maalissa.

Lopussa Tshekki-tuomarit pelastivat Suomen, kun Ruotsi pääsi yrittämään Suomen tyhjään maaliin. Selkeästä rikkeestä tuomittiin vain vapaalyönti.

6. Maalivahtipeli
Nyt se voidaan julistaa: Henri Toivoniemelle on löytynyt manttelinperijä. Hänen nimensä on Eero Kosonen ja hän tulee Jyväskylän Happeesta. Kosonen oli finaalissa elävä muuri.

Kosonen ei ainakaan hävinnyt Ruotsin Patrik Åmanille, joka pelasi myös erinomaisesti. Åman otti lopussa ratkaisevia torjuntoja. Varsinkin ensimmäisen erän reboundeissa Kosonen oli suorastaan jäätävä.

7. Suomen viisikkotilastoja (tehotilastoa lukuunottamatta MyCoazh):
Lauri Kapanen – Jani Kukkola – Mika Moilanen
Janne Lamminen – Juha Kivilehto
1-0

Suomen ykkösviisikon ottelun tilastot (activity: peliä edistävät teot, Suomen maali alhaalla). www.mycoazh.com

Suomen ykkösviisikon ottelun tilastot (activity: peliä edistävät teot, Suomen maali alhaalla). www.mycoazh.com

Eemeli Salin (6) – Oscar Hänninen (9-) – Rickie Hyvärinen (6)
Tatu Väänänen (7) – Risto Töllikkö (10)
1-2, 7.7, peliä edistävät tapahtumat 165, laukaukset 3/8

Tero Tiitu (8-) – Mika Kohonen (7+) – Miko Kailiala/Kari Koskelainen/Jami Manninen (yht. 6)
Nico Salo (7+) – Lauri Stenfors (8.5)
0-0, 7.5, peliä edistävät tapahtumat 156, laukaukset 2/10

YV: 0-0 (0/1)
AV: 1/1

8. Maalipaikat
1. 3-8
2. 4-6
3. 7-6
yht. 14-20

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Jani Hakkarainen
Jani Hakkarainen
Analyytikko, asiantuntija ja filosofi.
Twitter: @hakkarainenjani
Ray Backman
14/12/2014
Voisitko Hakkis valottaa vaikka noita Juhiksen lukemia tossa, kun toi MyCoach ei ole mulle niin tuttu.
Ripa Jalo
14/12/2014
Elikkäs allstars pakki Väänänen oli tilastojen mukaan finaalissa Suomen heikoin pakki. Siltä se tosin näyttikin
Joko JO?
14/12/2014
Mielestäni erittäin hyvä suoritus. Olisiko jo korkea aika antaa kunnioitusta myös Petri Kettuselle? Ottaen huomioon materiaalin, johon tässäkin viitataan, niin aika lähellä maksimisuoritusta. Eli varmasti paras valmentaja koko MM-kisoissa ja olipa sitä esikuntansa kanssa selkeästi. myös jokainen pelaaja teki duuninsa niin hyvin ja kirkkainkaan ei kaukana ollut. RESPECT!
Seuraaja
15/12/2014
Kyllä Kettusen koko valmennusryhmä hoiti hommansa kiitettävästi.
Valinnoista voi olla aina monta mieltä mutta hyvä joukkehenki oli saatu rakennetuksi.
Taktiset ratkaisut toimi hyvin ottelun alussa mutta lopun peluutus 6 vs 5 oli erikoinen ja liittyi varmasti kokeneempien pelaajien kunnioitukseen, luultavasti pelasivat viimeiset minuutit maajoukkueeessa.
Koppari
15/12/2014
Kosonen pelasi hienot kisat. Jotenkin vaan tuo kososen torjuntatyyli ja liikkuminen maalilla ei ole kauneinta katseltavaa. Mutta mikäs siinä jos pallo pysähtyy ennen maaliviivaa, tyylipisteitä ei tunneta. Mielestäni Ikoselle olisi voinut antaa näytön paikan alkusarjan Ruotsi otteluun tai puolivälierään. Jäi vähän kääntämättömäksi kortiksi. Saksa pelin perusteella ei mielestäni voi tuomita, vaikeita pelejä tuollaiset vähä laukauksiset maalivahdille.
Allu
15/12/2014
Jutussa on aika paljon ja monenlaisia virheitä, vaikka itse pohdinta onkin sinänsä kiinnostavaa.

1. Ruotsin maalin teki Henrik "Rotta" Stenberg. Ei Enström.
2. Mika Moilasella ei ollut tyhmää maalia, vaan puolityhjä maali edessään?
3. Ratkaiseva maali tuli epäselvästä flipperipallosta, jossa Väänänen oli hieman väärin sijoittunut?
4. Analyysissä ei mitenkään otettu huomioon Mannisen ja Koskelaisen käyttöä. Olisiko ollut syytä?
5. Eikä Ruotsin kokoonpanon evoluutiota viimeisessä erässä, miksi?
6. Lisäksi kokonaisuuden kannalta lienee olennaista tarkastella myös Ruotsin yksilöitä. Miksi Nilsson, Enström, Galante ja kumppanit onnistuttiin ottamaan näin täydellisesti peliltä pois? Toisaalta miksi sama ei onnistunut Ruddille ja "Caveman?" Adrianssonille?
Joopa joo
15/12/2014
Suomella oli muutaman lisätunnin etu loppuotteluun lähtiessä ,joka tuskin silti ratkaisi tai auttoi mitään ,koska Ruotsi lopetti psykologisen pelottelupelaamisensa (joka ei tällä kertaa vaikuttanut Suomeen millään tavalla) Sveitsiä vastaan jo ensimmäisen erän jälkeen 6-0 johtonsa ansiosta.
tuskin viimeisen minuutin erikoisella 6-5 miehityksellä kunnioitettiin yhtään mitään tai ketään pelaajaa missään vaiheessa , ei sellaista tehdä viimeisillä minuuteilla ottelun tasoittamiseksi . Silkkaa toivorikkautta oli ilmassa lyömällä kokeneimmat pelaajat ottelun kovimpaan hetkeen sisälle - ties vaikka Kohonen olisi taas tällännyt takapuoli maaliipäin tasoitusmaalin Ruotsin verkkoon.
Eilen hävittiin 3-2 , jos tänään pelattaisiin uudestaan esimerkiksi paras viidestä järjestelmällä saatettaisiin taas hävitä 4-5, tai maalivahti ja puolustuspelin totaali romahtaessa 1-10.tai jopa voittaa 2-1. Yksittäisen yksilön onnistumisella on niin suuri merkitys tuollaisessa pelissä ja onnella mihin peliasentoon pelaaja pääsee sijoittumaan juuri siihen onnelliseen saumaan missä on tuo satumainen hetki ratkaista peli.Erikson pääsi mailoineen kolmannessa erässä siihen saumaan ennen Moilasta kiinni ja se oli käytännössä siinä se peli.
kukaan ei tänään puhu erotuomaripelistä mitään ,mutta hieman erilaisemmalla tuomarilinjalla Suomi olisi voinut saada kolmannessakin erässä yhden tai jopa kaksi rangaistusta joka olisi puolestaan voineet jopa rumentaa tappionumeroita taululla. Tosin analyysit 2-5 tappioon päättyneestäkin pelistä olisivat todennäköisesti silti hyvin samanlaiset.
yksilöt ratkaisi
15/12/2014
Hyvää analyysia, mutta mielestäni Suomen tappio kuitenkin kulminoituu kahteen yksilöön. Kaksi ekaa maalia meni täysin Salinin piikkiin ja Moilanen ei saanut avopaikoista sisään hyökkäyspäässä.
Poro
15/12/2014
Näkemysero edellisen kirjoittajan kanssa. Mielestäni Ruotsin toinen maali ei mennyt Salinin piikkiin vaan Tero Tiitun, joka istui jäähyllä. Muistathan, että yv:llä vastustajilla on yksi pelaaja enemmän ja sen takia kohtuullisen vaikea pitää.

Mitä mieltä olet Kapasen missatusta läpiajosta? Ei mennyt Laurin piikkiin kuitenkaan mitään? Tai Rickien ylivedetty avopaikka lopussa?

Kommentoi

Uusi kommentti

Kommentointiohjeet:

Mieti ensin, kannattaisiko sittenkin vetää #posinkautta? Alatyyli on tiukasti pannassa. Moderointikirves heiluu herkästi ja bännilistalle pääsee helposti. Sitten ei muuta kuin anna palaa. Ole jotain mieltä, tsemppaa, kritisoi tai kehu. Sana on vapaa.