Joutsenon Kataja yllätti itsensäkin nousulla – ”Liigajoukkueen kaataminen oli vain unelma”

Valkopaitainen Joutsenon Kataja nousi naisten Salibandyliigaan. Karsinnoissa kaatui kuvan mustapaitainen joukkue Steelers. Kuva: Anne Taponen

Valkopaitainen Joutsenon Kataja nousi naisten Salibandyliigaan. Karsinnoissa kaatui kuvan mustapaitainen joukkue Steelers. Kuva: Anne Taponen
Valkopaitainen Joutsenon Kataja nousi naisten Salibandyliigaan. Karsinnoissa kaatui kuvan mustapaitainen joukkue Steelers. Kuva: Anne Taponen

Joutsenon Kataja yllätti suomalaisen salibandyväen ja jopa itsensä nousemalla viime viikonloppuna ensi kaudeksi naisten Salibandyliigaan. JoKan päävalmentaja Toni Soikkeli kertaili Pääkallo.fi:n haastattelussa kauden kulkua ja liiganousun taustoja.

Ykkösdivarin kakkoseksi sijoittunut joutsenolaisryhmä kaatoi liigakarsinnoissa Hämeenlinnan Steelersin voitoin 3-1. Viimeinen ottelu ratkesi jatkoajalla vierasjoukkueen hyväksi lauantaina, kun Madeleine Heiskanen käynnisti Katajan juhlat 1-2-maalillaan ajassa 65.17. Soikkelin mukaan sarja oli odotetun tasainen.

– Hyvä ja tasainen maku sarjasta jäi. Tiesimme etukäteen, ettei murskanumeroita tulla näkemään ja, että pienet asiat tulevat ratkaisemaan. Viime kauden keskinäisistä kohtaamisista oli jo sellainen tuntuma, että tasaväkisiä pelejä tulee, Soikkeli kertaa.

Mikä sarjan sitten lopulta ratkaisi Katajalle?
– Pelasimme aavistuksen Steelersiä leveämmällä materiaalilla. Uskon, että SM-sarjassa pelaavien tyttöjemme kokemukset tuplapeliviikonlopuista niin naisten kuin tyttöjenkin puolella auttoivat myös meitä. Steelersillä ei ollut liigassa näin tiivistä pelitahtia.

Päävalmentajan mukaan Katajan nousun avain oli joukkueen tasaisuus. Lappeenrannan kupeessa myönnetään reilusti, että kipuaminen liigaportaalle oli yllätys.

– Meillä on nuori, tasainen ja nälkäinen joukkue, jolla on toki paljon opittavaa. Likat ovat saaneet pelata kovia pelejä jo muutaman vuoden, ja olemme pikkuhiljaa kasvaneet näiden sarjojen vaatimalle tasolle. Olihan tämä nousu yllätys, karsintapaikkoja me lähdimme realistisesti tavoittelemaan. Liigajoukkueen kaataminen oli vain unelma.

Katajan joukkueen nuorta runkoa olivat kuluneella kaudella tukemassa NST:n liigapaidasta tutut konkaripuolustajat Marika Kylliäinen ja Johanna Partinen, joiden panosta Soikkeli kehuu estoitta.

– He nostivat tasoa ja ote muuttui, kun tosipelit alkoivat. Isoja palasiahan he olivat. Heille on annettu vapauksia perhe edellä, ja nämä ratkaisut ovat mahdollistaneet pelaamisen ylipäätään. NST on tietysti heille pääseura, joten en osaa heidän jatkostaan vielä sanoa mitään.

Lappeenrantaan vuonna 2009 liitetty Joutseno on pieni paikka, jossa asuu noin 10 000 ihmistä. NST menestyy naisten liigassa hyvin ja miljoonan euron kysymys kuuluukin, onko itärajalla tilaa kahdelle joukkueelle. Soikkeli ei osaa vastata.

– Jaa-a, vaikea sitä on kai tässä vaiheessa vielä sanoa. Olemme menneet ominemme tähän asti, mutta saa nyt nähdä mitä tapahtuu. NST:n kanssa ei olla ehkä tehty siinä määrin yhteistyötä, mitä olisi pitänyt. Aika näyttää, tuleeko pelaajista nyt sitten enemmän kilpailua. Taloustilanne ei tule olemaan käsittääkseni meille ongelma, siihen ei liigaan lähteminen kaadu, Soikkeli pohdiskelee.

Kuva: Anne Taponen
Kuva: Anne Taponen

Joutsenossa liigatason pelejä ei olla nähty, eikä niitä välttämättä nähdä jatkossakaan, sillä Joutsenohallin katsomot eivät vedä pääsarjatason standardien vaatimia määriä. Soikkeli ei silti heitä vielä kirvestä kaivoon asian suhteen.

– Joutsenohalliin yritämme varmasti saada poikkeuslupaa, sillä katsomotilat eivät ole riittävät. Ei tuossa isoja juttuja ole esteenä, sillä saimme lisää paikkoja tehtyä liigakarsintoihinkin helposti. Harmittaa, että halli on suht uusi, mutta katsomot ovat huonot. Yksi vaihtoehto on pelata myös Imatralla.

Pienessä paikassa JoKan menestys on alkanut kiinnostaa ihmisiä kunnolla vasta viime aikoina. Kukaan ei ole oikein uskonut joukkueeseen, mutta nyt asia on muuttunut.

– Aika iso juttu tämä varmasti on Joutsenossa ja jonkinlainen hype on alkanut joukkueen ympärillä. Ihmiset ovat heränneet, aiemmin meitä ei ole kukaan oikein ottanut tosissaan.

Entä se tuleva liigakausi sitten? Soikkelin mukaan liiga on taas uusi mahdollisuus joukkueelle, joka on selvinnyt aiemmistakin sarjanousuista.

– Fysiikkaa ja pelinopeutta tarvitaan lisää ehdottomasti. Lähdetään opettelemaan sarjan vauhtia ja toivotaan, että päästään paremmin ja paremmin mukaan. Töitä on tehtävä paljon, muuten liigasta tullaan välittömästi takaisin alas, Soikkeli linjaa.

Valmennus on todennäköisesti jatkamassa entisellään, ja Soikkeli toivoo myös pelaajien lähtevän innolla liigaseikkailuihin mukaan.

– Mitään ei olla lyöty lukkoon, mutta eiköhän tässä jatketa. Hieno mahdollisuushan tämä on valmentajallekin. Pelaajien kanssa on puhuttu, että jos liigapaikka tulee, niin sitten mennään sinne ja toivon, että kaikilla on halua jatkaa. Muut asiat ja taustat meidän täytyy saada kuntoon ja liigakelpoisiksi, tekemistä piisaa sillä puolella.

Niin, ne taustat. Katajasta ei kovin laajalti tiedetä Suomessa yhtään mitään, sillä joukkueella ei ole edes omia kotisivuja. Milloin päävalmentaja uskaltaa luvata sivujen avautuvan?

– Ne tehtiin kerran jo uudestaan, mutta julkaisu jäi vielä toistaiseksi kauden pidennyttyä. Viestiä on laitettu menemään, että nyt olisi syytä laittaa sivut pystyyn. Pitää ryhtyä pommittamaan seurajohtoa, Soikkeli virnuilee.

5 comments

  1. Miksi Suomessa mennä peräsuoli pitkänä lähes vuoren huipulle asti ja muistetaan viimeisen kiipelytaipaleen alkaessa ,että oikeastaan kaikki varusteet vuoren huipulle kiipeämiseen eli ihmiselle lähes mahdottomiin olosuhteisiin pääsyyn ovat lopussa.Vuoren huipulle harvemmin kukaan on perustanut lopullista pitkäaikaista pysyvää asutusta ja paluusta viimeiseen turvaleiriinn varsinkin hätätilanteessa ei kukaan ole miettinyt mitään vaihtoehtoa ,myös monien aikaisempienkin levähdyspaikkojen eväät ja varusteet on jo käytetty ja uudet verekset apuvoimat tai resussit suunnan nopeaan takaisin ylöspäin pyrkimiseen on kokonaan jätetty huomioimatta. Mount Everstiä ei nykyaikanakaan ihan mitkä tahansa amatöörikiipeilijät valloita – on se hienoa sanoa käyneensä lähes vuoren huipulla ,vaikkei todellisuudessa ole ollut vielä lähelläkään vuoren valloitusta ….

  2. Onnea tulevalle kaudelle Joutsenoon. Kovaan soppaan pääsitte mausteeksi mukaan. Kuitenkin samalla tässä erityisen paljon kiitos Steelers Muijille ja joukkuetaustoille näyttävästä liigakaudesta. Hienosti hoiditte teille tipahtaneen sarjapaikan. Jokunen tuurimaali olis tietty voinu pomppia teillekin 🙂 matkanne aikana. Mutta matka jatkuu…kohti uusia seikkailuja

  3. Minusta on pirun hienoa, että on edes yritetty sinne Everestille, vaikka ehkä kaikki suunnittelu ei olekaan menny ihan nappiin tai ei olisi kiipeilijänä sitä ihan suvereenia kärkeä. Pitää olla unelmia ja hullunrohkeutta tarttua tilaisuuksiin pelkäämättä epäonnistumisia. Suomessa nimittäin on ihan liian yleistä vedellä hiihtohissillä vaan sitä helpon mukavaa laskettelukeskuksen rinnettä ja todeta cuulisti, että ei oikeesti kiinnostanut tai ”aika riittänyt” ylemmäs.

    Sen enempää nyt edes tietämättä mitä tässä haluttiin sanoa, onnea Joutsenoon.

  4. Nonniin! Sääntökirja esille ja lukemaan 🙂
    tiety voi muutaman juoksulenkinkin vetää..