Sveitsin NLA-liigan mestaruudet ratkotaan lauantaina Klotenissa. Ensimmäistä kertaa yksittäisinä finaaleina pelattavassa tapahtumassa on mukana peräti kuusi suomalaispelaajaa. Pääkallo.fi jututti Wiler-Ersigenin Tatu Väänästä ja Piranha Churin Tiia Ukkosta otteluiden alla.
Miesten finaalissa kohtaavat runkosarjan voittaja ja hallitseva mestari SV Wiler-Ersigen sekä cup-voittaja ja perusarjan kakkonen Alligator Malans. Ottelussa voidaan puhua todellisesta Sveitsin liigan klassikosta, sillä joukkueet ovat kohdanneet toisensa pudotuspeleissä vuosien varrella jo lukuisia kertoja.
Finaalisarjan joukkueet ovat tahkonneet neljästi, ja voitot niissä on kirjattu 2-2. 2004 ja 2011 Wiler oli mestari, kun taas Malansin kaulaan kultamitalit ripustettiin 2002 ja 2006. Myös cup-finaaleissa on ollut tasaista, sillä Wiler voitti keskinäisen kohtaamisen 2012 ja Malans 2005.
Wilerissä pelaavat suomalaispelaajat Tatu Väänänen ja Lassi Vänttinen. Alligaattorien puolella sinivalkoisia värejä edustaa puolustaja Vertti Wigrén. Wiler kaatoi välierissä Joonas Pylsyn Tigers Langnaun voitoin 4-1, kun taas Malans joutui vääntämään Könizin kanssa täyden seitsemän ottelun sarjan. Suosikkia otteluun on hankalaa asettaa, sillä Wilerillä on kokemusta ja osaamista, mutta Malansilla on voitokkaita muistoja tiukoista yksittäisistä peleistä, kuten cup-finaalista ja 7. välierästä.
Runkosarjan kohtaamiset Wiler vei lukemin 7-6 ja 6-2, mutta maajoukkuekapteeni ja Wilerin luottopuolustaja Väänänen ei anna noille otteluille mitään painoarvoa.
– Runkosarjan pelejä on turha vetää tähän mukaan, ne ovat eri pelejä. Vähän on vaikeaa arvioida, mitä tuleman pitää, sillä Malans on nyt muuttanut pelaamistaan jonkin verran. Välierissä Köniziä vastaan he aloittivat vielä ohjaavalla 2-1-2-karvauksella, mutta ilmeisesti Akseli Ahtiaisen ideologia on vielä sen verran tuoreessa muistissa, että he pelasivat lopuksi, ja paremmin, 2-2-1-painekarvauksella. Könizin seisovaa peliä vastaan se puri, joten varmaan herkästi voidaan nähdä sitä myös finaalissa. Ruotsalaiskoutsi Daniel Hahne on saanut Malansin pelaamaan hyvää vastaiskupeliä, ja se on ehdottomasti yksi heidän vahvuuksistaan, Väänänen pohtii.
Wilerillä on ollut aikaa valmistautua Superfinaaliin Malansia kauemmin, ja se on pystynyt hiomaan oman joukkueensa peliä vastustajan oltua vielä hämärän peitossa. Osa valmistautumisprosessia on ollut myös henkistä, ja siinä mestareiden kokeneet pelaajat ovat olleet avainasemassa.
– Valmistautumista on auttanut suht nopea välieräsarjan hoitaminen. Saatiin kaikki äijät kasaan ja muutama hyvä treeni pelkästään meidän joukkuetta ajatellen, koska ei tiedetty vielä vastustajaa. Kokeneilla pelaajilla on koutsin toivomuksesta iso ruutu henkisessä valmistautumisessa. Meillä on niitä, jotka ovat yksittäisiä isoja pelejä pelanneet, joten jokaisen treenin yhteydessä joku on jakanut ja kertonut omista kokemuksistaan tai tavoistaan valmistautua tuollaisiin peleihin, Väänänen kertoo.
Väänänen on yksi heistä, joilla on kokemusta tärkeistä ja isoista finaaleista jo aiemmilta vuosilta. Odotukset lauantain loppuunmyytyä tapahtumaa kohtaan ovat korkealla, ja mies lähtee kentälle nauttimaan.
– Paljon yleisöä ja kova meininki, eli siis salibandypelaajan palkkapäivä. Täällä Sveitsissä tällaistä tapahtumaa kaivataan ehkä kovemmin kuin Suomessa, joten hyvä että täällä panostetaan isosti. Pelillisesti mikään ei muutu. Vastustaja on paras, mitä täältä löytyy ja itsellä kun on kaikki aistit hereillä kaikkeen oleelliseen kentällä tapahtuvaan, niin eihän silloin voi kun nauttia, Väänänen tuumii.
Henkinen lataus ottelun alla on kohdallaan, ja neljäs perättäinen Suomen tai Sveitsin salibandymestaruus siintää 31-vuotiaalla Uimaharjun Taimen kasvatilla kirkkaana mielessä. Mielikuvaharjoitteitakin on jo tehty.
– Olen mielessäni pelannut tuota peliä Kolping Arenalla jo monet kerrat. Ollut kentän keskellä yleisön kilistellessä lehmän kelloja, jakanut helppoja syöttöjä, voittanut kaksinkamppailuja ja niin edespäin. Mikään ei tule yllätyksenä, ei edes se miten pokaalia nostetaan pelin jälkeen, jos niin ovat asiat kentällä menneet, Väänänen fiilistelee.
Kärkikaksikko vastakkain myös naisissa
Naisten puolella kohtaavat liigan ylivoimaiset hallitsijat Piranha Chur ja UHC Dietlikon, jotka ovat jyränneet vakuuttavalla tavalla läpi kauden. Churia edustavat maajoukkueen paidasta tutut Tiia Ukkonen, Mia Karjalainen ja Katri Luomaniemi. Dietlikon on finaalien ainoa joukkue, jossa ei suomalaisia pelaa.
Joukkueet ovat kohdanneet myös kolmena edellisenä keväänä finaaleissa, ja joka kerta Chur on ollut vahvempi. Tämän kauden kohtaamiset ovat 2-2, sillä Piranha voitti kaksi kolmesta runkosarjakohtaamisesta ja Dietlikon puolestaan vei cup-välierän. Naisliigan erikoisuutena on se, että pelataan suoraan välierät, joten molemmilla on takana vain kolme voitollista välieräottelua.
Missään keskinäisessä ottelussa maaliero ei ole ollut kahta maalia enempää, joten lähtökohdat ovat erittäin tasaiset. Sen myöntää myös Churin Tiia Ukkonen.
– Aiempien pelien tavoin hyvin todennäköisesti tulossa taas tiukka peli. Heillä on aika vahva hyökkäys, joten meidän täytyy saada Dietlikonin tila ja aika pois. Silloin olemme vahvoilla, Ukkonen ennakoi.
Joukkueilla on ollut jo kaksi viikkoa aikaa valmistautua kauden huipennukseen, ja välissä Chur on pelannut jopa harjoitusottelun. Finaalia on selvästi odoteltu.
– Hyvin on valmistautuminen sujunut. On ollut aikaa käydä juttuja läpi ja treenipelikin tuli pelattua. Nyt kaikki on valmista, ja olisipa jo lauantai, Ukkonen kaipailee.
Myös Savitaipaleen Urheilijoiden kasvatti odottaa hienoa lauantaipäivää. Oma erikoisuutensa yhdessä finaalissa on, vaikka tärkeitä yksittäisiä pelejä onkin tullut pelattua aiemminkin.
– Huikea tapahtuma varmasti tulossa. Halli on täynnä ja tunnelma katossa, mutta onhan se vähän outoa, kun sarjaa pelatessa aina oppii tuntemaan vastustajan kujeet ja nyt mennään tällä yhdellä pelillä kerrasta poikki. Molemmilla on myös vain kolme pudotuspeliä takana, joten tilanne on molemmille sama, Ukkonen päättää.
Pääkallo.fi on paikalla lauantaina Superfinaalissa raportoiden tiiviisti päivän kulusta eri kanavissa.