Ulkomaat

Saksassa pitkään pelannut suomalaishyökkääjä: ”Loistava fanikulttuuri lisää viihtyvyyttä”

26.05.
2015
2 Kommenttia
10
Ulkomaat
Juha-Pekka Kuittinen(kesk.) taisteli mestaruudesta Harri Naumasen(oik.) kanssa Saksan Bundesliigan finaaleissa toissa viikonloppuna. Kuva: Matthias Kuch.

Juha-Pekka Kuittinen(kesk.) taisteli mestaruudesta Harri Naumasen(oik.) kanssa Saksan Bundesliigan finaaleissa toissa viikonloppuna. Kuva: Matthias Kuch.

Juha-Pekka Kuittinen on yksi Saksan Bundesliigassa pidempään vaikuttaneista suomalaispelaajista. Hän edustaa tänä keväänä hopeamitalit kaulaansa saanutta Red Devils Wernigeroden ryhmää. Pääkallo.fi jututti Kuittista toissa viikonloppuna pelaamisesta Saksan maalla.

Kuittinen on edustanut Wernigerodea jo pitkään. Hän on pelannut seuran riveissä kolme ja puoli kautta, minkä lisäksi hän käväisi välissä pelaamassa kauden verran Sveitsin salibandyliiga NLA:ssa.

Hän on nähnyt monenlaisia joukkueita Red Devils -paidassa, sillä Saksassa ulkomaalaispelaajien merkitys on suuri ja he vaihtuvat vuoden-parin välein.

– Tälle kaudelle Wernigerodessa nuorennettiin joukkuetta ja muutama vanha tärkeä jyrä jäi pois. Verrattuna aiempiin kausiin, tekeminen ylipäätään ja pelaajien henkilökohtainen taitotaso on parantunut selkeästi. Nuoret kun kehittyvät ulkomaalaisten kanssa ja heidän opeissaan helpommin kuin vanhemmat pelurit. Ei se vanha koira niin herkästi enää uusia temppuja opi, Kuittinen sanaili Weissenfelsin Stadthallen lehtereillä ennen ratkaisevaa Bundesliigafinaalia toissa lauantaina.

Saksaa pidetään lähtökohtaisesti huomattavasti heikompana sarjana kuin muita pääsarjoja. Kuittinen näki kuitenkin Saksaan lähtemisen varsin toimivana ratkaisuna pelattuaan pitkään Divarissa. Loviisan Toria Kuittinen edusti kausilla 2004-10 kaikkiaan 118 ottelussa tehopistein 29+24=53.

– Pitkään pelasin Loviisassa ja joka kausi tuli uusi valmentaja ja jotain uutta. Tietyllä tapaa meininki oli kuitenkin sitä samaa puurtamista, kun pelattiin samaa sarjaa vuodesta toiseen. Joka toinen kausi käytiin liigakarsinnoissa tuloksetta. Alkoi hieman painamaan ja halusin jotain uutta. Muutama muu divariseura otti yhteyttä, mutten halunnut vaihtaa joukkuetta samassa sarjassa, enkä nähnyt, että minulla olisi ollut rahkeita liigaan. Halusin ulkomaille ja näin Saksan hyvänä ja helppona ratkaisuna. Uusi kulttuuri, jossa kuitenkin oli ollut jo suomalaisia, kiehtoi, Kuittinen availi päätymistään Saksaan.

Ratkaisevaa finaalia Weissenfelsin Stadthallella seurasi reipas tuhat silmäparia. Kuva: Matthias Kuch.

Ratkaisevaa finaalia Weissenfelsin Stadthallella seurasi reipas tuhat silmäparia. Kuva: Matthias Kuch.

Kuten monesti muutenkin, ulkomaille pelaamaan lähteminen on oma-aloitteisuudesta kiinni. Kuittinen itse otti yhteyttä Wernigerodeen.

– Surffailin netistä informaatiota ja katselin jengejä. Wernigerode pelasi tuolloin vielä 2. Bundesliigaa, mutta oli nousemassa dominoituaan sarjaa. Otin yhteyttä meidän urheilutoimenjohtajaamme ja asiat alkoivat rullaamaan ja lähdin kesken kauden.

Saksassa pitkään pelanneena ja sarjan tasoa pitkään nähneenä etenkin menneissä finaaleissa näkyi Kuittisen mielestä paljon sitä, miten paljon on menty pienessäkin ajassa eteenpäin.

– Aiemmin pelit olivat totaalisesti ulkomaalaisten hartioilla. Mekin edellisen kerran finaaleissa Weissenfelsiä vastaan kolme kautta sitten parkkeerattiin bussi maalin eteen ja istkettiin vastaan. Tämän kauden peleissä pitkin kautta ollaan pystytty oikeasti pelaamalla haastamaan. Saksalaisten pelaajien tekninen taitotaso on yleisesti kohonnut paljon, Kuittinen analysoi.

Kuittisen mukaan Saksan pääsarjaan sopii Suomesta lähteä niin nuorena kuin kokeneempanakin.

– Tämä on hyvä kasvupaikka esimerkiksi A-junioreissa selkeässä roolissa pelanneelle pelaajalle, joka ei välttämättä mahdu seuran edustusjoukkueeseen vaikkapa liigassa. Täällä on mahdollisuus saada isoa vastuuta ja kehittyä sitä kautta. Toki kokeneet pelaajat pystyvät auttamaan täällä joukkueita myös. Tänäkin vuonna hyviä esimerkkejä ovat olleet Joel Ekroos sekä Weissenfelsin Harri Naumanen ja Jarmo Eskelinen. Kokeneempana pitää ehkä osata asennoitua oikealla tavalla, mutta täältä saa kyllä paljon erilaista kokemusta.

Mikä sitten on saanut Kuittisen itse viihtymään Wernigerodessa niin pitkään ja millaiset ovat miehen tulevaisuuden suunnitelmat?

– Saksalainen tyttöystävä toki vaikuttaa paljon, mutta myös se, että Wernigerode on kaunis kaupunki. Fanit ovat upeita ja kaupungillakin he tulevat juttelemaan. Tällaiset seikat, kuten tuo loistava fanikulttuuri, lisäävät viihtyvyyttä, kuului Kuittisen vastaus.

– Jatkoa katson aina vuosi kerrallaan. Jos on fiilis, että jään, niin jään. Jos tuntuu, että nyt pitäisi lähteä – oli se sitten Suomeen tai vaikka Sveitsiin – niin lähden. Sveitsiin lähteminen aikanaan oli enemmän sellaista itsensä haastamista.

Juha-Pekka Kuittisen(vas.) ja Joel Ekroosin(oik.) Red Devils Wernigerode saalisti hopeaa niin liigassa kuin cupissa. Kuva: Matthias Kuch.

Juha-Pekka Kuittisen(vas.) ja Joel Ekroosin(oik.) Red Devils Wernigerode saalisti hopeaa niin liigassa kuin cupissa. Kuva: Matthias Kuch.

Saksan Bundesliigassa joukkueet ovat usein monikansallisia. Pelaajia saattaa samassa joukkueessa olla natiivien lisäksi niin Suomesta, Ruotsista kuin Tshekistä. Myös slovakialaisia ja latvialaisia on nähty tälläkin kaudella muun muassa BAT Berlinin ja Red Hocks Kauferingin riveissä.

– Kyllähän se tuo sellaista seikkailumieltä ja väriä joukkueeseen, kun on monista maista pelaajia ja kulttuurierot sekoittuvat. Tietyllä tavalla se myös yhtenäistää porukaa. Saksalaiset kun ovat kaikkia kohtaan todella ystävällisiä, välillä jopa liiankin ystävällisiä. Ulkomaalaisena pitää osata olla avoin ja valmis kaikkeen, niin täällä pärjää hienosti.

Kuittisen Wernigerode hävisi finaalisarjan voitoin 2-1 UHC Weissenfelsille, vaikka oli ensimmäisen ottelun jälkeen jo voiton päässä mestaruudesta. Pelit olivat kaikki kolme varsin tiukkoja ja Wernigeroden kausi oli tappiosta huolimatta todella hyvä, sillä taskuun jäi liigahopean lisäksi hopeaa Saksan cupista.

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Ilkka Kittilä
Ilkka Kittilä

Pääkallo.fi:n toimituspäällikkö

Asemapaikka: Vaasa

Twitter: @ilkkakittila


Netistä katsottuna
28/05/2015
Oli hyvä hulabaloo ainakin finaaleissa, mitä netistä katoin. Rummut pauhasi ja sen sellaista. Hieno fiilis varmaankin tällaisessa lajissa. En usko, että missään on yhtä hyvä meno kuin Saksassa oli. Tosin taso on mitä on, mutta fanikulttuuri on mahtavaa!
S7
29/05/2015
Saksalainen fanikulttuuri on huikeetal, siis monessa lajissa. Esim. fudiksessa hyvä esimerkki Dortmund. Toki noilla myös seura tukee faneja ja liput ei ryöstöhintaisia jne.jne.

Kommentoi

Uusi kommentti

Kommentointiohjeet:

Mieti ensin, kannattaisiko sittenkin vetää #posinkautta? Alatyyli on tiukasti pannassa. Moderointikirves heiluu herkästi ja bännilistalle pääsee helposti. Sitten ei muuta kuin anna palaa. Ole jotain mieltä, tsemppaa, kritisoi tai kehu. Sana on vapaa.