Suomi juhli keväällä U19-poikien maailmanmestaruutta. Kesähaastattelusarjamme avasi kisojen pistepörssin voittanut maalitykki Ville Lastikka ja nyt tämän kesän kolmas haastateltava on pelisilmällään sekä näyttävillä peliesityksillään vakuuttanut Rasmus Kainulainen.

Kainulainen, 18, vastaa Pääkallo.fi:n kysymyksiin Prahasta, jossa hän oli viime viikolla pelaamassa salibandya.

– On tässä tullut harjoiteltua kesän mittaan. Nyt viikonloppuna oltiin Prague Games -turnauksessa ja voitimme kultaa. Sitä on tässä nyt ehditty juhlia, kertoi Kainulainen kesäkuulumisiaan.

Laitahyökkääjä edustaa seuratasolla LaSB:ia, joka sijoittui viime kaudella Divarin runkosarjan kolmanneksi. Pudotuspeleissä joukkue hävisi Welhoille puolivälierissä otteluvoitoin 2-1.

Henkilökohtaisella tasolla kausi oli erinomainen. Divarin runkosarjassa syntyivät tehot 18+25. B-poikien SM-sarjassa Kainulainen edusti HU-46:sta ja siellä hän ehti pelata 13 ottelua, joissa iski 23 maalia ja tarjoili 45 maalisyöttöä.

Tähän listaan kuuluu lisätä vielä nappiin menneet MM-kisat, joissa Kainulainen valittiin kisojen tähdistöön. Kainulainen on ollut mukana myös alkukesän miesten maajoukkueen leirityksissä. Ei siis ole ihme, että liigajoukkueet olivat kiinnostuneita nuoren pelaajan edesottamuksista.

– Kyllähän niitä yhteydenottoja tuli. Tässä yhteydessä mainittakoon Classic, TPS ja Indians. Käyn täällä vielä koulun loppuun ja sekin vaikutti päätökseen, että kaikki neljä veljestä ovat ensi kaudella samassa joukkueessa, kommentoi Kainulainen liigaseurojen kiinnostusta ja päätöstä jäädää LaSB:n riveihin.

Tosiaan. LaSB:n ensi kauden kokoonpanosta löytyy neljä Kainulaista. Juuso, Roope ja Rasmus edustivat seuraa jo menneellä kaudella, mutta mukaan liittyy nyt myös Justus Kainulainen, joka teki tuhojaan viime kaudella B-junioreiden SM-sarjassa.

Salibandyssa ja toki muissakin joukkuelajeissa on totuttu näkemään veljeskatraita samassa joukkueessa, mutta neljä veljestä on jo hurja lukema. Kuka sitten on veljeksistä se kaikkein kovin luu salibandykentällä?

– En osaa siihen sanoa. Mielestäni kaikki ovat aika kovia, arvioi Kainulainen diplomaattisesti.

Laitahyökkääjän ura aikuisten sarjoissa on lähtenyt vahvasti liikkeelle. Kehittämisen kohteet ja vahvuudet ovat pelaajalla itsellään varsin hyvin tiedossa.

– Fysiikan suhteen riittää aina kehitettävää. Pelisilmä on yksi selkeä vahvuus. Toisena voisin mainita nopeuden, listasi Kainulainen heikkouksia ja vahvuuksia.

Pelisilmän, pallokäsittelytaidon ja nopeuden lisäksi Kainulaisella vaikuttaisi olevan itseluottamus kunnossa. MM-kisoissa tämä näkyi esimerkiksi siinä, että MM-finaalissakin pelityyli pysyi rennon leikittelevänä.

– En osaa oikein jännittää kentällä. Olen muutenkin rento tyyppi ja huono jännittämään, kommentoi Kainulainen letkeän pelityylinsä syitä.

Nuorten MM-kisojen aikaan esille nostettiin myös joukkueen pelaajien lempinimiä. Eittämättä erikointa kantaa juuri Kainulainen. Pelaaja itse ei osannut sanoa sen tarkemmin mistä nimitys ”Tohtori Koira” juontaa juurensa.

– Kaverit ovat sen keksineet. En osaa oikein sanoa mistä se juontaa juurensa. Ehkä olen vähän koiran näköinen tai jotain sen suuntaista.

Kuten haastattelun alussa selvisi, niin Kainulaisella on vielä toisen asteen koulu kesken. Kun hän on saanut opintonsa valmiiksi kauppaoppilaitoksessa, niin salibandyuran jatkolle on jo melko selkeät sävelet.

– Ensi vuoden tavoite on päästä liigaan pelaamaan ja todennäköisin osoite on Classic. Pidemmän tähtäimen tavoitteena voi pitää sitä, että pääsisi joskus Sveitsiin pelaamaan, linjasi Kainulainen.