Viime kaudella miesten Salibandyliigassa Tatu Kiipeli oli merkattu mies Oulun Luistinseuran paidassa. Nuori laitahyökkääjä mätti maaleja ja voittikin kauden päätteeksi hieman yllättävän tilaston. Pääkallo.fi soitti Kiipelille kesähaastattelun merkeissä.
25 maalia ja yhteensä 38 tehopistettä liigan yllättäjäjoukkueen riveissä ei ole heikko suoritus. 23-vuotias Kiipeli oli läpi kauden OLS:n kantavia voimia niin pisteiden kuin myös pelillisten otteiden valossa. Vastuun määrä kasvoi, kun tehohyökkääjä Valtteri Parviainen joutui polvileikkaukseen kesken kauden.
Nuori hyökkääjä on yhtä mieltä siitä, että 2014–2015 oli hänen läpimurtokautensa.
– Kyllähän se oli henkilökohtaisesti ehkä paras kauteni tähän asti, ja käytännössä voidaan puhua läpimurrosta. Paljon jäi totta kai vielä parannettavaa, Kiipeli tuumaa nöyränä.
Hän on ollut miesten edustusjoukkueen mukana jo usean kauden ajan, mutta viimeistään päättyneellä sesongilla paikka oululaisten kärkihyökkääjänä vakiintui.
– Omasta mielestä henkisellä puolella kehityin kaikkein eniten viime kaudella. Se näkyi esimerkiksi maalipaikoissa, ettei tullut hätä päälle enää samalla tavalla kuin ehkä aikaisemmin.
OLS lähti kauteen uuden päävalmentajansa Jami Herralan johdolla, eivätkä odotukset kauteen lähdettäessä olleet erityisen korkealla. Luistinseuran ennakkoluuloton ja rohkea pelitapa kuitenkin yllätti monet kauden aikana, ja välillä joukkue hätyytteli jopa aivan liigan kärkisijoja.
Kausi päättyi runkosarjan seitsemänteen sijaan ja putoamiseen pudotuspelien puolivälierissä Jyväskylän Happeeta vastaan.
– Se meni varmasti yli kaikkien odotusten, vaikka tiesimme, että meillä on hyvät mahdollisuudet yltää pudotuspeleihin asti. Altavastaajan asemasta oli varmasti apua, mutta ennen kaikkea lähdimme keskittymään jokaiseen peliviikkoon yksi kerrallaan, emmekä ajatelleet sen pidemmälle, Kiipeli muistelee.
Hyökkääjän mukaan Herralan aikakaudella pelaajille on jäänyt aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia soveltaa päävalmentajan neuvoja.
Kiipelin pienen koon voisi ajatella olevan hänen heikkoutensa, mutta vauhdikkaan pelin tiimellyksessä sitä harvoin edes huomaa hänen pelaamisestaan. Puolustajille hän on jopa inhottavan liukasliikkeinen pideltäväksi ja päätyy usein vaaralliselle maalintekopaikalle.
Hänen kuvaileekin vahvuuksien olevan vastustajan kenttäpäädyssä.
– Olen aika hyökkäyspainotteinen pelaaja ja hyvä hakemaan maalintekopaikkoja, vaikka en välttämättä itse niitä luo. Edelleen esimerkiksi laukauksessa on paljon parannettavaa, ja moni maaleista tuli aika läheltä viime kaudella.
Joukkueen sisäisen piste- ja maalipörssin voiton lisäksi Kiipelin tilille kertyi eräs kunnioitettava saavutus. Hän oli nimittäin liigan runkosarjassa eniten rangaistuslaukausmaaleja tehnyt pelaaja viime kaudella. Neljästä yrityksestä peräti kolme upposi verkon perukoille.
– Ensimmäisen rankkarin pääsin vetämään Happeeta vastaan. Se meni sisään, ja sen jälkeen sain oikeastaan aina vastuuta, kun meille rankkari vihellettiin. Hyvä, että tein, koska treeneissä ne eivät varmaan koskaan onnistuneet, hän naurahtaa.
OLS:n kuluttava ja raskas pelityyli vaatii pelaajilta fyysisesti paljon. Kuntosalitreenit ovat olleet lisääntyneessä määrin mukana joukkueen kauteen valmistautumisessa viimeisimmän valmentajavaihdoksen myötä.
Kiipeli ei kuitenkaan pääse osallistumaan joukkueen yhteisiin tapahtumiin kesän aikana.
– Kesä menee samalla tavalla kuin kaikki aiemmat: käyn töissä Raahessa ja hoidan treenaamisen omatoimisesti. Fysiikkatreenejä on ollut kieltämättä reippaanlaisesti, ja loppukesästä alkaa panostaminen pelilliseen puoleen.
– Muuten yritän vain rentoutua ja saada pääkopan kuntoon ensi kautta varten. Todella luottavaisin mielin voidaan olla jo tässä vaiheessa tulevasta.
Ensi kaudella Kiipeli tähtää yhä paremmille sijoille OLS:n kanssa, mutta tulevaisuudessa myös muut kentät kiinnostavat.
– Onhan noita tulevaisuuden suunnitelmia ollut mielessä. Ulkomailla olisi joskus mukava käydä pelaamassa ja sitten jossain vaiheessa tietysti maajoukkuerinkiin pääseminen olisi hienoa. Sen aika ei välttämättä ole vielä.