Blogit

Blogi: Pelikäsitys – mistä oikeastaan on kyse?

29.09.
2015
11 Kommenttia
20
Blogit
Tapanilan Erän liigajoukkueen päävalmentaja Jyri Korsmanin Pääkallo-blogissa suurennuslasin alle joutuvat niin salibandy pelinä kuin valmentajan rooli sekä lajiominaisuuksien kehittäminen. Kuva: Juhani Järvenpää

Tapanilan Erän liigajoukkueen päävalmentaja Jyri Korsmanin Pääkallo-blogissa suurennuslasin alle joutuvat niin salibandy pelinä kuin valmentajan rooli sekä lajiominaisuuksien kehittäminen. Kuva: Juhani Järvenpää

Salibandyssa joukkueen tavoite on joko tehdä maali tai pyrkiä estämään vastustajan maalinteko. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kentällä olevien pelaajien saumatonta yhteistyötä, jonka vuoksi pelaajan tulisi kyetä jatkuvasti tekemään kentällisen pelaamista edistäviä ratkaisuja.

Lajin kehittyessä tilanteet pelissä vaihtuvat entistä nopeammin ja ne eivät koskaan toistu samankaltaisina. Tämän vuoksi pelaajalta vaaditaan jatkuvaa ennakoivaa pelinlukua ja siihen liittyvää päätöksentekoa. On osattava pelata peliä. Usein juuri tämä tekijä erottaa huippupelaajan hyvistä pelaajista ja saman se tekee myös valmentajien kohdalla.

Ennakoiva pelinluku ja peliä edistävien ratkaisujen teko edellyttää pelin tavoitteiden ymmärtämistä. Pelikäsitys on aihealue, josta meillä jokaisella on oma mielipiteensä. Peliä katsoessamme ja valmentaessa syyllistymme usein arvostelemaan pelaajien tekemiä ratkaisua sen enempää asiaa miettimättä. Tässä blogikirjoituksessa pyrin avaamaan mitkä tekijät muodostavat pelikäsityksen ja kuinka voisimme niitä kehittää.

Mitä on pelikäsitys?

Pelikäsitys on laaja kokonaisuus, joka näkyy pelissä pelaajan tekeminä ratkaisuina. Sitä voidaan pitää pelaajan taitona ratkaista pelin perustilanteita pallon kanssa ja ilman palloa. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi 1vs1, 2vs1 ja 3vs2 tilanteet. Pelkistettynä pelikäsitys on pelaajan kykyä edistää joukkueen voittamista. Se voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: pelin ymmärtämiseen ja lukemiseen sekä ratkaisuntekoon.

Pelin ymmärtäminen on pelin tavoitteiden ja joukkueen yhteistyön periaatteiden sisäistämistä. Käytännössä siis toimintaa neljässä eri pelilanneroolissa joukkueen pelitavan mukaisesti. Tarkoituksenmukaisten ratkaisujen teko edellyttää, että pelaaja ymmärtää oman roolinsa osana joukkueen toimintaa ja hahmottaa oman toimintansa vaikutukset pelin kulkuun. Pelin ymmärtämiseen sisältyy myös pelaajan kyky suhteuttaa omat taidot ja fyysiset ominaisuudet tilanteessa vaadittavaan ratkaisuun.

Kuva: Juhani Järvenpää

Kuva: Juhani Järvenpää

Pelaajan tulisi jatkuvasti pyrkiä ennakoimaan pelitapahtumia. Hänen tulisi jatkuvasti pystyä perustelemaan mitä tapahtuu seuraavaksi ja mitä tämä tarkoittaa hänen oman toimintansa kannalta. Pelin lukemisella tarkoitetaankin pelaajan kykyä havaita mikä pelitilanne on menossa ja missä pelitilanneroolissa toiminta tapahtuu. Siihen sisältyy olennaisena osana oman joukkueen ja vastustajan pelaajien, pallon sijainnin ja liikesuuntien havainnointi suhteessa kenttään. Esimerkiksi pallollisen pelaajan ratkaisuihin vaikuttaa keskeisesti se millä kentän osa-alueella toimitaan ja kuinka paljon aikaa sekä tilaa on ratkaisuntekoon käytettävissä.

Pelaaminen perustuu jatkuvaan havainnointiin ja siihen liittyvään päätöksen tekoon (read & react). Jokainen pelaaja tekee kentällä omat ratkaisunsa, jonka vuoksi samassa pelitilanteessa pelaajat voivat tuottaa joukkueen kannalta hyvinkin erilaisia ratkaisuja. Nopea päätöksenteko perustuu usein omiin opittuihin toimintamalleihin, aikaisempiin kokemuksiin ja tulkintaan joukkuetaktiikasta. Osa pelaajista valitsee tyypillisesti helpoimman mahdollisen ratkaisun kun taas joku toinen voi päätyä hakemaan ratkaisua korkeamman riskin kautta. Joukkuetaktiikka määrittää usein ennalta millaisia ratkaisuja pelaajalta odotetaan, mutta loppujen lopuksi pelaaja tekee itse aina kentällä ratkaisun siitä noudattaako hän taktiikkaa vai pyrkiikö hän löytämään vaihtoehtoisen ratkaisumallin.

Pelikäsitykseen yhteydessä olevat tekijät

Pelikäsitykseen sisältyvä päätöksenteko edellyttää jatkuvaa ympäristön havainnointia. Tämän vuoksi pelaajan lajitekniset taidot tulevat olla sellaisella tasolla, että katseen pitäminen kenttätapahtumissa on mahdollista tilanteessa kuin tilanteessa. Pelitilanteiden muuttuessa tulee pelaajan kyetä nopeasti erottamaan ratkaisun teon kannalta oleellinen aisti-informaatio. Tätä helpottaa, jos hänellä on etukäteen tiedossa ne visuaaliset ärsykkeet, joihin reagoidaan joukkueen taktiikan mukaisesti aina samalla tavalla. Esimerkiksi pelinkääntöä nopeuttaa huomattavasti, jos pelaaja tietää mihin suuntaa katseensa ensimmäisenä pallon haltuunoton jälkeen.

Pelaajan tekemät ratkaisut ovat riippuvaisia hänen ominaisuuksistaan. Hyvä lajitekniikka mahdollistaa monipuoliset ratkaisumallit ja tarjoaa enemmän soveltamismahdollisuuksia eri tilanteisiin. Sama pätee myös fyysisiin ominaisuuksiin. Esimerkiksi 1vs1 tilanteissa hyvät nopeusominaisuudet voivat antaa ratkaisevan edun vastustajaan nähden. Henkiset ominaisuudet puolestaan mahdollistavat lajitaitojen ja fyysisten ominaisuuksien optimaalisen hyödyntämisen. Esimerkiksi hyvä itseluottamus näkyy usein pelaajan pallollisissa ratkaisuissa.

Järjestelmä pelaamista ja pelitilannerooleja

Vaikka pelaaminen perustuu yksittäisen pelaajan kentällä tekemiin ratkaisuihin tulisi pelissä pyrkiä mahdollisimman tehokkaaseen yhteistyöhön koko viisikolla. Parhaimmillaan kaikki kentällä olevat pelaajat luottavat toisiinsa, pystyvät ennakoimaan joukkuetoverin toimintaa ja pelaamista ohjaa yhteinen ajatus siitä kuinka eri pelitilanteissa toimitaan. Tästä syntyy pelinopeus.

Viisikko ja joukkuetasolla pelikäsitystä voidaan lähestyä järjestelmäpelaamisen tai pelitilanneroolien kautta. Järjestelmäpelaamisessa harjoitellaan joukkueen pelitapaan liittyviä ratkaisumalleja toistojen kautta, jolloin kaikki mahdolliset vaihtoehdot eri pelitilanteissa tulee käytyä läpi. Pelaajan näkökulmasta valmiiden ratkaisumallien hinkkaaminen ei ehkä ole se mielekkäin lähestymistapa pelin oppimiseen ja pelikäsityksen kehittymiseen. Tällä lähestymistavalla saadaan kuitenkin nopeasti oppimista aikaiseksi, mutta samalla opitaan vain yksittäisiin tilanteisiin tai selkeästi ennalta määrättyyn pelitapaan sopivia ratkaisumalleja. Pelissä tilanteet harvoin toistuvat samankaltaisina ja esimerkiksi joukkuetta vaihtaessaan pelaajalla tulisi olla valmiudet eri pelitapojen toteuttamiseen.

Kuva: Juhani Järvenpää

Kuva: Juhani Järvenpää

Pelitilanneroolien kautta tapahtuva pelinoppiminen on järjestelmäpelaamista joustavampi lähestymistapa. Toisaalta se on myös vaativampi ja hitaampi tapa pelaamaan oppimiseen. Pelitilanneroolien kautta opitaan soveltamaan joukkueenpelitapaa tilannekohtaisesti. Näin pelaajalla on enemmän ratkaisumalleja käytössään, eivätkä ne ole suoraan tiukasti sidoksissa joukkueen suosimaan pelitapaan.

Pelikäsityksen kehittäminen

Pelikäsityksen kehittämisessä valmentajan tehtävänä on pelaajan reflektiivisen osaamisen kehittäminen. Valmentajan rooli on auttaa pelaajaa oivaltamaan kuinka hänen tekemät ratkaisut ovat vaikuttaneet pelitapahtumiin ja kuinka hän voisi jatkossa toimia vastaavanlaisissa tilanteissa. Pelaajan tulisi oppia analysoimaan omia ratkaisujaan ja niiden seuraamuksia eri pelitilanteissa.

Pelikäsityksen harjoittamisessa tulee aina muistaa huomioida käytettävissä oleva aika ja tila. Mitä vähemmän aikaa ja tilaa pelaajalla on sitä nopeammin hän joutuu ratkaisunsa tekemään. Tämän vuoksi pienepelit ja eri pelisovellutukset sääntömuutoksiin on oivallinen tapa pelikäsityksen kehittämiseen. Pienaluepeleissä 2vs2 pelimuoto on pienin muodostelma, jossa kaikki neljä pelitilanneroolia (pallollinen ja palloton hyökkääjä sekä pallollista ja pallotonta puolustava puolustaja) ovat läsnä, jonka vuoksi se soveltuukin erinomaisesti tähän käyttötarkoitukseen.

Pelin opettamisessa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi koulumaailmasta tuttua TGFU-menetelmää (Teaching Game For Understanding), josta on muun muassa Seinäjoen Peliveljien päävalmentaja Tommy Koponen tehnyt oman Pro gradu -tutkielmansa. Tärkeintä on muistaa, että pelaamaan oppii parhaiten pelaamalla, joten pelin ymmärtämistä on kehitettävä mahdollisimman paljon erilaisten pelien ja niihin liittyvän palautteen annon avulla.

Pelikäsityksen mittaaminen

Peli ja pelissä tehdyt ratkaisut ovat paras pelikäsityksen mittari. Jotta pelaajan pelikäsitystä pystytään arvioimaan, tulee valmentajan ensi itse sisäistää kuinka eri pelitilanteissa tulisi toimia. Eri pallopeleissä pelikäsityksen mittaamiseen on luotu erilaisia testejä, joita esimerkiksi ovat Minna Blomqvistin (2001) testistö sulkapallossa ja Sami Luimulan (2000) luoma testi jääkiekossa. Pelikäsityksen arvioinnissa tärkeintä on että pelaaja ja valmentaja omaavat saman näkemyksen kuinka pelitilanteissa tulisi toimia. Yhtenäisen näkemyksen aikaansaamiseksi voidaan hyödyntää erilaisia pelitilannekuvia tai videoita joista esimerkki alla:

Valmentajan muistilista pelikäsityksen kehittämiseen:

– Opeta pelaajaa toimimaan eri pelitilannerooleissa ja pelin perustilanteissa
– Harjoituta kaikkia pelikäsityksen osa-alueita (pelin ymmärtäminen, pelin lukeminen ja ratkaisunteko)
– Kysy pelaajalta perusteluja hänen tekemistä ratkaisuistaan eri pelitilanteissa
– Kehitä omaa pelikäsitystäsi
– Hyödynnä videoita
– Muista myös pelikäsitykseen liittyvien tekijöiden kehittäminen, etenkin itseluottamuksen
– Säätele pelin vaatimustasoa muuttamalla sääntöjä, pelaajien määrää ja kentän kokoa

Linkkejä:
Tommy Koponen, Pelikeskeisesti salibandya 7-12 vuotiaille
Sami Luimula, Jääkiekkoilijan pelikäsitys ja sen arviointi
Minna Blomqvist, Pelikäsityksen kehittyneisyys sulkapallossa 9-13 -vuotiailla koulutytöillä ja –pojilla

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Jyri Korsman
Jyri Korsman
Pääkallo.fi:n Jyri Korsman -blogissa pureudutaan salibandyn saloihin valmentajan näkökulmasta. Kirjoituksissa keskitytään analysoimaan lajin nykytilaa ja luodaan näkökulmaa tulevaisuudesta. Suurennuslasin alle joutuvat niin salibandy pelinä kuin valmentajan rooli sekä lajiominaisuuksien kehittäminen.

Blogin pitäjä Jyri Korsman on Happeen liigajoukkueen ex-valmentaja ja nykyinen Tapanilan Erän liigajoukkueen päävalmentaja. Lisäksi hän on U19-poikien maajoukkuevalmentaja.
huh huh
29/09/2015
Nyt oli laadukasta tekstiä. Kaveri on selkeästi oivaltanut asian ja tietää mistä puhuu.
K.T
29/09/2015
Loistava kirjoitus! Tämän mä opetin Larille jo 8vuotta sitten😉
jorma
29/09/2015
Hyvä teksti ja näin, mutta mikä tuon videon tarkoitus oli :D ?
Jarmo
30/09/2015
Videon tarkoitushan oli tietenkin ratkaista kyseiset pelitilanteet. Kuinka toimisit videolla näkyvissä tilanteissa.
KISS
30/09/2015
Videon tarkoitushan lukee suoraan blogissa:

"Pelikäsityksen arvioinnissa tärkeintä on että pelaaja ja valmentaja omaavat saman näkemyksen kuinka pelitilanteissa tulisi toimia. Yhtenäisen näkemyksen aikaansaamiseksi voidaan hyödyntää erilaisia pelitilannekuvia tai videoita joista esimerkki alla: "
Msy
30/09/2015
Kiitos kirjoituksesta.

Hyvä muistutus, että pelisilmä ei ole mikään taivaasta tipahtanut juttu vaan sitä voi ja pitää opetella.
Säbämamma
30/09/2015
Tosi hyvä analysointi ja täyttä asiaa. Salibandy ei todellakaan ole kentän päästä päähän juoksemista, vaan osaavaa, taidokasta ja pelisilmää vaativaa huippuviihdettä.
FBI
30/09/2015
Ei ole ihme että Erä saa lahjakkaat pelaajat lahjattomiksi joukkuueen edun nimissä, tavoite linee sarjassa pysyminen.
Cia
30/09/2015
Aika paljonhan tuossa on samaa, mitä tuossa Luimulan pro gradussa, mutta kiva kuitenkin, että myös säbäväelle tuotiin nämä tiedot helposti omaksuttavassa muodossa.
Osku
01/10/2015
Mahtuisiko aihevalikkoon (Liigat, Divarit,...) vielä Blogitkin (ennen hakua)? Nyt ja kun noita blogeja taas alkaa tulemaan, olisi kivempi hakea ne sitä kautta, eikä etsiä uutisfeedistä.

Samalla voisi ottaa käyttöön "vierailijablogin", johon joku kutsuttu kirjoittaisi omia näkemyksiään jostain määrätystä aiheesta. Esim. sarjanousijan / -laskijan valmentajan tuntemuksia kauden alusta (Josba, M-Team, Karhut...), huoltajan pelipäivä, missä Turussa pelataan keväällä?, mailanvalmistajan katsaus tämän päivän trendeistä ja mihin ollaan menossa, jonkun ison sponsorin näkemys / haastattelu miksi sponsoroin säbää, pohjoisen joukkueilta esim. miten tappaa aikaa bussissa, ateriointi ja peliä edeltävät rutiinit, jne. Ei kaikkien blogien tarvitse olla tiukasti rajattu varsinaiseen peliin. Töyrylän mielenkiintoinen blogi osoitti sen (toivottavasti siihen tulee pian jatkoa).
Samaa mieltä
11/10/2015
Blogit yhteen valikkoon ja etusivulle! Nykyisellään blogikirjoitusten löytäminen on liiankin vaikeaa! Kiitos!

Kommentoi

Uusi kommentti

Kommentointiohjeet:

Mieti ensin, kannattaisiko sittenkin vetää #posinkautta? Alatyyli on tiukasti pannassa. Moderointikirves heiluu herkästi ja bännilistalle pääsee helposti. Sitten ei muuta kuin anna palaa. Ole jotain mieltä, tsemppaa, kritisoi tai kehu. Sana on vapaa.