Maajoukkueet

Pääkalloanalyysi: Pelokas Suomi pelasi Tshekin pussiin ja sai voiton lahjaksi

11.12.
2015
4 Kommenttia
7
Maajoukkueet
Tshekkipelaajien turhautuminen purkautui Suomen onnekkaan voittomaalin seurauksena. Kuva: Ville Vuorinen.

Tshekkipelaajien turhautuminen purkautui Suomen onnekkaan voittomaalin seurauksena. Kuva: Ville Vuorinen.

Tshekki lähti naisten salibandyn MM-kisojen välierään Suomea vastaan altavastaajana. Tshekit olivat valinneet asemansa mukaisen pelisuunnitelman, joka oli vielä maan salibandy- ja jääkiekkokulttuurin mukainen.

Tshekit pyrkivät tekemään ottelusta yhden maalin pelin, joka antaisi heille mahdollisuuden voittaa vaikka onnenkantamoisella. Keinoina olivat hyvin matala karvaus, pallon pitäminen ja nopeat vastahyökkäykset.

Tshekkien suunnitelma onnistui yhtä asiaa lukuunottamatta. Ratkaisumaalin iski Suomi, puhtaalla onnenkantamoisella. Suomen voittomaali ei ollut mitään muuta kuin lahja Tshekin maalivahdilta.

Lenka Kubickova oli pomputtanut palloa torjunnoissa läpi ottelun. Kolme sekuntia ennen ottelun loppua hän otti näyttävän tiikeriloikan päädystä ponnahtaneeseen palloon ja lipsautti pallon omaan maaliin.
Tätä ennen Tshekki oli juuri tasoittanut ottelun upealla maalilla ilman maalivahtia ajassa 59.41.

Tshekin ottelusuunnitelman toteutumista Suomi auttoi merkittävällä tavalla. Suomen puolustuspeli oli läpi ottelun keskittynyttä ja tarkkaa. Merkkauspeli toimi erinomaisesti. Mutta hyökkäyspelissä Suomi pelasi Tshekin pussiin. Suomi silminnähden pelkäsi Tshekin vastahyökkäyksiä. Tämä johti kahteen asiaan.

Suomen kääntöpeli ei ensinnäkään toiminut lainkaan. Näytti aivan siltä, kuin sinivalkoisilla pelaajilla ei olisi ollut mitään ajatustakaan siitä, kuinka peliä pitää kääntää. Näin asia ei tietenkään ole. Päällä oli vain henkinen lukko. Suomi ei siis onnistunut murtamaan Tshekin matalaa 1-2-2-karvausta (”mökki”) nopeilla hyökkäyksillä. Suomi ei tehnyt yhtään maalia nopeista hyökkäyksistä.

Toiseksi Suomi jäi pitkissä hyökkäyksissä (kun Tshekki oli päässyt järjestäytymään mökkiin) pyörimään olutmaan viisikon ulkopuolelle. Varsinkin kahteen ensimmäiseen erään Suomi ei käytännössä haastanut lainkaan kuljettamalla Tshekin viisikon väleihin. Mökkiä yritettiin avata syöttämällä ja kierrättämällä puolelta toiselle puolustajien kautta.

Erityisesti toisessa erässä tämä johti vain ja ainoastaan näennäiseen hallintaan. Suomi jäi niin sanotusti pelin ulkopuolelle. Suorat hyökkäykset puuttuivat. Myös päädyn kautta levitystä olisi kannattanut käyttää enemmän.

Positiiviselle puolelle Suomen hyökkäyspelissä pääsi ylivoimapeli. Suomella oli ottelussa yksi ylivoima. Siinä Suomi käytti hienosti hyväksi Tshekin 1-1-2-alivoiman. Nopea levitys päädyssä, pudotus puolustajalle ja suora veto, jota tshekkihyökkääjä ei ehtinyt peittämään, koska hyökkääjät olivat peräkkäin.

Ottelun erikoisuuksiin kuului, että myös Suomen ensimmäinen maali oli käytännössä ylivoimamaali. Yksi Tshekin pelaajista makasi lievästi loukkaantuneena keskialueella ja Suomi rakensi maalipaikan syvällä viidellä neljää vastaan.

Yhteenvetona Suomen hyökkäyspelistä voidaan sanoa, että suorat hyökkäykset kohti Tshekin maalia, nopeana tai pitkänä, jäivät loistamaan poissaolollaan.

Ylimmälle penkkiriville näki, että tämä johtui ennen kaikkea henkisestä lukosta. Sen taas aiheutti väistämätön tietoisuus pakkovoitosta. Kisat olisivat lässähtäneet, jos Suomi ei olisi päässyt finaaliin. Suuri unelma olisi murskautunut.

Finaalissa Suomi voi vapauttaa henkisen käsijarrunsa. Siinä ottelussa Suomi on altavastaaja. Ruotsia vastaan Suomella ei ole kuin voitettavaa.

Finaalissa Suomi voi siis lähteä rohkeasti haastamaan Ruotsin puolustusta suorilla hyökkäyksillä, heittäytyä pelille. Toistaiseki Suomen hyökkäyspeli on näyttänyt ylivalmennetulta, turhan miettiväiseltä, mikä on johtanut viiveisiin pallollisissa suorituksissa.

Erityisesti tämä koskee Ella Alangon johtamaan Suomen ykköskentällistä, joka on ollut tosipeleissä toistaiseksi hyökkäyspelissä umpijäässä.

Puolustuspelissä Suomelta vaaditaan erittäin tarkkaa ja kovaa alueellista miesvartiointia sääntöjen rajamailla. Tuomarilinjalla on suuri merkitys.

Suomen maalit viisikoittain:
1-0 Jaana Lirkin viisikko
2-2 ylivoima Elina Kujalan viisikon pohjalta
3-2 Kujalan viisikko
4-3 Kujalan viisikko muokattuna
Kujalan viisikko päästi Tsekin molemmat tasaviisikkomaalit.

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Jani Hakkarainen
Jani Hakkarainen
Analyytikko, asiantuntija ja filosofi.
Twitter: @hakkarainenjani
Kenen syy
11/12/2015
Näki, että esim huhtimo nimenomaan vaati syvän kautta leveyteen pelaamista. Ja tuskin se suomen valmennukselle iso oivallus, että mökki pitää saada liikkeelle isosti sivuttain. Kenen siis syy, ettei hidas hyökkääminen toiminut? Pelaajien henkinen puoli, pelaajien taitotaso ei riitä, valmennus epäonnistunut peliin valmistamisessa taktisesti/henkisesti? Tsekki teki suomesta huonon?
S7
12/12/2015
Ai siis kenen syy, että tuli voitto? Kuinka paljon jengi on täällä ja tässä lajissa kattonut ratkaisupelejä? Siis ihan missä tahansa lajissa? Voitto ratkaisee ei tyyli. Mutta mitä vielä täällä analysoidaan, kun ei tullutkaan murskavoittoa... ei jumalaut...
jep jep
12/12/2015
samaa mieltä S7 kanssa.Niin se vaan menee että kumpi tekee maaleja enemmän yleensää voittaa ja joskus riittää se yksi! HYVÄ SUOMI ja ONNEA Finaaliin.
Arto Kilponen
12/12/2015
Niin nythän Tshekki teki enemmän maaleja, eikä voittanut.

Kommentoi

Uusi kommentti

Kommentointiohjeet:

Mieti ensin, kannattaisiko sittenkin vetää #posinkautta? Alatyyli on tiukasti pannassa. Moderointikirves heiluu herkästi ja bännilistalle pääsee helposti. Sitten ei muuta kuin anna palaa. Ole jotain mieltä, tsemppaa, kritisoi tai kehu. Sana on vapaa.