Blogit

Blogi: Kohti yksilöllistä huippusuoritusta – miten saan itsestäni parhaan irti?

27.01.
2016
0 Kommenttia
19
Blogit
Tapanilan Erän liigajoukkueen päävalmentaja Jyri Korsmanin Pääkallo-blogissa suurennuslasin alle joutuvat niin salibandy pelinä kuin valmentajan rooli sekä lajiominaisuuksien kehittäminen. Kuva: Juhani Järvenpää

Tapanilan Erän liigajoukkueen päävalmentaja Jyri Korsmanin Pääkallo-blogissa suurennuslasin alle joutuvat niin salibandy pelinä kuin valmentajan rooli sekä lajiominaisuuksien kehittäminen. Kuva: Juhani Järvenpää

Jokainen meistä on sen kokenut. Sen hetken kun peli vie mennessään, pelaaminen tuntuu helpolta ja kaikki tuntuu onnistuvan kuin itsestään. Tuntuu, että suoritamme taitojemme ja suorituskyvyn ylärajoilla. Olemme lähellä omaa sen hetkistä huippusuoritusta.

Huippusuoritukseen pääseminen vaatii erilaisia taitoja ja henkilökohtaisia ominaisuuksia joita tulisi kehittää harjoittelun avulla. Käytämme satoja, jopa tuhansia tunteja fyysisten ominaisuuksien ja erilaisten lajitaitojen kehittämiseen, mutta mitä näillä ominaisuuksilla tekee jos esimerkiksi itseluottamus tai pelirohkeus ratkaisevalla hetkellä pettää? Voisiko joskus se lyhin pururata löytyä korvien välistä?

Flow osana huippusuoritusta

Oman huippusuorituksen tekeminen edellyttää pelille heittäytymistä. Aina välillä vastaan tulee pelaajia, joihin ulkoiset ärsykkeet, kuten tuomarien toiminta, vastustajan provosointi tai yleisön huudot, eivät tunnu juuri vaikuttavan. Heidän toimintaansa kuvaa totaalinen uppoutuminen peliin, ilman, että heidän suorittamiseen vaikuttaisi sen hetkinen pelin tulos tai aikaisemmin tapahtuneet pienet epäonnistumiset. He vain yksinkertaisesti pelaavat peliä. Psykologi Mihaly Csikszentmihalyi (1990) kutsuu tätä ilmiötä nimellä flow. Salibandyn parissa kyseinen käsite on aikaisemmin tullut tutuksi muun muassa Oskari Saaren kirjoittamassa ja valmentajaguru Petteri Nykyn valmennusfilosofiaa esittelevässä kirjassa Alkemisti.

Flow’ta kuvaillaan läsnäolon tilana, jossa pelaaja on uppoutunut täydellisesti käsillä olevaan hetkeen ja tehtävään. Pelaaminen näyttää vaivattomalta ja suoritukset näyttävät onnistuvan ilman suurempia ponnisteluja. Harjoituskentiltä hankitut taidot siirtyvät osaksi vaistonvaraista pelaamista ja ikään kuin peli pelaisi itse itseään.

Pelaaja saattaa kuvailla tällaista tilaa esimerkiksi seuraavilla flow`n tunnusmerkeillä:

– Täydellinen uppoutuminen
– Vaivattomuuden tunne
– Ajantajun häviäminen
– Itsensä unohtaminen
– Epäolennaisten asioiden puuttuminen
– Hallinnan tunne

Salibandyssa pelaaminen perustuu yksilöiden väliseen yhteistyöhön, minkä vuoksi flow voi esiintyä myös joukkuetasolla. Parhaimmillaan viisikko toimii saumattomasti yhteistyössä, jossa jokainen pelaaja lukee toistensa toimintaan ennakkoon ja peli virtaa eteenpäin. Tämä edellyttää kuitenkin, että kentällisellä on yhteinen ajatus siitä kuinka eri pelitilanteissa toimitaan, ja heillä on takanaan riittävä määrä yhteisiä kokemuksia. Tämän lisäksi heidän tulee kokea voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta, jossa yksittäisten pelaajien egot unohtuvat. Tällaisissa tapauksissa onnistuneet suoritukset usein ruokkivat onnistumisia ja flow tarttuu hetkellisesti koko joukkueeseen.

Optimaalinen mielentila (mind of set)

Kuten edellä kävi ilmi, huippusuoritus edellyttää täydellistä uppoutumista tehtävään ja oikeaa mielentilaa (mind of set). Tunteet ja omat ajatuksemme ovat aina läsnä suorituksessamme ja ne vaikuttavat meihin yksilöllisellä tavalla. Tämän vuoksi myös huippuvireeseen pääseminen onnistuu jokaiselta pelaajalta eri tavoin. Parhaimmillaan tunteet, ajatuksemme ja toimintamme tukevat urheilusuoritusta optimaalisella tavalla, jolloin pelaaminen tuntuu helpolta ja suoriudumme korkealla tasolla.

Mukailtu lähteestä Jackson & Kimiecik 2008.

Mukailtu lähteestä Jackson & Kimiecik 2008.

Useimmilla pelaajille positiiviset tunteet, kuten iloisuus ja luottavainen olotila, antavat voimaa. Myös negatiivisia tunteita, kuten kiukkua ja lievää jännitystä, voidaan tarvita optimaalisen mielentilaan pääsemiseksi. Tärkeintä on, että pelaaja itse tiedostaa mitä tunteita on läsnä ja kuinka voimakkaasti ne vaikuttavat kun urheilija pelaa parhaiten.

Psykologi Juri Haninin (2008) luomassa IZOF (Individual Zones of Optimal Functioning) pyritään selvittämään urheilijan yksilöllinen tunneprofiili. Tässä menetelmässä urheilija listaa onnistuneen ja epäonnistuneen suorituksen aikana vallinneet positiiviset ja negatiiviset tunteet taulukkoon, jonka jälkeen voidaan havainnoida eroavaisuuksien vaikutusta suorituksen lopputulokseen. Oppiessaan tunnistamaan omaan suoritukseen vaikuttavat tunnetilat urheilija voi alkaa tietoisesti vaikuttamaan niihin esimerkiksi itsepuhelun ja mielikuvaharjoittelun avulla peliin valmistautumisen yhteydessä.

Salibandyssa tilanteet vaihtelevat nopeasti ja ratkaisut pitää tehdä intuitiolla. Omien ratkaisujen tietoinen miettiminen ja liika ajattelu hidastavat ratkaisuntekoa, joka näkyy pelaamisessa. Pelaajan tulisikin kyetä pelaamaan vaistoillaan jokaisessa pelitilanteessa, minkä vuoksi keskittyminen tulee suunnata vain sillä hetkellä tärkeisiin asioihin. Käytännössä tämä tarkoittaa myös useiden eri häiriöiden pois sulkemista. Mikäli mieltä vaivaa esimerkiksi siviilielämän asiat, aikaisemmat pelitapahtumat tai vaikkapa valmentajan antama palaute tulee pelaamisesta helposti epävarmaa, joka vie suoritusta entisestään heikompaan suuntaan. Tämän vuoksi esimerkiksi voimakasta itsetarkastelua ja lopputuloksesta murehtimista tulisi välttää suorituksen ollessa vielä kesken. Parasta mitä voit itsellesi tehdä on elää hetkessä ja nauttia pelistä.

Jotta peliin voi lähteä luottavaisin mielin tulee harjoittelun olla onnistunut niin määrällisesti kuin laadullisesti. Kun työt on tehty, voi hyvin heittäytyä peliin ja antaa sen viedä mennessään. Tämä myös lisää itseluottamusta ja rauhoittaa mielen. Aina ei kuitenkaan kehomme ole optimaalisessa tilassa, jonka vuoksi meidän tulee kyetä vaikuttamaan esimerkiksi kilpailujännityksen luomaan ylimääräiseen lihaskireyteen ja vireystilaan esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

Keho on työkalu, jolla toteutamme pelaamista. Työkalun tulee aina olla kunnossa, jonka vuoksi fyysisellä valmistautumisella on merkittävä rooli oikeaan mielentilaan pääsemisessä.

Keho on työkalu, jolla toteutamme pelaamista. Työkalun tulee aina olla kunnossa, jonka vuoksi fyysisellä valmistautumisella on merkittävä rooli oikeaan mielentilaan pääsemisessä.

Työkaluja suoritustilanteen hallintaan

Kaikki pelaajat haluavat suoriutua mahdollisimman hyvällä tasolla joka pelissä, harjoituksissa, pelin ratkaisuhetkistä puhumattakaan. Tämän vuoksi tarvitsemme työkaluja ja taitoja, jolla vaikutamme omaan ajatteluumme, kehomme eri toimintoihin ja tunteisiimme. Kun osaamme itse kontrolloida omaa suoritukseemme vaikuttavia tekijöitä, todennäköisyys huippusuoritukseen kasvaa ja samalla suoritustasomme vakiintuu.

Parhaiten vaikutat omaan suoritukseesi valmistautumalla siihen hyvin. Jokaisella pelaajalla tulisi olla omat rutiininsa, jotka auttavat kehon ja mielen virittämisessä tulevaa peliä varten. Tutut rutiinit tuovat valmistautumiseen lisää varmuutta ja kontrollin tunnetta. Valmistautumisen yhteydessä voidaan hyödyntää myös mielikuvaharjoittelua, jonka avulla käydään läpi tulevia pelitapahtumia. Pelinomaisten tilanteiden läpikäynnillä lisätään reagointinopeutta (tilanne on jo tuttu) itse pelissä, vahvistetaan itseluottamusta sekä vaikutetaan omaan tunne- ja vireystilaan.

Omaan optimaaliseen mielentilaan voidaan vaikuttaa itsepuhelun ja ankkuerien avulla. Ajatuksemme vaikuttavat kaikkeen toimintaamme, joten niiden merkitystä kehon toimintaan ja tunteisiin ei voi väheksyä. Positiiviset ajatukset itsestä ja tulevasta suorituksesta ovat perusedellytys onnistumiselle. Ne toimivat eräänlaisina tunnetilojen laukaisevina tekijöinä, joiden avulla voidaan vaikuttaa esimerkiksi vireystilaan, keskittymiseen, itseluottamukseen ja motivaatioon. Esimerkiksi itseluottamusta voidaan vaikuttaa vahvistamalla omaa tunnetta (”luotan itseeni”), tilanteen luonnetta (”tämä on minun päiväni”) tai hakemalla vahvistusta (”olen harjoitellut kovaa”). Voimasanojen ja lauseiden lisäksi ankkurit voivat olla mielikuvia, rituaaleja, musiikkia tai fyysisiä toimintoja.

Keskittymisellä tarkoitetaan tarkkaavaisuuden suuntaamista tehtävän kannalta olennaisiin asioihin. Se on opeteltavissa oleva taito. Pelissä suorittamista häiritsevät useat eri tekijät, jonka vuoksi tarkkaavaisuus ja oma huomio on aina suunnattava niihin tekijöihin voi itse vaikuttaa. Kaikki muu häiritsee omaa suoritusta ja kuluttaa turhaa niin henkistä kuin fyysistä energiaa. Esimerkiksi tuomarin viheltämään jäähyyn tai jo syntyneeseen takaisku maaliin ei voi enää vaikuttaa, mutta omaan suhtautumiseen niihin sekä tuleviin tapahtumiin sitäkin enemmän.

Huomion ja tarkkaavaisuuden suuntaaminen niihin asioihin, joihin voit itse vaikuttaa. Mukailtu lähteestä Liukkonen, Jaakkola & Kataja 2006.

Huomion ja tarkkaavaisuuden suuntaaminen niihin asioihin, joihin voit itse vaikuttaa. Mukailtu lähteestä Liukkonen, Jaakkola & Kataja 2006.

Valmentajan rooli huippusuorituksen mahdollistajana

Kaikki harjoittelu tähtää urheilijan kehittymiseen, jonka mittarina voidaan pitää pelisuorituksen paranemista tavalla tai toisella. Valmentajan tärkeimpänä tehtävänä on auttaa pelaajaa saavuttamaan omat tavoitteensa ja urheilullisen potentiaalinsa maksimitaso. Tämän onnistuminen edellyttää yksilöllistä valmennusotetta, sillä jokainen pelaaja on erilainen. Esimerkiksi peliin valmistautumisessa valmentajan tulee tietää, ketkä pelaajista tarvitsevat vireeseen pääsemiseksi omaa rauhaa ja ketkä puolestaan kaipaavat kova sanaista kannustusta. Sama pätee myös suorituksen aikaiseen palautteen antoon.

Huippusuorituksiin päästään ainoastaan pelatessa omien taitojen ylärajoilla. Tämän vuoksi pelaajalla tulee olla lupa epäonnistua ja valmentajan täysi luotto pelitapahtumista riippumatta. Valmentajan tehtävänä on luoda kannustava ja luottavainen ilmapiiri, jossa jokainen pelaaja uskaltaa olla oma itsensä ja pelata vaistonvaraisesti. Valmentajan tehtävänä on luoda ympäristö, jossa onnistuminen on mahdollista ja loppu on pelaajasta itsestään kiinni.

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:

Csikszentmihalyi, M. 2005. Flow –elämän virta. Rastalas kustannus.

Forssel, C. 2014. Huipulle. Henkisen valmentautuminen urheilussa. Tietosanoma.

Hanin, J. 2000. Emotions in sport. Human Kinetics.

Jackson, S. & Csikszentmihalyi, M. 1999. Flow in sport. The keys to optimal experiences and performances. Champaign, Human Kinetics.

Jackson, S. & Kimiecik, J. 2008. The flow perspective of optimal experience in sport and physica activity. Teoksessa: T. Horn (toim.) Advances on sport psychology. Champaign, Human Kinetics

Liukkonen, J., Jaakko, T. & Kataja J. (toim). 2006. Psyykkinen valmennus lentopallossa. Suomen lentopalloliitto.

Matikka, L. 2012. Huippusuoritukset, huippukokemukset ja flow. Teoksessa L. Matikka & M. Roos-Salmi (toim.) Urheilupsykologian perusteet. Liikuntatieteellinen seura.

Saari, O. 2011. Alkemisti – Petteri Nykyn tarina. Helsinki-kirjat Oy.

Saarikoski, S. 2015. Dettmann ja johtamisen taito. Wsoy.

Jyri Korsmanin edellinen Pääkallo-bloggaus:
Blogi: Pelikäsitys – mistä oikeastaan on kyse?

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Jyri Korsman
Jyri Korsman

Pääkallo.fi:n Jyri Korsman -blogissa pureudutaan salibandyn saloihin valmentajan näkökulmasta. Kirjoituksissa keskitytään analysoimaan lajin nykytilaa ja luodaan näkökulmaa tulevaisuudesta. Suurennuslasin alle joutuvat niin salibandy pelinä kuin valmentajan rooli sekä lajiominaisuuksien kehittäminen.


Blogin pitäjä Jyri Korsman on Happeen liigajoukkueen ex-valmentaja ja nykyinen Tapanilan Erän liigajoukkueen päävalmentaja. Lisäksi hän on U19-poikien maajoukkuevalmentaja.


Kommentoi

Uusi kommentti

Kommentointiohjeet:

Mieti ensin, kannattaisiko sittenkin vetää #posinkautta? Alatyyli on tiukasti pannassa. Moderointikirves heiluu herkästi ja bännilistalle pääsee helposti. Sitten ei muuta kuin anna palaa. Ole jotain mieltä, tsemppaa, kritisoi tai kehu. Sana on vapaa.