Divarit

Lahdessa rakennetaan uudenlaista nousua salibandyn saralla: ”Laji voi täällä paremmin kuin koskaan”

21.01.
2016
8 Kommenttia
12
Divarit
PHSB on tällä hetkellä Suomen kahdeksanneksi suurin salibandyseura ja kaupungin lippulaiva lajin suhteen. Lahdessa on otettu viime vuosina tärkeitä askelia salibandykulttuurin saralla. Kuva: www.anttisihlmanphoto.com

PHSB on tällä hetkellä Suomen kahdeksanneksi suurin salibandyseura ja kaupungin lippulaiva lajin suhteen. Lahdessa on otettu viime vuosina tärkeitä askelia salibandykulttuurin saralla. Kuva: www.anttisihlmanphoto.com

Lahti on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki. Paikkakuntaa voi nimittää surutta urheilukaupungiksi. Salibandyn saralla menestys on ollut kuitenkin korkeintaan vaatimatonta. Lahdessa ei ole tällä hetkellä salibandyn pääsarjajoukkuetta, eikä kaupungista ole koskaan tullut naisten tai miesten liigajoukkuetta.

Mikä Lahdessa on mättänyt salibandyn suhteen? Mikä on lajin nykytila paikkakunnalla? Miltä lajin tulevaisuus näyttää mastokaupungissa? Pääkallo.fi päätti ottaa näistä asioista selvää.

Aihealueen asiantuntijoiksi valikoitui kaksi henkilöä. Thomas Salokangas on toiminut lahtelaisen salibandyn parissa vuodesta 1995 lähtien. Ensin hän vaikutti pelaajana, sittemmin managerina ja nykyisin juniorivalmentajana.

Nykyisin Lammin Salibandya edustavalla Antti Sihlmanilla on myös pitkä kokemus kaupungin salibandykulttuurista. Sihlman on edustanut kahta lahtelaista salibandyjoukkuetta Divari-tasolla (LaNMKY ja SBandy) sekä tehnyt pitkän uran lajin parissa. Sihlman on ollut mukana yli kymmenessä paikallisen kortteliliigan joukkueessa. Paikallissarjan merkitystä ei kannata väheksyä, sillä Kortteliliigalla on satojen kortteliliigajoukkueiden takia oma merkityksensä lahtelaisessa salibandysaagassa.

Lahtelainen kilpasalibandy ollut aktiivista yli 20 vuotta

Koska lahtelainen salibandy ei ole suurelle yleisölle erityisen tuttua, niin on hyvä lähteä ensimmäisistä vuosista liikkeelle.

– Lähdin vuonna 1995 lähdin mukaan toimintaan. Täällä oli ollut jokin seura pienellä toiminnalla (muistikuvien mukaan Fellmannin pallo). Käytännössä seuratoiminta rakennettiin kuitenkin kokonaan uudestaan. Joukkue rakennettiin monilajiseura Lahden Namikan alle (LaNMKY) salibandyjaostona ja Jari Koskinen oli siinä vahvasti mukana.

– Aloimme aikamoisella rytinällä rakentamaan salibandyseuraa. Seuraan tuli mukaan paikallisia pelaajia ja lähistöltä, esimerkiksi Sysmän Bandy Boysista (BB-88). Heiltä saimme myös sarjapaikan suoraan divarista. Siitä oli apua, että Lahdessa on aktiivinen kortteliliiga, joka toimii kaikissa mahdollisissa lajeissa. Kortteliliigasta tuli jonkin verran lajin harrastajia mukaan toimintaan. Alussa pidettiin avoimet try innit ja siitä kaikki lähti, muisteli Salokangas.

Salokankaan oma taival lahtelaisen salibandyn parissa alkoi samaisista try inn -harjoituksista.

– Itse lähdin silloin pelaajana mukaan try innin kautta. Olin ykkösporukan mukana joitain vuosia, mutta käytännössä vähän huonosti, enkä saanut paljoa peliaikaa. Jonkun kauden pelasin kakkosporukassakin. Sittemmin siirryin edustusjoukkueen manageriksi ja siinä pestissä toimin noin kymmenen vuotta. Sen jälkeen siirryin juniorivalmennukseen, missä vaikutan edelleenkin. Olen ollut koko ajan suhteellisen hyvin kartalla siitä missä mennään, kertoi Salokangas omasta roolistaan.

Hyviä uutisia: lahtelainen salibandy voi paremmin kuin koskaan

Vaikka jo ensimmäisessä kappaleessa tuotiin esille, että lahtelaisen salibandyn taival ei ole ollut erityisen mairitteleva, niin tunnelin päässä on näkynyt valoa jo muutamien vuosien ajan.

– Lahtelainen salibandy voi tällä hetkellä paremmin kuin se on voinut koskaan. Eritoten junioripuolella. Tässä on viimeisen parin vuoden aikana tullut 300 uutta harrastajaa PHSB:n (Päijät-Hämeen Salibandyseura) alle. Seura on Kaakkois-Suomen suurin seura. Olimme viimeksi sijalla 14, kun julkaistiin kaikkien seurojen ranking ja meillä oli 590 lisenssipelaajaa silloin (haastattelun jälkeen julkaistussa tuoreimmassa rankigissa seura oli Suomen kahdeksanneksi suurin 655 lisenssipelaajalla). Vanhemmat ja muut kun laskee mukaan, niin olisikohan meitä noin 800-900 jäsentä seurassa. Siinä suhteessa voi sanoa, että voi paremmin kuin koskaan.

– Siihen on vaikuttanut monta tekijää. Itse olen juniorivalmentajana ja valmennan C1-junioreita. On ollut ilo nähdä varsinkin kahden viime vuoden aikana, että seuraan on saatu erittäin hyviä ja kokeneita valmentajia lisää. Se on mielestäni tärkein juttu ja edellytys sille, että pystymme kasvamaan.

– Se, että meillä on osaavia valmentajia, on mahdollistanut sen, että voimme ottaa uusia pelaajia mukaan ja valmentajat ovat valmiita tekemään ja kouluttamaan uusia, hyviä valmentajia. Se mikä kaiken tämän on mahdollistanut, on toisaalta myös tämä Lahden Suurhallin uusi ilme, kommentoi Salokangas innostusta äänessään.

PHSB:n edustusjoukkue pelaa tällä hetkellä Kaakkois-Suomen kakkosdivioonassa. Joukkue on sarjataulukon kolmantena. Kuva: www.anttisihlmanphoto.com

PHSB:n edustusjoukkue pelaa tällä hetkellä Kaakkois-Suomen kakkosdivioonassa. Joukkue on sarjataulukon kolmantena. Kuva: www.anttisihlmanphoto.com

PHSB ilmoitti myös juuri viime viikolla hakevansa seurakehittäjää. Selkeää halua kasvulle sekä kehitykselle on havaittavissa. Olosuhteiden paraneminen on Salokankaan mukaan suuri askel monellakin tapaa.

– Suurhalli on oleellinen siksi, että se on nyt selkeästi myös salibandylle tarkoitettu. Tänä vuonna saatiin sinne levitettävä matto, joka voidaan levittää koripalloon tarkoitetun parketin päälle. Samalla saadaan vajaan 2000 katsojan katsomo salibandyn käyttöön. Siellä on kolme kenttää jatkuvassa harjoittelukäytössä ja pelejä ajatellen on vielä neljäs mahdollisuus.

– Erityisen hyvää on se, että jalkapalloilijat tulevat Suurhalliin yleensä vasta marraskuussa, joten meille on tilaa hallissa juuri syksyllä, mikä on olennaista aikaa kauteen valmistautumisessa. Aikaisemmin olemme olleet koulujen salien armoilla, eli me olemme päässeet saleihin siinä vaiheessa, kun koulut aukeavat. Esimerkiksi SM-karsintoja ajatellen on jäänyt noin kaksi viikkoa aikaa yrittää hieroa salissa, kertoi Salokangas.

Mikä tärkeintä, Suurhalli on lisännyt seuran yhtenäisyyttä ja luonut seurahenkeä parempaan suuntaan.

– Nyt meillä on koko suurhallin jalkapallolle tarkoitettu toinen puolikas käytössä, eli käytännössä kolme ekstrasalia ja tuplamäärä kaukaloita oikeastaan koko kesän marraskuuhun saakka, jos niin halutaan.

– Suurhalli on tuonut mukanaan myös sen, että siellä voi nähdä muita salibandyjoukkueita, -ihmisiä ja -valmentajia. Hallilla voi vaihtaa kuulumisia ja pelaavaihtoa pystytään tekemään nuoremmista vanhempiin. Tietynlainen seurayhteisö on alkanut muodostua ja olosuhteet on saatu nyt järkevälle tasolle tässä kaupungissa, hehkutti Salokangas.

Sihlmanin viime vuosien kokemukset eivät liity niinkään junioripuoleen, mutta hän on harjoitellut PHSB:n edustusjoukkueen mukana. PHSB pelaa tällä hetkellä Kaakkois-Suomen lohkossa kakkosdivisoonaa.

– Kehitys junnasi muutaman vuoden paikallaan, kun putosimme Divarista (SBandy) ja nyt näyttää siltä, että seura tuottaa ensimmäisen kerran pitkiin aikoihin hyviä junioreita. Edustusjoukkueellakin oli sellaista tekemisen meininkiä, että he treenasivat kesällä todella hyvin. Muun muassa NHL-pelaaja Kari Eloranta oli vetämässä treenejä.

– Nyt koko toiminta on mielestäni pitkästä aikaa terveellä pohjalla. Täällä on kakkosdivariin hyvä nippu, joka voi kolkutella Divarin portteja. Toivoisin, että kolkuttelisivat, koska tämä areena (Suurhalli) on aivan mieletön. Lahdessa on imua katsojien suhteen ja täällä on joka pelissä ollut yli tuhat katsojaa.

– Lahdessa kilpaillaan jalkapallon, jääkiekon ja koripallon kanssa. Koripallollakin on kova noste, vaikka tippuivat kakkosdivariin. Rahoista on iso kilpailu, mutta mielestäni täällä on nyt ensimmäisen kerran ymmärretty, että kaikki lähtee urheilun kautta. Vaikka pelaajat maksavat itse pelaamisesta, niin täällä treenataan. Ihan samoin kuin meillä Lammilla, että asioita joudutaan itse kustantamaan, linjasi Sihlman Suomen Cupin välieräottelun jälkeen.

Miksi isosta kaupungista ei tule vakavaraisia joukkueita?

Lahti on selkeästi outo lintu salibandyn menestyksen suhteen, kuten jo aiemmin mainittiin. Kaupungista on silti tullut aina hyviä joukkueita koripallossa, jalkapallossa ja jääkiekkossa, jotka ovat kaikki isoja joukkuelajeja. Lahtelaisen salibandyn menestymättömyyden takana on useita syitä.

– Sanon rehellisyyden nimissä, että meidän resurssimme ovat olleet juniorisalibandyssa aika pienet ja näen, että kehitys lähtee juuri junioripuolelta. Nyt on ollut hyviä signaaleja sen suhteen. Viime vuonna molemmat C-juniorijoukkueet olivat SM-sarjassa. Tänä vuonna ei ole ketään, mutta joukkueet kolkuttelivat portteja.

– Valmennan vanhempia C-junioreita ja viime vuonna pelasimme SM-sarjaa ja nyt jäätiin niukasti ulkopuolelle kakkosvaiheen karsinnoissa. Todennäköisesti olemme mukana pudotuspelikarsinnoissa. Sieltä on myös nuorempi juniorijoukkue tulossa vahvasti.

– Tähän mennessä menestys on ollut liian epätasaista, ja yksittäiset joukkueet ovat menestyneet silloin tällöin. Olisi tärkeää, että me saisimme omaa tuotantoa riittävästi. Toinen asia mikä siihen vaikuttaa, että ne muutamat juniorit, jotka edustukseen nousevat, lähtevät tietyssä iässä muualle opiskelemaan, koska Lahti ei ole yliopistokaupunki. Nyt on opittu pikku hiljaa hyödyntämään Pajulahtea ja Vierumäkeä, listasi Salokangas syitä.

Aikaisempina vuosina liigapaikan tavoittelu ei ole ollut aivan realististakaan, vaikka Divari-joukkueita on ollut vuosien saatossa.

– Toisaalta en osaa sanoa olisiko opinahjoja aikaisemmin pystyttykään juuri hyödyntämään. Täällä olisi ollut myös Hennala, jota ei osattu käyttää hyväksi. Eli kyllä se siitä pelaajamateriaalista on ollut kiinni, vaikka talouskin on totta kai vaikuttanut.

– Silloin kun itse pyöritin touhua, olisi voinut ostaa pelaajia, kun rahalla ei ollut niin merkitystä. Osalle olisi riittänyt suurin piirtein se, että olisi ostanut tankin täyteen bensaa viikossa. Porukka olisi tullut mahdollisesti pidemmältäkin.

– Realistisesti ajatellen taloudellinen tilanne ei ole ollut sellainen, että oltaisiin päästy tosissaan haastamaan. Täällä on niin voimakkaat joukkuelajit jalkapallo, koripallo ja jääkiekko, jotka ovat aina olleet niin isoja, että ei olla aiemmin päästy tosissaan haastamaan niitä ja luomaan asemaa, jatkoi Salokangas aiheesta.

Lähitulevaisuudessa tilanne voi olla kuitenkin toinen.

– Nyt se näyttäisi siltä, että ainakin teoriassa täällä voisi jonkun vuoden päästä vaikka ollakin Salibandyliigan joukkue. Olosuhteet ovat jo sitä luokkaa. Muistan, kun itse pyörin taustalla, että emme me edes hirveän tosissaan haaveilleet liigapaikasta. Todettiin silloin, että Divari on sopiva taso. Enemmän oli pelkotekijöitä resurssimielessä.

– Nyt on ihan eri tilanne. Seurassa on jo palkallisia henkilöitä, eikä olla ihan pelkästään talkootöiden varassa. Markkina-aluehan on iso, joten euroja yhteistyökumppaneilta löytyy varmasti. Se on ihan tekijöistä kiinni. Ei se ole täällä yhtään sen vaikeampaa kuin missään muuallakaan. Sijainniltaan paikka on hyvä ja porukkaa on helpohko kerätä maakunnista. Ei ole ollut sellaista kulttuuria, mutta monta vuotta keikuttiin ihan Divarin kärkisijoilla silti. Loviisan Torin kanssa väännettiin tiukasti aikanaan useampikin vuosi. Loviisa kävi pariinkin otteeseen liigassa sittemmin, pohti Salokangas.

Myös Sihlman näkee selkeän ongelman yliopistottomuudessa.

– Täältä lähdetään monesti pois varsin varhain. Yliopiston puuttuminen vaikuttaa paljon. Lahdesta on lähtenyt muun muassa Suntilan Markus, Toivion Matti ja esimerkiksi nyt Erän takalinjoilla vaikuttava Ossi Jalonen. Muualle on lähtenyt varmasti joukkueellinen liigapelaajia.

– Organisaatiot eivät ole olleet tai ole sillä tasolla, että pystyttäisiin hommaamaan työpaikkoja, mitä vaikkapa Loviisassa pystytään tekemään. Lahdesta käy aina välillä pelaajia Loviisassa. Joskus saatiin siten kasattua hyviä joukkueita, että Vierumäelle tuli opiskelemaan 5-6 tyyppiä Jyväskylästä. Sitten kun he valmistuivat, niin joukkue tyhjeni kerralla. Väittäisin, että liittyy paljon siihen yliopistottomuuteen, tiesi Sihlman.

Antti Sihlman edustaa tällä hetkellä Lammin salibandya. Kokenut pelaaja on edustanut Divari-tasolla kahta lahtelaista salibandyjoukkuetta. Kuva: Jari Turunen

Antti Sihlman edustaa tällä hetkellä Lammin salibandya. Kokenut pelaaja on edustanut Divari-tasolla kahta lahtelaista salibandyjoukkuetta. Kuva: Jari Turunen

Yksittäisillä tekijöillä ollut aiemmin liikaa vastuuta

Sihlmanin mukaan lahtelaisessa salibandyssa ei tarvitsisi tehdä isoja korjausliikkeitä, mutta talouspuoli ja urheilullisuus kaipaavat vielä lisäpotkua.

– Ihan hirveästi ei tarvitse tehdä. Pitäisi kiristää vähän ruuvia treenamisen saralla. Olen käynyt parissa treeneissä täällä. PHSB:lla on hyvä joukkue tänä vuonna ja mielestäni siellä on pitkästä aikaa sellainen raikas tekemisen meininki. Mukana on paljon nuoria kavereita.

– Harjoitteluun kaipaisi tiettyä ammatiylpeyttä ja sitä, että vedettäisiin aina täysillä. Kyseessä on ihan Divari-tason joukkue. Toki taloudellinenkin puoli tulee vastaan. Pitäisi pystyä tukemaan pelaajiakin siten, etteivät joudu kaikkea maksamaan itse. Sen suhteen kaivattaisiin taustaihmisiä, kommentoi Sihlman parannuskohteita.

Jokainen salibandya pelannut saattaa tuntea tyypiin, joka on ottanut vetovastuun esimerkiksi seuran pyörittämisestä. Liian usein näillä henkilöillä on liian paljon vastuuta, ja joukkueen tai seuran toiminta pyörii pitkälti yhden tai kahden aktiivisen tekijän varassa. Näin on käynyt myös Lahdessa ja siitä on seurannut harmaita hiuksia.

– Sinällään se on naurettavaa, että pelaajat itkevät, että ei ole taustaihmisiä, mutta eivät itse rupea sellaisiksi. Täällä on tehty aina niin, että on väsytetty se 1-2 ihmistä ja edessä on ollut burnout. Eihän se ole oikea tapa toimia. Ei yritysmaailmassakaan voi niin tehdä, että kaikki vastuu on yhdellä tyypillä ja muut valittavat, ettei ole rahaa, tuhahti Sihlman.

Itse taustoilla mukana ollut Salokangas pystyy allekirjoittamaan Sihlmanin väitteet.

Antti Sihlman mainitsi, että Lahdessa on poltettu yksittäisiä toimijoita loppuun. Vastuuta ei olla osattu jakaa tai pelaajat eivät ole osanneet ottaa sitä itse. Mitä mieltä olet tästä väitteestä?

– Kyllä se pitää paikkansa ja itse allekirjoitan tuon siltä ajalta kun itse olin vahvemmin mukana. Meillä oli muutaman vuoden, kun oltiin Divarin kärkitohinoissa, tosi hyvä porukka pyörittämässä. Oltiin nuoria kavereita.

– Silloin oli kaivattu henkilöä, joka olisi tehnyt rahaa seuran taakse. Uskon, että silloin olisi ollut mahdollisuuksia mennä eteenpäin. Siitäkin porukasta lähti sitten ihmisiä muualle. Yksi lähti Poriin, yksi Joensuuhun, Anssi Jukka Lappeenrantaan liiton hommiin ja niin edelleen. Taustat kuihtuivat, kun vastuu jäi liian pienelle porukalle. Ei ollut enää voimia kehittää seuraa, kun siitä tuli taakka. Koskaan ei ollut oikein sellaista tarpeeksi isoa taustaporukkaa.

– Sen vuoksi nostan tällä hetkellä uuden seuran puheenjohtajalle Hannu Kuismalle isosti hattua. Hän on onnistunut rakentamaan organisaation, joka on uskottava. Nyt on mahdollisuus rakentaa ja tehdä mitä tahansa. Tämän hetken kakkosdivariporukan pyörittäminen alkaa olla jo hyvällä tasolla siihen sarjaan nähden. Sikäli täällä on mahdollisuuksia tulevaisuudessakin, kertoi Salokangas.

Salibandy kiinnostaa lahtelaista urheiluyleisöä

Lammin Salibandy on vienyt muutamia kotiotteluitaan Lahden Suurhalliin ja vastaanotto on ollut aina hyvä. Lammin paikallisten tukijoiden lisäksi myös lahtelaiset ovat lähteneet liikkeelle. Yli tuhat katsojaa ottelussa on määrä, jota harvemmin nähdään perinteisten pääsarjajoukkueiden otteluissa.

– Kyllä siinä varmaan se on, että lajia on pelattu täällä pitkään. Jo silloin alkuvuosina, eli 1995, Ropposen Jake teki töitä, että peleihin saatiin yleisöä paikalle. Meillä oli 2000-luvun alkuvuosina Urheilutalolla usein yli 500 katsojaa, joka oli siihen aikaan kova lukema.

– Tehtiin hyvää markkinointia silloin. Jaettiin Pelicansin peleissä vapaalippuja ja sitä kautta tuli katsomoon uusia ihmisiä. Kortteliliiga pyörii täällä koko ajan ja siihen kun lisätään ne 800 seuran jäsentä, niin ei se ihme ole. Paikalla ovat olleet pitkään toimineet vanhat tekijät ja sitten nämä nykyiset ja uudet juniorit.

– Täällä on sellaista piilokiinnostusta. On paljon ihmisiä, jotka tykkäävät salibandysta ja salibandy on monille ”se juttu.” Tuollaisia mahdollisuuksia kun tulee, niin ihmisiä on helppo aktivoida ja porukka lähtee mielellään katsomaan peliä, tiesi Salokangas.

Lahtelainen salibandy-yleisö on löytänyt vallan mainiosti lehtereille, kun kaupungissa on pelattu esimerkiksi Hämeenlinnan derbyjä. Kuva: Jari Turunen

Lahtelainen salibandy-yleisö on löytänyt vallan mainiosti lehtereille, kun kaupungissa on pelattu esimerkiksi Hämeenlinnan derbyjä. Kuva: Jari Turunen

Salokangas näkee, että salibandyn asema urheilulajina on myös muuttunut suuresti vuosien aikana.

– Silloin aikoinaan, kun aloitin taustoilla, niin menin paikalliseen Nordeaan hakemaan sponsorirahaa. Ensimmäisen keskustelun jälkeen paikallinen pankinjohtaja totesi, että hänenkin poikansa pelaa ”mestiksessä” ja itse olin hakemassa rahaa Divariin. En saanut. ”Mestis” tarkoitti tietenkin Kortteliliigan mestistä. Nordea oli antanut jo sinne sponsorirahaa, niin me emme saaneet sitä enää valtakunnalliseen sarjaan.

– Tämä on muuttunut, sillä laji on jo sen verran vanha, että sen parissa olleita on jo päättäjinä. Itse kun pyöritän omaa yritystä ja toimin toimitusjohtajana, niin useimpien asiakkaiden kanssa palaverin alkukeskustelut käydään salibandysta ja siitä mitä missäkin päin Suomea tapahtuu. Sinänsä salibandyn arvostus on noussut. Laji tunnetaan ja eri ihmisten junioreita pelaa lajia. Se on ollut iso muutos, kertoi Salokangas.

Lahtelaisen salibandyn tulevaisuuden näkymiä on tuotu tässä artikkelissa esille jo paljonkin. Salokangas näkee, että lajilla on mahdollisuus haastaa jopa perintesesti vahvoja lajeja urheilukaupungissa.

– Minulla on todella hyvä kutina. Varmasti on vielä kasvukipuja, mutta kyllä seurassa mielestäni reagoidaan oikealla tavalla asioihin ja tehdään paljon sen eteen töitä, että laji voi kasvaa.

– Olosuhteet tulevat varmasti rajoittamaan uudelleen. Vaikka nyt on loistava tilanne, niin vuorot alkavat silti olemaan lopussa. Se on asia, jonka eteen pitää tehdä töitä. Se hyöty mitä aikoinaan saatiin on nyt otettu irti.

– Varsinkin jääkiekko ja jalkapallo ovat vahvoja lajeja. Jalkapallo tulee olemaan aina vahva ja siinä lajissa on paljon junioreita. Jääkiekon puolella vaikuttavat kustannusasiat ja laji tulee siihen vielä varmasti reagoimaan. Näen, että salibandy tulee olemaan Lahdessa sitä samaa kokoluokkaa kuin nämä lajit, eli reilun tuhannen harrastajan volyymi pitäisi olla täysin realistista koko ajan.

– Tällä hetkellä meillä on yllättävän hyvää valmennusosaamista. Uskon, että kun mennään jokunen vuosi eteenpäin, niin junioripuolelta aletaan saamaan tällaisia ”kainulaistyyppisiä” tarinoita. Sitten on tietysti ajan kysymys, että koska pystymme hyödyntämään näitä myös edustusjoukkueessa. Junioritoiminnan kautta näkymät ja mahdollisuudet ovat mielestäni erittäin hyvät, päätti Salokangas.

Lue myös:
Kortteliliigan merkitys on monenkirjava: ”Lahdessa on ollut suhteellisen vähän liiton sarjoissa pelaavia joukkueita”

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Joel Siltanen
Joel Siltanen
Pääkallo.fi:n päätoimittaja
Asemapaikka: Helsinki
Twitter: @joelsiltanen
Pohjalaane pelimies
21/01/2016
En usko että Lahti pystyy nousemaan liigaan sillä jo divariin pääsy tai sielä pärjääminen on aika epärealistista, mutta jos näin käy perun sanani.
Mestis
21/01/2016
Koko kortteli pitää yllä tällä hetkellä saban höntsäkulttuuria kaupungissa ja Phshb on lähinnän osan porukan yritys näyttää että pelaavat hieman tasokkaammassa sarjassa. Mitään ei tule tapahtumaan ennen kuin treenaaminen alkaen keväästä , vedetään niin kovaa kuin tarve vaatii... Rahaa tarvitaan toki, mutta onko pelaajat senkään jälkeen valmiita sitoutumaan ko.hommaan koko vuodeksi vai meniskö pelaamaan korttelia ?! Ja koko keski/itäsuomi on niin huono tasoltaan että sieltä on helv. Pitkä matka Divariin.
sport
22/01/2016
Toivotaan että PHSB:sta kasvaa vakavasti otettava seura ja organisaatio, joka voisi ehkäistä tuon alueen lahjakkuuksien valumisen muualle.
Lahti kuitenkin sijainniltaan ja urheilukaupunkina olis hyvä paikka divari/liiga joukkueelle.
Lassi Lahtinen
22/01/2016
Samaa mieltä täysin . Lahti on potentiaalinen liiga / Divari kaupunki .
joonas
22/01/2016
salibandyn kohdalla olen aina miettinyt että miksi exelit ja muut varustevalmistajat eivät tee pientä investointia ja lahjoita mailoja/palloja ulkomaisiin kouluihin joissa lajia pelattaisiin liikuntatunneilla. laji on todella hauska joten räjähdysmäinen suosio toisi myös mailamarkkinoille menekkiä.
Valottaisitteko vähän
24/01/2016
Kertokaas nyt miten sille Sbandylle kävi? Tuolla todettiin että rahalla ei ollut niin väliä mutta ei se tainnut ihan niinkään mennä ja rästejäkin huhujen mukaan jäi mm. hallivuokrista jne?
SP
25/01/2016
Juu, tuota lahtelaisten puuttumista tuossa on tullut useamman kerran pohtineeksi. JOtenkin tuossa on tekosyitä, kuten korkeakoulun puuttuminen tai on jouduttu pelaamaan pikkuhalleissa. Fakata vaan on, että junnujen kautta tuo homma lähtee ja se kasvu pitää jaksaa sieltä kautta tehdä. Toivottavasti siellä junnuilla on ihan oikeasti paras mahdollinen valmennus käytettävissään, jolla saadaan sitten tulevaisuudessa omista kasvateista muutakin kuin 2-divaripelureita. Siinä on kuitenkin lähellä aika kovaa junnutyötä tehneitä jengeejä, kuten HU ja Lasb. Se, mitä olen nähnyt PHSB:n junnuja, niin aika lailla on matkaa vielä siihen, että niistä kootaan kovaa omaa ryhmää divariin ja siitä liigaan. Mutta nuo yleisömäärät on hienoja ja siitä se innostus ehkä tarttuu. Kortteliliiga on sitten oma juttunsa ihan valtakunnan tasolla, mutta se on kuitenkin harrastesarja, josta on aika pitkä matka vielä ihan oikeaan harjoitteluun. Ja sehän Korttelilligan idea on alusta lähtien ollutkin ja on oiva väylä sitten jäähdytellä tai harrastella.
Esaias10
08/09/2016
PHSB ei ole ymmärtänyt avoimen yhteistyön merkitystä lähialueen seuroihin. Avoimuus ei ole muutenkaan seuran vahvuus. Kannattaisi miettiä, miksi lähialueen ja Lahdenkin lahjakkaimmat juniorit eivät halua sitoutua PHSB:n junnujoukkueisiin, vaan hakeutuvat muihin seuroihin. Onko organisaatiossa kaikki hyvin?

Kommentoi

Uusi kommentti

Kommentointiohjeet:

Mieti ensin, kannattaisiko sittenkin vetää #posinkautta? Alatyyli on tiukasti pannassa. Moderointikirves heiluu herkästi ja bännilistalle pääsee helposti. Sitten ei muuta kuin anna palaa. Ole jotain mieltä, tsemppaa, kritisoi tai kehu. Sana on vapaa.