Blogit

Kommentti: Miten on mahdollista, että pikkupitäjä Lammilta tulee menestyvä joukkue ja Lahdesta ei?

02.02.
2016
12 Kommenttia
6
Blogit
Lammilainen LaSB on noussut kolkuttelemaan jo liigaportteja. Pääkallo.fi:n toimituspäällikkö Joel Siltanen pohtii kommentissaan Kanta- ja Päijät-Hämeen alueen salibandyn tulevaisuutta. Kuva: Jari Turunen

Lammilainen LaSB on noussut kolkuttelemaan jo liigaportteja. Pääkallo.fi:n toimituspäällikkö Joel Siltanen pohtii kommentissaan Kanta- ja Päijät-Hämeen alueen salibandyn tulevaisuutta. Kuva: Jari Turunen

Noin kuukaudet päivät sitten lähdin katsomaan Suomen cupin välieräottelua Viikingit–LaSB, joka pelattiin Lahden Suurhallissa. Pelkän otteluraportoinnin lisäksi taustalla piili myös hiukan isompi ajatus – tai ehkä voidaan puhua kysymyksestä.

Kysymys oli yksinkertaisuudessaan tämä:

Miten verrattaen hyvin pieni Lammi on onnistunut nousemaan niin korkealle Suomen salibandykartalla, kun yli kymmenen kertaa isommasta Lahdesta ei tule edes pääsarjajoukkuetta?

Vastaus ei luonnollisesti ole yksinkertainen. Ensin on lähdettävä siitä, missä Lammilla on onnistuttu. On heti alkuun toki huomatettava, että vaikka Lammi kuuluu Hämeenlinnaan, niin LaSB:n tarina on pitkälti paikallisilmiö.

LaSB:n isoin etu on yhteisön tuki, joka vaikuttaa vankkumattomalta. Pienellä paikkakunnalla resurssit ovat aina tiukassa, mutta Lammilla on osattu ottaa lähes maksimaalisesti irti siitä, mitä on tarjolla. Seuran toimivuudesta on pidetty huolta. Sijainti on hyvä, sillä Lammilta ei ole pitkä matka Lahteen eikä Hämeenlinnaan. Laji on myös selkeä ykköslaji paikkakunnalla.

Tämän vuoksi LaSB on sen verran houkutteleva joukkue, että Lahdesta ja sen ympäryskunnista tulee lahjakkaita pelaajia pelaamaan sinne. Urheilullisuuteen on satsattu. LaSB on pienen paikkakunnan ”suuri” joukkue.

Tätä on seurannut myös pelillinen menestys. Joukkue johtaa tällä hetkellä Divaria ja eteni cupissa välieriin saakka ainoana Divari-joukkueena. Kaiken lisäksi materiaali on verrattaen nuorta.

Kun haastattelin lahtelaisen salibandyn aktiivia Thomas Salokangasta ja Divari-pelaaja Antti Sihlmania, niin tuli selväksi, että lahtelaisessa salibandyssa on ollut monenkirjavia haasteita, jotka ovat ihan tunnistettavia salibandyyn liittyen kaupungista riippumatta.

Lahdessa erikoishaasteen heittää kaupungin vahva joukkueurheilukulttuuri. Koripallo, jalkapallo ja jääkiekko ovat siellä hyvin vahvoja ja perinteisiä lajeja. Olosuhteet, varojen vähyys ja vaikkapa opiskelumahdollisuuksien sekä tarjottavien työpaikkojen puute ovat haasteita, joiden vuoksi monissa muillakin paikkakunnilla on jouduttu kamppailemaan. Lahti on toki kokoisekseen kaupungiksi poikkeus. Nämä kaikki seikat liittyvät pitkälti lajin amatöörimäisyyteen.

Lahden Kortteliliiga on vielä oma tarinansa. Sillä on ollut selkeästi sekä edistävä että haittaava vaikutus kaupungin salibandykulttuuriin

Molempien puheista nousi esille sekin, että asenne ei ole ollut kaupungissa aina ihan kohdallaan lajin suhteen. Tästä yhtenä esimerkkinä voidaan nostaa se, että aktiviisia tekijöitä on poltettu loppuun. Kyseessä ei ole varmasti pelkästään lahtelainen ongelma, vaan liian usein seura- tai joukkuetoiminta perustuu salibandyssa yhden tai muutaman henkilön uutteraan panokseen. Koskee myös muita urheilulajeja Suomessa. Vastuun keskittäminen ei ole koskaan kauaskantoinen ratkaisu.

Lahdessa nähdään kuitenkin valoa tunnelin päässä. Olosuhteet ovat paremmat kuin koskaan, pystyssä on vakavasti otettava seura, joka pyrkii laajentamaan toimintaansa, ja mikä parasta – Lahteen on kasvamassa ihan oikea seurayhteisö, ainakin Salokankaan kommenttien perusteella. Salibandy kiinnostaa myös katsomon puolella Lahdessa. LaSB:n otteluissa on rikottu tuhannen katsojan raja useampaan otteeseen.

LaSB:n haasteista voidaan todeta se, että sen kasvumahdollisuudet ovat melko rajalliset. Varsinkin kun hämeenlinnalainen Steelers on oma vahva seuransa. LaSB:n kannalta paras tilanne olisi se, että lahdesta ei ihan hetkeen tulisi pääsarjatason (Salibandyliiga tai Divari) joukkuetta. Se voisi nimittäin äkkiseltään näkyä joukkueen pelaajamateriaalissa.

Olosuhteet eivät ole liigatasolla ja oma juniorituotanto ei ole tarpeellisella tasolla. Vaikea kuvitella, että se niin pieneltä paikkakunnalta lähtisikään huimaan nousuun.

Toisaalta esimerkiksi HU-46 (Hollolan Urheilijat -46) on osoittanut, että myös pienellä paikkakunnalla voidaan tehdä vahvaa juniorityötä. Eikä seura ole tokikaan ainoa malliaan salibandyn historiassa.

Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että LaSB on pelillisesti alueen ykkösseura. On mahdollista, että LaSB, Steelers tai molemmat joukkueet nousevat tämän kauden päätteeksi Salibandyliigaan. Steelersin kannalta plussaa on se, että organisaatio ja halli ovat vahvemmalla perustalla tällä hetkellä. Lammilaisten esitykset ovat puolestaan olleet aavistuksen vahvempia.

Molemmissa joukkueissa on ainakin niin paljon lahjakkaita pelimiehiä, että Hämeenlinna-Lammi-Lahti -akselilta olisi hienoa nähdä ainakin yksi liigajoukkue seuraavien vuosien aikana, koska on todennäköistä, että nämä Divaria dominoivat nuoret naarataan muualle ennemmin kuin myöhemmin. Lahajakkuuksia kuten Kainulaisen veljekset, Ville Lastikka, Teemu Metsälä ja Markus Sipronen ei löydy ihan joka pitäjästä, ja tuossakin on vain osa alueen tulevaisuuden nimistä.

PS. On mahdollista, että Salibandyliigasta putoaa kauden päätteeksi joukkueet Lappeenrannasta ja Raumalta. En hae tässä kirjoituksessa sitä, että lähes kaikkien liigajoukkueiden tulisi keskittyä Tampereen ja Helsingin välimaastoon, vaan lajin kannalta olisi hyvä, jos liigassa pysyisi edelleen myös pohjoinen, läntinen ja itäinen ulottuvuus.

Aiheeseen littyvät artikkelit:
Suomen Cupin välieräottelun pistenikkari: ”Täällä oli todella hieno tunnelma”
Divarin kärkijoukkue sai maistaa liigavauhtia: ”Pystyvät pelaamaan lähes aina täysillä”
Ponnistaako 6000 asukkaan kylän joukkue liigaan?
Lahdessa rakennetaan uudenlaista nousua salibandyn saralla: ”Laji voi täällä paremmin kuin koskaan”
Kortteliliigan merkitys on monenkirjava: ”Lahdessa on ollut suhteellisen vähän liiton sarjoissa pelaavia joukkueita”

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Joel Siltanen
Joel Siltanen
Pääkallo.fi:n päätoimittaja
Asemapaikka: Helsinki
Twitter: @joelsiltanen