Salibandyn huippu-urheiluohjelma käynnistyy helsinkiläisessä lukiossa – Olympiakomitea mukana

Kuva: Iiro Karesniemi

Kuva: Iiro Karesniemi
Kuva: Iiro Karesniemi

Mäkelänrinteen urheilulukiossa, Helsingissä, alkaa lukuvuonna 2016-17 salibandyn huippu-urheiluohjelma, joka toteutetaan kolmikantayhteistyönä Salibandyliiton, Mäkelänrinteen urheilulukion ja Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön kanssa.
 
Huippu-urheiluohjelma on osa uudistuvaa Salibandyliiton huippu-urheilijan polkua ja Huippu-urheiluyksikön suosittelemaa linjaa, jossa lajien huippuyksilöille pyritään tarjoamaan valmennusta huippuvalmentajien kanssa mahdollisimman hyvissä olosuhteissa.
 
Salibandyliiton tiedotteen mukaan ”Märsky” on luonnollinen valinta yhteistyölle ja huippu-urheiluohjelman aloitukselle. Tällä hetkellä Märskyn lajiharjoitusryhmässä on jo 44 urheilijaa ja salibandy on ollut oppilaitoksen painopistelajina jo vuodesta 1996 alkaen.
 
Märsky on osa pääkaupunkiseudun urheiluakatemiaa, Urheaa, joka on vahvasti kehittämässä Märskyn yhteyteen Olympiavalmennuskeskusta. Oppilaitoksen yhteyteen nousee uusi lisärakennus, johon rakennetaan useita uusia harjoitustiloja. Näistä tulevista ja olemassa olevista harjoittelutiloista muodostuu arkinen harjoitteluympäristö myös salibandypelaajille.
 
Huippu-urheiluohjelman tavoitteena on kehittää suomalaista salibandyvalmennusta ja synnyttää yksilön kehittämiseen uusia toimintatapoja seurojen ja huippu-urheiluohjelman valmentajien välillä. Yksilön näkökulmasta huippu-urheiluohjelman tavoitteet ovat kansainvälisessä huippusalibandyssa.
 
Isossa kuvassa pelaajien valmiuksia kehitetään kohti miesten maajoukkuetta. Huippu-urheiluohjelmasta vastaa Nuorten Olympiavalmentaja (NOV) Lasse Eriksson.


 
Muut valmentajat ovat miesten maajoukkueen fyysinen valmentaja Ari Haapalainen ja fysioterapeutti Aleksi Öhman sekä Märskyn lajivalmentaja Kati Suomela. Näiden valmentajien avulla huippu-urheiluohjelmaan valittujen urheilijoiden henkilökohtaiset kehitys- ja harjoitussuunnitelmat toteutetaan.
 
Jokaiselle valitulle pelaajalle tehdään yksilöllinen kehitys- ja harjoitussuunnitelma yhteistyössä seuravalmennuksen kanssa. Suunnitelman pohjalta yksilöille laaditaan harjoitusohjelmat ja harjoittelun painopisteet eri ajanjaksoille. Kehittymisen seurantaa tehdään yhdessä seuravalmentajien kanssa.
 
Huippu-urheiluohjelmaan pääseminen edellyttää, että urheilija on tai hakee Märskyn oppilaaksi. Haku Märskyyn tapahtuu normaalisti yhteishaun kautta. Näistä hakijoista ja sisällä olevista oppilaista valitaan kohdennetusti huippu-urheiluohjelman urheilijat.
 
Kaikki parhaat yksilöt eivät valitse akateemista uraa tai eivät koe saavuttavansa parasta lopputulosta opiskelemalla suomen kielellä. Salibandyliitto on sopinut yhteistyökouluiksi huippu-urheiluohjelmaan ammatillisista oppilaitoksista Helmi Liiketalousopiston ja ruotsinkielisen lukion Brändö Gymnasiumin.
 
Huippu-urheiluohjelma on kohdennettu eri ikäluokkien terävimmälle kärjelle, joiden harjoittelua halutaan tehostaa matkalla kansainväliseen huippusalibandyyn. Tällä valinnalla Salibandyliitto haluaa tukea vahvemmin yksilöiden kehittymistä seuravalmennuksessa.

8 comments

  1. Loistavia juttuja lajia ajatellen! Mutta olympiakomitean osaksi rahoittama projekti vain miespuolisia urheilijoita varten? Tällaisestahan voisi joku kukkahattu älähtää…

  2. Hieno homma! Josko tässä konservatiivisessa ja kahden totuuden (kiekko&keihäs) urheilu”kulttuurissa” joskus ymmärrettäisiin säbän olevan huipulla todellista urheilua.

  3. Hyvältä kuulostaa.
    Mutta onko näin et koko muu Suomi maksaa kustannukset siitä, että pk-seudun pojat pääsee treenaan sählyy, ihan niinku olympiakilpaurheiluna.

  4. Koskeeko tämä myös naisten maajoukkueeseen tähtääviä urheilijoita?

  5. Liiton ja yhteiskunnan rahoilla rakennetaan tällainen systeemi varmaan myös esim. Ouluun ja Jyväskylään? Muutoinhan 9.-lk jälkeen on pojilla edessä muutto Hkiin, jos haluu Olympialaisiin.

  6. Johonkin se on tehtävä ensimmäinen paikka, jossa kokeillaan ja suunnitellaan ja kehitetään. Jos homma toimii niin mielellään varmasti samankaltaisia kehityksiä myös rakennetaan muihinkin kaupunkeihin.

    Mieti vaikka niin että käytössä on miljoona euroa. Samalla budjetilla rakennat yhden hyvän, joka tuottaa tulosta tai monta huonoa, josta ei saada tulosta.

    Koko suomen ongelma on mielestäni juuri tuollainen asenne, että kaikkialla pitää olla kaikki tasan. Vinkkinä suosittelisin lukemaan Mira Kasslinin 30.1.2016 kirjoituksen facebookista. Auttaa varmaan ymmärtämään, että maailma ei toimi jos kaikki on reilua.

  7. Toikin nyt on taas tota, joo yhteiskunnan rahoilla… Mutta jos niinku oikeesti mietitte hetken, niin mistähän päin maata yhteiskunta sitä rahaa saa eniten? Kattelkaa vaikka asukastilastoja, jos ette usko…

  8. OK. Myönnän. Jossain pitää kokeilla. Olkoon sitten Helsinki. Toivottavasti joku päivä tällaista tulee myös pohjoseen.

    Yhteiskunnan ja liiton rahoilla, ai niin mitenkö? Jos tuohin toimintaan osallistuvat maksavat itse valmennuksensa – ei sitten. Mutta jos ei, vaan palkat tulee Helsingin kaupungilta, projekteilta ja salibandyliitolta, niin onkos silloin maksajana yhteiskunta ja liitto? Ja liitto kerää esimerkiks maksunsa jäseniltään. Mut kaikki ei pääse käyttään niitä etuja.

    Että ei nyt kukaan enempää loukkaannu, niin eiku onnee ja menestystä tähän kokeiluun. Tehkää hommasta hyvä ja kopioidaan sitä sitten ympäri maan. Mut veikkaan, et siinä vaiheessa todetaan, ettei voimavaroja kannata alkaa hajottaan… Ja se siitä.