Espoolaiset kestivät Happeen loppurynnistyksen – Oilersille jo toinen välierävoitto

Oilers juhli jälleen Happeeta vastaan. Markus Olkkonen (vas.) johti espoolaiset toiseen välierävoittoon 1+2-tehoilla. Arkistokuva: Esa Jokinen

Oilers juhli jälleen Happeeta vastaan. Markus Olkkonen (vas.) johti espoolaiset toiseen välierävoittoon 1+2-tehoilla. Arkistokuva: Esa Jokinen
Oilers juhli jälleen Happeeta vastaan. Markus Olkkonen (vas.) johti espoolaiset toiseen välierävoittoon 1+2-tehoilla. Arkistokuva: Esa Jokinen

Esport Oilers otti jo toisen voittonsa Jyväskylän Happeesta miesten Salibandyliigan välierissä ja johtaa sarjaa nyt 2–0. Oilers voitti keskiviikon kamppailun numeroin 6–4 yli 850 katsojan täyttämässä Tapiolan urheiluhallissa.

Espoolainen kotijoukkue hallitsi ottelua ja käytti tekopaikkansa tehokkaasti ottelun alkupuoliskolla. Välierissä tehokkaasti toiminut Oilersin ylivoima tuotti toisen erän alussa jälleen tulosta, kun Ilari Talvitie vei joukkueensa 5–1-johtoon.

Happee osoitti kuitenkin venymiskykyä ja kavensi välittömästi Juuso Heikkisen ja Jonne Junkkarisen nopeilla maaleilla.

Aivan toisen erän lopussa Heikkinen latasi tulisen rannalaukauksen aivan Joonas Kaltiaisen vartioiman Oilers-maalin ylähyllylle.

Yhden maalin takaa-ajo osoittautui kuitenkin liian vaikeaksi kolmannessa erässä. Paras paikka tarjoutui päätöserän loppuhetkillä, kun Peter Kotilainen pääsi koettamaan rangaistuslaukausta. Kaltiainen vei kuitenkin pidemmän korren venyttäen kenkänsä Kotilaisen rystylaukauksen tielle.

Happeen ei osunut ylivoimallakaan, ja kotijoukkueen viimeisen maalin iski tyhjiin Patrick Wardi.

Ottelun tehomies oli Oilersin ykköskentän sentterinä pelannut Markus Olkkonen (1+2). Välierien kolmas kohtaaminen pelataan perjantaina Jyväskylässä.

Ottelutilastot

Muokattu 31.3.2016 klo 0.18: Lopputulos korjattu oikeaksi.

30 comments

  1. Onnea Oilers! Todella harmittavaa, että Happeelta ei loukkaantuneiden tilalle löydy hyviä korvaajia. Ei jaksa kyllä Happee montaa peliä pelata lähes koko peliä kahdella viisikolla, joista molemmista puuttuu runkosarjan avainpelaajat. Oilersilla kävi tuuri, että sai Happeen vastustajakseen. Kuitenkin veikkaan että ihan sama kumpi näistä joukkueista tahansa pääsee Superfinaaliin niin tulee häviämään sen tällaisella pelillä ihan kuusi nolla. Turunenkin loukkasi vanhan vamman toisessa erässä uudelleen, joten saapa nähdä pelaako perjantaina. Jos Happeen runkosarjan perusjoukkue olisi terve niin olisin veikannut että tämä sarja päättyy Happeelle 4-0, mutta kyllä se nyt näyttää vahvasti siltä että Oilers pesee ramman hirven 4-0.

  2. Julkistettiinko ne 2 muuta pelaajakaappausta siellä erätauolla vai ei?

  3. Tuntuuko muistakin tämän kauden välieräjoukkueet tavallista heikommilta? Onko mikään näistä joukkueista mestruuden arvoinen? Luulin Classicin lopultakin olevan mestaritasoa, mutta paskat – yhtä huono se on kuin aina ennenkin. Ihan sama kuka näistä arvotaan ns. mestariksi yhden onnekkaan pelin jälkeen.

  4. Happee oli tänään paljon parempi 5 vs 5, mutta erikoistilanteet ja ennen kaikkea maalivahtipeli ratkaisi voiton. Kaltiainen oli aivan maaginen.

  5. Aika huvittavaa valitella Happeen loukkaantuneiden määrää, kannattaa ehkä tutustua muiden joukkueiden tilanteisiin ennen kuin menee tuon taakse häviöiden jälkeen.

    Näytti siltä että Happeelle sopii paremmin tämä Tapiolan kenttä, todella vaarallisia kääntöjä parilla syötöllä. Oikein näyttävää peliä. Oilersilta tarvitaan muutama pelaaja sairastuvalta, tämä taso ei vielä riitä, vaikka 2-0 onkin hyvä tilanne.

    Happeelta jäi mieleen Heikkisen hyvä peli, kakkosveskakin oli aika hyvä, vain yksi maali. Sitten tietysti Kotilainen Pe oli muuten hyvä mutta turhaa kitinää oli oppinut ilmeisesti Kaukolta. Oilersilta ylivoimainen Kaltiainen, muita hyviä Olkkonen ja Suomalainen.

  6. Kauden jälkeen on monen seuran kyllä hyvä pohtia mikä on mennyt vikaan fysiikkatreeneissä tai onko peli fyysistynyt niin ettei loukkaantumisilta voi välttyä ja miten joukkue rakennetaan tämänkin skenaarion mukaan, että ratkaisijoita löytyy loppusuoralle saakka vai onko pelinopeus ja tempo muuttunut niin paljon, ettei pelaajien paikat kestä pitkässä juoksussa kun junioripohjatyö on ollut heikkoa…

  7. Olkkonen, Olkkonen, Olkkonen….. Monta se on tehnyt? Hyvä kaappaus Oilerssilta kesken kauden. Äijä jaksaa kun pelannut vain osan kautta. Hiljasta olisi maalintekorintamalla ilman häntä.

  8. Tämän päivän ylivoimainen kuningas Tapiolassa oli Kaltiainen. 41 torjuntaa, joista 1 rankkarin torjunta ja ainoastaan neljä päästettyä maalia. Muutama torjunta menee ihan Liigan TOP 10 torjunnoiksi.

  9. Aika intiimiltä näyttää tuo Raikamon ja Olkkosen yhteinen hetki. Noh – Espoossa ollaan suvaitsevaisia. 🙂

  10. Kunhan tuo Olkkonen saa tuon ”apinan” pois selästä niin sitten vasta maaleja alkaa tulla. Hyvältä näyttää öljymiesten kannalta.

  11. Perusjutut fysiikasta kuntoon ekaksi ja aletaan sitten hifistelee kaiken maailman tieteellä. Lihakset ja peruskunto ne mitkä eka hanskaan ja sitten muut… Nää eräät papat vaan jaksaa olla kunnossa keväällä vuodesta toiseen! Jonkun häviön jälkeen eräs alkaa J:llä ilmoitti lähtevänsä pitkälle lenkille, mikä ei kuulemma kuulu lajiin… mutta kummasti näkyy tuloksissa. Toki se ny turhaa jos ehdoin tahdoin parannellaan jotain testituloksia, ilman muuta ajatusta…

  12. Todella harmittavaa, että Oilersilla tärkeitä miehiä telakalla, saa Happeekin edes jonkinmoisen mahdollisuuden finaalipaikkaan.

  13. Millä perustein Oilers hallitsi ottelua? Ensimmäisessä erässä toki hallitsi ja määräsi tahdin ja oli aivan ylivoimainen mutta toisessa ja kolmannessa erässä kentällä oli enää yksi joukkue ja paremmalla viimeistelyllä Happee olisi voittanut. Kaltiainen oli kyllä ehdottomasti ottelun paras pelaaja.

  14. Niksu, luehan nyt ajatuksella mitä kirjoitetaan. Toki hieman hämärästihän tuo on esitetty, mutta tekstihän kertoo, että hallitsi alkupuoliskolla. Kirjoittaminen on vaikeaa, mutta kirjoitetun ymmärtäminen on vaikeampaa.

  15. Jutussa sanotaan että Oilers hallitsi alkua. Johtoasemassa tyytyivät kävelemään ja katsomaan tuleeko Happee tasoihin. Ei tullut.

  16. Ihan sama havainto. Kaikilla joukkueilla tulee järkyttäviä virheitä, täydellisiä nukahtamisia, päästetään vastustaja pelaamaan omilla vahvuuksilla, menetetään lopussa 4 maalin johtoa jne. Tuntuu että valmentajat eivät scoutaa vastustajajoukkueita ollenkaan. Osoittaa lajin amatöörimäisyyden. Ei tässä vaiheesssa mukana olevat joukkueet voi tuollaisiin sortua. Parhaiten valmentajista toimivat Ahtiainen ja Nykky ja siksi heidän joukkueet nähdäänkin finaalissa. Ja tällä menolla juhlitaan pitkästä aikaa Espoossa mestaruutta

  17. Huikea sarja menossa, ollaan kokoajan jännän äärellä. Puolustuspelissä onnistuminen on todellakin keskiössä,, tällä hetkellä öljymiehet on askeleen edellä ja varsinkin maalivahtipeli on Kaltiaisen kautta paremmassa kuosiissa.
    Molemmilla joukkueilla on rittävästi hyökkääviä pelaajia, fyysinen voima kaksintaisteluissa on oliersin etu ja kun lisätään vielä ötaistelua, niin hyvältä näyttää.
    Pudotuspeleissä ei tyylipisteitä jaeta, taistelutahto ratkaisee lopulta tämänkin sarjan.

  18. Kannattaa suhteuttaa nyt hieman lajin statusta ja meneillään olevaa rypistystä. Tämä on amatööri- tai joissakin tapauksissa puoliammattilaislaji. Esim. lätkässä jätkät treenaavat aivan eri tasolla, ja pitääkin treenata, koska jo yksistään runkosarjassa on 60 peliä vs. säbän 26 peliä. Sitten päälle pleijarit. Nyt kun pelataan paras 7 systeemillä, pelit noin joka 2 tai 3 päivä, niin ei vain tahdo jengi palautua ja tekemisen taso pysyä tällä rasituksella. Siihen vielä päälle kapeat rosterit ja loukkaantumissumat. Aiemmin, kun pelattiin paras 5:stä, pelitahti ei ollut aivan näin kiihkeä ja peli ehkä näytti paremmalta ja valmiimmalta. Ajatellaanpa Happeeta, jonka tunnen parhaiten, hirveä loukkaantumissuma ja 7 peliä Tepsi-sarjaa, niin kyllä siellä suurimman vastuun kantaneet kaverit ovat olleet todella kovilla. Ja heti perään alkaa toinen sarja. Sitten on ollut vielä jatkuva bussiralli, 550-700 km reissu. Kyllä siinä amatööreille on melkoisesti haastetta. Jotenkin minusta tuntuu, että lajin vaatima fyysinen lisäponnistus on viime aikoina alkanut näkymään lisääntyneinä loukkeina eli fysiikavalmennus kaikkine ulottuvuuksineen ei ehkä ole kaikilta osin enää lajin kasvaneiden vaatimusten tasolla. Ammattimaisempaan suuntaan pitäisi mennä, mutta onko siihen riittävästi resursseja?

  19. Taitaa tasosta olla juurikin oikeassa rasituksen ja pelin laafun yhdistelmästä!?

  20. Kaikenlaista keijoilua tämänkin lanka täynnä, mutta viimeisimmän kommentin allekirjoitan. Valtaosa pelaajista on amatööriurheilijoita joilla treenin tasoa rajoittaa se ”oikea” elämä. Kun lisäksi otetaan huomioon tämä koventunut pelitahti ja vielä lajin jatkuvasti nouseva pelikovuus ja kroppaa ja niveliä repivä luonne, ei loukkaantumismääristä välttämättä voi olla kauhean yllättynyt. Fysiikkapuolella tehdään kovasti töitä huippuseuroissa, mutta kun lajin luonnekin on muuttunut aika nopeaa tahtia, on tuonkaan osuuden ollut vaikeaa löytää sitä parhaiten lajia tukevaa muotoa. Säbäpiireissäkin ”fysiikkatrendit” ovat muuttuneet monta kertaa, osittain yrityksen ja erehdyksen kautta niissäkin joudutaan menemään. Suurin tekijä varmasti on kuitenkin tuo jo mainittu amatöörimäisyys – urheilijan elämäntapoihin on vaikeampaa sitoutua, kun urheilu on elämästä ”vain” yksi osa. Vaikeaa se on meinaa täysammattilaisillakin.

  21. Totta, säbässä on liian vähän pelejä runkosarjassa. Paras tapa olisi nostaa tasoa lisäämällä pelien määrää. Ruotsissa on jo näin päätetty seuraavalle kaudella ja näin tasoero suomen liigaan vaan kasvaa?
    Seitsämän sarja on raskas mutta kaikille joukkueilla on sama tilanne ja haastavat pudotuspelit oli jo tiedossa ennen sarjan alkua
    Kumpi joukkue kestää paremmin paineet on voittaja.

  22. Pelimäärien nosto lähinnä tiputtaisi tasoa, kun töissäkäyvät pelaajat alkaisivat tippua pois. Samoin seurojen taloudet olisivat lujilla, kun matkustuskustannukset nousisivat .

  23. Oon eri mieltä Oulun kanssa. Maltillinen lisäys ruotsin malliin tuskin olisi kenellekään se kynnyskysymys. Pelaaminen kuitenkin on pelaajillekin se lajin maistuvin osuus. Matkustamisen lisäpaineeseen yksi lääke voisi olla joku osittainen alueellisuus sarjan sisällä. Paikalliset matsit kuitenkin keräävät keskimäärin parhaiten yleisöäkin ja siten lipputuloissa saadaan enemmän.

  24. Yleinen taso laskenut? Millä mittarilla? Pelaajat ovat taitavampia kuin ennen, peli on nopeampaa ja fyysisempää kuin ennen. Nyt varsinkin pleijareissa kun tuumaakaan ei anneta periksi, tilaa ja aikaa on minimaalisesti. Tällöin tottakai virheetkin kasvaa, mutta en todellakaan näkisi sitä tason laskuna (oilers-happee pelissäkin nämä isoimmat nukahdukset tulivat nuorille pelaajille, mikä ihan ymmärrettävää).

    Omaan silmään nimenomaan erittäin tasokasta ja viihdyttävää peliä kun mennään eikä meinata. Omissa haaveissa olisi, että joku päivä liiga olisi niin tasokas, että jokainen runkosarjakamppailu olisi intensiteetiltään samaa luokkaa kuin pleijarit nyt.

    Se, että joku tuolla ylempänä väittää ettei kukaan näistä ole mestaruuden arvoinen on kyllä kovinta paskaa ikinä. Tänä vuonna nimenomaa finaalissa pelaa tämän kauden kaksi ehdottomasti parasta jengiä.

  25. Pakko kompata vielä nimimerkkiä FYT. Eli vaikka vähän tavallaan negailinkin tuossa, että urheilullisuus on osalla pelaajista tälläisessä lajissa ja tälläisessä ottelutahdissa koetuksella, niin huomattavasti paremmin se silti yleisellä tasolla kestää kuin ennen. Isolla skaalalla tekemisen taso ja urheilullisuus on pääsarjassa noussut vuosien varrella, niin kärjessä kuin liigan jämäjengeilläkin. Tässä mielessä mä en ole lajin kehityksestä juurikaan huolissani, ja oikeasti pidän puheita esim. pääsarjojen supistamisesta todella lyhytnäköisenä huuteluna. Divarinkin kehittämisessä on tehty oikeansuuntaisia liikkeitä, mielestäni seuraava steppi aikuissählyn laajempaan kehittämiseen olisi nimenomaan kakkosdirre-tason remontoiminen.