Miesten Superfinaalissa kohtasivat Tampereen Classic ja Esport Oilers. Classic vei mestaruuden Hartwall Arenalla lukemin 8-2. Analyytikko Jani Hakkarainen avaa seuraavassa, miksi tamperelaiset olivat parempia ja ansaitsivat mestaruutensa.
Classicin pelisuunnitelmana Superfinaalissa Oilersia vastaan oli kiteytetysti tilkitä oma pää tiiviiksi ja iskeä maalit pääsääntöisesti erikoistilanteista ja Oilersin virheistä. Classic toteutti pelisuunnitelmaansa lähes täydellisesti. Tamperelaisten peli oli läpi ottelun todella kypsää. Joukkueesta huokui rauhallisuus. Pelaajat elivät hetkessä. He tiesivät päävalmentajansa Petteri Nykyn filosofian mukaan, että kun työ on tehty kunnolla, finaalissa voi vain nauttia pelaamisesta.
Keskeinen osa Classicin pelisuunnitelmaa oli varsin maltillinen karvauspeli keskialueelta. Se ei juurikaan lähtenyt koko kentän karvauspeliin, joka olisi voinut muuttaa pelin luonteen Oilersille sopivaksi päästä päähän –menoksi.
Classic oli valinnut karvausjärjestelmäksi jo välieräsarjan vieraspeleistä tutun alueellisen miesvartioinnin, ”W”-ryhmityksellä (porrastettu 2-1-2). Pelipaikat säilytettiin, mutta silti jokainen pelaaja oli merkannut itselleen yhden vastustajan, jota vartioitiin tilanteesta riippuen iholta tai vain katseella.
Classicin merkkauspeli oli läpi ottelun ihailtavan keskittynyttä ja tarkkaa. Sen seurauksena W sulki Classicin oman pään keskustan, Oilersin parhaan maalintekoalueen, lähes ilmatiiviisti. Oilers ei päässyt kovinkaan monille laatupaikoille.
Oilers ei löytänyt koko ottelussa keinoja tamperelaisten puolustuspaketin avaamiseen. Se yritti suoria hyökkäyksiä lyhytsyöttöpelillä. Ei tulosta. Se yritti karvata itse koko kentän alueella ja päästä riistoista iskemään Classicin maalin edustalle. EI tulosta. Kun Classic oli kurinalainen eikä rikkonut paljoa, Oilers ei päässyt luomaan monia tekopaikkoja myöskään erikoistilanteista.
Lassi Torisevalla tamperelaisten maalissa oli helppo työ torjua Oilersin laukaukset kahta lukuunottamatta. Hän olikin ottelussa itse varmuus. Oilersin Joonas Kaltiainen ei pelannut huonosti, mutta Toriseva oli vielä parempi.
Maalinteon Classic aloitti erikoistilanteista. Ensin Classicin murhaava ylivoima astui esiin. Eemeli Salin napautti kantista pallon yläkulmaan, juuri kun Oilersin Santeri Lindfors pääsi jäähyaitiosta.
Hieman myöhemmin espoolaisten kolmoskenttä nukkui oman pään kulmalyönnissä. Classicin ”superviisikko” käytti nukahduksen hyväkseen. Kentän herra ja hidalgo Nico Salo löysi Mika Savolaisen aivan yksin Oilersin maalin edestä: 2-1. Ensimmäisen erän lopussa Salo purjehti Salinin tarjoilusta keskeltä upeasti maalintekoon.
Toisessa erässä oli vuorossa rankaisu Oilersin pallollisesta virheestä. Espoolaiset pupelsivat pallon kanssa keskialueella. Salin ja Lassi Vänttinen pääsivät 2v1-ylivoimahyökkäykseen. Vänttinen laukoi ja Kaltiainen joutui kaivamaan pallon selkänsä takaa. Kun kaksikko Salo-Salin iski vielä kerran toisessa erässä espoolaisten löysästä oman pään puolustuspelistä, alkoi ottelu olla taputeltu.
Classic viimeisteli voittonsa kolmannessa erässä Niko Juholan maalilla – yllätys, yllätys, ylivoimalla. Kuten Pääkallo ennakoi, tamperelaisten ylivoima on ollut pudotuspeleissä jäätävää. Finaalissakin Classic teki maalin kahdesta ensimmäisestä ylivoimastaan.
Huomioida pitää myös se tosiseikka, että vahvalla pelillään Classic pakotti Oilersin ottamaan kyseiset jäähyt. Classicin ainut jäähy tuli vasta kolmannessa erässä tilanteessa 6-1.
On syytä korostaa, että Classicin pelisuunnitelma ei ollut kuitenkaan inhorealistinen vastahyökkäystaktiikka. Sen hyökkäyspeli ei ollut vain lyhyitä nopeita hyökkäyksiä. Tamperelaiset kykenivät lähes koko ottelun tyylikkääseen pitkään hyökkäyspeliin, jossa puolustusvalmius (tasapaino) oli korkealla tasolla.
Pääkallo ennakoi myös, että Classicin pelaajistossa on terävämpi kärki kuin Oilersilla, mutta espoolaisilta löytyy enemmän leveyttä kuin tamperelaisilta. Ennakointi osui tällä kertaa oikeaan. Salon johtama Classicin ykkönen pyyhki pöytää Oilersin ykkösellä ja kakkosella. Vain kolmoskenttien kamppailussa espoolaiset olivat tamperelaisia parempia. Kohti ottelun loppua Classic siirtyikin odotetusti peluuttamaan kahta kenttää. Se vei Oilersilta viimeiset mahdollisuudet takaa-ajoon.
Viisikoiden +/-
Classic 1 (Salo) 4-0
Classic 2 (Piha) 1-0
Classic 3 (Luukko) 0-1
Yv 2-0 (2/3)
Av 0-1 (0/1)
5v6 1-0
Oilers 1 (Kaartinen) 0-2
Oilers 2 (Raunio/Hänninen) 0-2
Oilers 3 (Alanen) 1-1
Yv 1-0 (1/1)
Av 0-2 (1/3)
6v5 0-1
Maalivahdit
Classic Lassi Toriseva 17/19=89%
Oilers Joonas Kaltiainen 21/28=75%
—
Lue myös: (kaikki Pääkalloanalyysit ennen finaalia kronlogisessa järjestyksessä)
Pääkalloanalyysi: Classicin koko kentän totaalinen salibandy jyräsi Viikingit
Pääkalloanalyysi: Viikinkien parantunut hyökkäyspeli mursi Classicin puolustuksen
Pääkalloanalyysi: Tampereella nähtiin perjantaina salibandydraama kolmessa näytöksessä
Pääkalloanalyysi: Kliininen Classic puolusti Viikingit kumoon – Toriseva viimeisenä lukkona
Pääkalloanalyysi: Viikinkipäälliköt Forsten ja Järvi johdattivat joukkonsa voittoon
Pääkalloanalyysi: Classic löi Viikingit erikoistilanteissa
Pääkalloanalyysi: Classic ennakkosuosikkina miesten Superfinaaliin
Todellinen finaali käytiin jo Viikkareita vastaan.
Toriseva oli kyllä finaalin ehdottomia nimiä. Jos Järviö olis ollu nii peli 7-6 klässikille
Classic sai siis 40.000 euroa palkinnoksi. Mestaruus tuli aivan ansaitusti, mutta ensimmäisen kerran mestaruus ei tuonut kunnon pottia seuran kassaan. Verrataanpa tilannetta siihen, että Tampereella olisi pelattu kaksi tai kolme (paras seitsemästä järjestelmässä ehkä jopa neljä) finaalimatsia. Jokainen finaali voi tuottaa kotijoukkueelle 50.000 – 100.000 euroa. Nyt ne rahat meni – kenelle?
Laskutaitoinen liigaseuran pomo ei kannata yhden finaalin järjestelmää. Eiköhän Passokin lopeta tämän Super-pelleilyn tähän vuoteen. Ensi vuonna pelataan taas finaalisarjaa Tampereella ja jossain toisessa kaupungissa…
Toriseva oli hyvä ja tietysti ykkös ja kakkoskenttä. Kolmonen sitten tipahti. Vilttimiehien (Salminen, Syvänen, Ruokostenpohja) rooli ensi kaudella sama kun tulossa Jääskeläistä, Reunamäkeä huhujen mukaan. Kun ei junnupelejäkään ole niin peliaikaa haettava muualta.
Vähän kiinnostaisi mistä tuo 50 000 – 100 000 tulee. Jokainen katsoja ostaa satasella pullaa?
Puhallukselle:
Avaa vähän millä laskutavalla tuotto olisi nettona yhdestä finaalitapahtumasta 50-100 000€? Tarkaitat varmaan myyntiä joka sekin on yläkanttiin arviotu. Esimerkisi Happee joka järjästi finaalitapahtuman loppuunmyydyssä jäähallissa, teki silloin seurana tappiota. Tuloksen tekeminen tapahtumasta vaatii yleensä ammattitaitoa jota seuroilla ei ole.
Eli suomeksi myynti ei ole tulos.
Nyt Classic sai nettona 40 000 joka vastaa ammattimaisesti hoidetun tapahtuman kokonaismyyntinä suunnilleen 200 000- 250 000€.
Ei saanut superfinaali edes 100 000 TV-katsojaa. Hävittiin reilusti lentopallolle ja jopa suunnistukselle (ja Late Lampaalle). http://www.finnpanel.fi/tulokset/tv/vko/top/2016/15/yle2.html
Olette molemmat hiukan pihalla, joten lasken teille hiukan yksinkertaistettuna. Seurat tekee hommia aikalailla talkootyönä. Kuvitellaan että olisi pelattu paras seitsemästä ja Tampereella neljä peliä. Mikäli peleihin olisi maksavia 1500 per peli 15 euron lipuilla olisi lipputulot 90t€ (huom. Nämä oli maksavia). Kun lisäämme ilmaislippulaiset olisi määrä esim. 2000 per peli. Mikäli saadaan nämä 2000 ostamaan kahvia ym. vitosella per peli on summa 40t€ per peli, josta katetta voisi olla 20t€. Näin laskettuna tuotot voisi olla 110t€. Tämä oli laskettu hyvin maltillisesti ja vaikka tuosta menisi jotain kustannuksia, tili olisi merkittävä tuohon 40t€ nähden. Sitä en tiedä saiko joukkueet palkintorahojen lisäksi jotain muutakin rahaa tapahtumasta.
Osaamisessa ja mahdollisuuksissa on eroja, mutta niin huonosti hoidettua seuraa ei varmasti liigasta löydy, että nettotuotto finaalisarjasta jäsi 40.000 euroon!
Edellinen kirjoittaja unohti kokonaan mainostulot: TV-näkyvyydestä ollaan kyllä valmiita maksamaan. Ja ne 500 ”ilmaislippulaista” / peli tulevat katsomaan peliä sponsorin maksamalla lipulla eli seura kyllä saa lipputuot niistäkin – jos hoitaa asiansa edes jotenkin. Eikä finaalilippuja ole tarve myydä 15 eurolla – se on runkosarjaan sopiva hinta.
Kuten mainitsin tekstissäni summa oli laskettu maltillisesti eli vähintään tuon verran olisi tullut. Kalliimmat liput ja muut lisät vielä nostavat summaa
Kamreeri nyt unohtaa että yli 2000 hengen tapahtumassa on täysin erillainen kulurakenne. Esimerkiksi markkinointi, myyntityö, tekniikka, henkilökunta, turvallisuus ja hallin vuokra Ja nämä saadaan kaikki ilmaiseksi, epäilen.
Areenan tekniikka oli amattilaisten tekemä, kustannuksesta en tiedä varmasti mutta arvaan että yli 30 000, ehkä paljon enemmänkin.
Oheismyynnistä pikaruoka-ja juomamyystä voisi saada hyvin katetta mutta puitteet myynnille pitää rakentaa, joka taas on kallis investointi, nykyissä salibandyhalleissa ei tähän pystytä ja jäähallien myynti taas menee yleensä halliyhtiölle eikä tapahtuman järjestäjälle.
Helppo huudellla lukuja mutta käytännössä aika harva seura pystyisi yli 2000 tapahtumaa järjestämään ilman ammattilaisten apua ja kymmenien tuhansien kuluilla. Happee yritti hienosti mutta tulos oli kaikessa kaukana Hartwall Areenan toteutuneesta.
Annettaisiinko seurojen päättää asiasta? Kun tapahtuma viedään Hartwalliin, niin kulut tosiaankin räjähtävät valtaviksi verrattuna seurojen järjestämiin matseihin. Pointti onkin siinä, että viisi kahden tuhannen hengen tapahtumaa tuo pienemmät kulut ja suuremmat tulot kuin yksi kymmenen tuhannen hengen tapahtuma.
Ja ne viisi finaalimatsia saa myös enemmän lajiyhteisön ulkopuolista näkyvyyttä. Huomaatko, että Superfinaali on jo täydellisesti unohdettu valtakunnan mediassa? Muutama päivä tapahtuman jälkeen!