Liigat

Pääkalloanalyysi: Kliininen Classic puolusti Viikingit kumoon – Toriseva viimeisenä lukkona

04.04.
2016
6 Kommenttia
2
Liigat
Classic johtaa välieräsarjaa voitoin 3-1. Mika "Amu" Ahosella riittää paljon mietittävää ennen tiistaita. Kuva: Topi Naskali

Classic johtaa välieräsarjaa voitoin 3-1. Mika ”Amu” Ahosella riittää paljon mietittävää ennen tiistaita. Kuva: Topi Naskali

Tampereen Classic osoitti lauantai-iltapäivänä joukkueena suurta kypsyyttä Viikinkien vieraana Helsingissä. Perjantai-illan dramaattisen maratonottelun jälkeen Viikingit yritti jatkaa kolmannen erän myllytystä koko kentän prässikarvauksella. Viikinkileirissä oletettiin, että Classic on väsynyt, koska se pelasi perjantaina paljon kahdella kentällä ja tuoreempi Viikingit lyö mustanmakkaran kotikaupungin miehille luun kurkkuun heti aluksi.

Classic kuitenkin kesti puolustamalla ja Lassi Torisevan erinomaisella maalivahtipelillä Viikinkien alkurynnistyksen. Pääkaupungin pojat onnistuivat tekemään vain yhden maalin prässinsä avulla ajassa 7.43. Vain kolmisen minuuttia myöhemmin Classic meni jo 1-2-johtoon. Se rankaisi armotta Viikinkejä kahdesta oman pään puolustusvirheestä pitkillä hyökkäyksillä. Viikingit sortui perusvirheeseen: fokus oman pään puolustuspeliin ei säilynyt riittävällä tasolla peliä hallitessa.

Ensimmäisen erän loppupuolella Classic näytti, mistä se oli lauantaina tehty. Joukkue otti kaksi jäähyä peräkkäin. Se joutui pelaamaan 26 sekuntia viidellä kolmea vastaan. Paras maalipaikka oli kuitenkin Classicin Janne Lammisella. Tamperelaisten keskustaa peittävä alivoimapeli oli loistavaa ja Toriseva hoiti loput.

Alivoimien perään Viikinkien Lauri Stenfors antoi keskialueella tuomareille mahdollisuuden viheltää paikkausjäähy. Kliininen Classic iski taas. Jussi Piha teki vielä todellisen pukukoppimaalin vain viisi sekuntia ennen summerin soimista.

Classicin voiton takana puolustusvoittoinen pelitapa

Toisessa erässä Classic ratkaisi ottelun samoilla keinoilla kuin avauserässä. Tarkkaa, tasapainoista ja kypsää puolustussuuntaan pelaamista (puolustuspeli ja hyökkäyksen puolustusvalmius). Energiaa säästävää maltillista karvauspeliä, tila ja aika pois Viikingeiltä omassa päässä. Erinomaista peittopeliä ja Torisevan torjuntoja. Pelin toisestakin ylivoimasta maali (Mikko Leikkanen 1-4). Heti perään Sami Johanssonin riisto Harri Forstenilta, kantti keskelle ja pallo maaliin. Vain Lammisen jäähyn aikana alivoimassa tuli pieni nukahdus, josta Tero Tiitu kuittasi lukemat 2-5:een.

Kolmannessa erässä Classic turvasi johdon pelaamalla kahdella kentällä ja yksinkertaisesti hyydyttämällä Viikinkien hyökkäyspelin, vaikka Viikingit yritti tunkeutua Torisevan nenän eteen suorilla hyökkäyksillä. Tamperelaiset löivät helsinkiläiset selkein lukemin 3-7.

Classic otti siis voiton klassisella puolustusvoittoisella pelitavalla. Voiton takana oli Torisevan ja hienon puolustussuuntaan pelaamisen lisäksi Viikinkien virheiden kliininen kuittaaminen. Kun Viikingit nukkui omassa päässä, Classic iski. Kun Viikingit otti jäähyn, Classic tuuletti joka toisella kerralla maalia. Vain kun Viikingit menetti pallon vaarallisesti, löytyi pelastava enkeli: maalivahti Santtu Strandberg.

Mitä tekee tiistaina Viikingit?

Classic on nyt kahden voiton päässä seuran ensimmäisestä miesten Suomen mestaruudesta. Välieräsarja on sille 3-1. Viikingit on tiistaina Tampereella pakkovoiton edessä. Muuten Classic etenee Helsinki Areenan Superfinaaliin ensi viikon lauantaina.

Helsinkiläisten keinot alkavat olla loppumassa. Oikeastaan vain runsas kahden kentän peluuttaminen on enää takataskussa, eli munien pistäminen samaan koriin. Classicia vastaan sitä ei kuitenkaan kannata yhdistää kilpikonnapuolustukseen. Tamperelaisille tilaa ja aikaa ei voi antaa ainakaan omassa päässä ja keskialueella.

Eräs mahdollisuus on perjantaina lopussa nähty koko kentän miesvartiointi. Lauantaina Viikingit ei siihen lähtenyt vaan prässikarvaus oli pikemmin perinteinen 2-2-1. Koko kentän miesvartiointi hidastaisi ottelun tempon. Pelistä tulisi yksi yhtä vastaan -vääntöä. Koko kentän miesvartiointi edellyttää kyllä kolmen kentän käyttöä ainakin osittain.

Onkin mielenkiintoista nähdä, mitä kokenut joukkue päävalmentaja Mika Ahosen johdolla keksiin. Varmaa on vain, että Viikingit ei varmasti luovuta. Ainakin alivoimapeli on aivan pakko pistää kuntoon.
Classicilta vaaditaan tiistai-iltana vielä suurempaa kypsyyttä kuin lauantaina Helsingissä.

Viisikoiden +/-

Viikingit I (Meyer) 0-1 (sarja 5-9)
Viikingit II (Forsten) 0-1 (sarja 5-5)
Viikingit III (Hyvönen) 1-2 (sarja 7-5)
YV 1/4 (25%) 1-0 (sarja 2-0)
AV 2/4 (50%) 0-2 (sarja 0-5)
6v5 1-1

Classic I (Salo) 1-0 (sarja 11-5)
Classic II (Piha) 3-0 (sarja 7-6)
Classic III (Sikkinen) 0-1 (sarja 2-6)
YV 2/4 (50%) 2-0 (sarja 5-0)
AV 1/4 (25%) 0-1 (sarja 0-2)
5v6 1-1

Ensimmäisen ottelun jälkeen Classicilta paras viisikkojen välinen tasapaino.

Maalivahdit
Viikingit Santtu Strandberg 22/28=79%
Classic Lassi Toriseva 29/32=91% (!)

Lue myös:
Piha johti Classicin vakuuttavaan voittoon Pasilassa – enää voiton päässä Superfinaalista
Video: Pihan samettikädet tekivät tuhojaan Pasilassa

Aikaisemmat analyysit:
Pääkalloanalyysi: Classicin koko kentän totaalinen salibandy jyräsi Viikingit
Pääkalloanalyysi: Viikinkien parantunut hyökkäyspeli mursi Classicin puolustuksen
Pääkalloanalyysi: Tampereella nähtiin perjantaina salibandydraama kolmessa näytöksessä

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Jani Hakkarainen
Jani Hakkarainen

Analyytikko, asiantuntija ja filosofi.

Twitter: @hakkarainenjani


Koutsi
04/04/2016
Jutussa käytetty termi "prässikarvaus" herätti miettimään salibandyn taktista termistöä. Voisiko joku avata vaikka esimerkein mitä lajissa tarkoitetaan näillä termeillä ja miten ne eroavat toisistaan: prässi, karvaus, prässikarvaus?
Katsoja
04/04/2016
Classic menee kyllä jatkoon 4-1, Viikingeillä ainoastaan kolmosketju pärjää, olisiko vanhat ratsut jo väsähtäneet.
Junnu#8
05/04/2016
Huomaa ettei Viikkareilla ole Juho Järvinen enää iskemässä maaleja. Ei vaan. Classic on hyvin osannut lukea vastustajan pelin pois. Ylivoima on esimerkiksi liian selkeää Viikingeillä. Palloa yritetään hakea joko Kailialalle tai Stenfors/Lax akselilla. Tai kuka nyt onkaan siivessä vetäjän paikalla. Liian staattista pallon siirtelyä. Oveluus puuttuu.
Msy
05/04/2016
Viikingeillä kokoonpanossa kolme pakkiparia ja neljä hyökkäysketjua. Tänään taidetaan juosta.
Professori
05/04/2016
”Jutussa käytetty termi "prässikarvaus" herätti miettimään salibandyn taktista termistöä. Voisiko joku avata vaikka esimerkein mitä lajissa tarkoitetaan näillä termeillä ja miten ne eroavat toisistaan: prässi, karvaus, prässikarvaus?”

Karvauksella tarkoitetaan hyökkäysalueen puolustuspelaamista. Etenkin puolikorkeassa tai matalassa karvauksessa pelaajia on myös puolustusalueella hyökkäävän joukkueen venytetyn viisikon takia. Matalassa karvauksessa puolustavan joukkueen pelaajia ei ajoittain edes ole hyökkäysalueella, mutta yleisesti karvaus luokitellaan hyökkäysalueen puolustuspelaamiseksi.

Prässi (pressure = paine) on yksi karvauksen keino. Prässikarvaus taas on yksi prässäyksen keino ja tarkentaa, millaisesta prässistä on kyse. Prässissä annetaan pallolliselle ja usein myös pallottomille vastustajan pelaajille aktiivisesti paine pyrkimyksenä saada pallonriisto. Prässikarvaus ei ajallisesti kestä kovin kauaa, sillä tavallisesti joko prässäävä joukkue saa pallonriiston (jolloin heidän pelivaiheensa siirtyy hyökkäysalueen hyökkäyspelaamiseen) tai hyökkäävä joukkue pystyy purkamaan prässikarvauksen.

Prässikarvaukseen siirrytään usein ohjaavammasta ja passiivisemmasta karvauksesta, kun hyökkäävä joukkue tekee virheen avauspelaamisessaan, esimerkiksi huonon syötön johdosta pallollinen pelaaja joutuu negatiiviseen peliasentoon (rintamasuunta kohti omaa maalia). Tällöin puolustava joukkue ”työntää” prässikarvaukseen.

Tilanneprässi on toinen prässin keino. Sitä ei tule sekoittaa prässikarvaukseen. Tilanneprässillä tarkoitetaan usein tilannetta, jossa hyökkäävä joukkue hyökkäysalueellaan menettää pallon, minkä jälkeen välittömästi pyrkii saamaan pallonriiston prässäämällä.
Koutsi
09/04/2016
Kiitos selkeästä vastauksesta. Jos nyt oikein ymmärsin prässin ja prässikarvauksen, ero on se että prässikarvauksessa reagoidaan vastustajan virheeseen kun taas prässissä paineistetaan virheeseen. Karvaus on taas staatisempi muoto, josta edellä mainittuihin lähdetään.

Luulenpa että moni (valmentajakin) sekoittaa nämä kaikki kolme termiä iloisesti keskenään.

Kommentoi

Uusi kommentti

Kommentointiohjeet:

Mieti ensin, kannattaisiko sittenkin vetää #posinkautta? Alatyyli on tiukasti pannassa. Moderointikirves heiluu herkästi ja bännilistalle pääsee helposti. Sitten ei muuta kuin anna palaa. Ole jotain mieltä, tsemppaa, kritisoi tai kehu. Sana on vapaa.