Classicin ja NST:n väliseen Superfinaaliin lähdetään lauantaina mielenkiintoisista ja tasaisista asetelmista. Viime vuoden voittaja Classic on suosikki, mutta Lappeenrannassa tiedetään, miten mestari on kukistettavissa.

Lähtöasetelmat:
Tamperelaiset ovat olleet vakuuttavia tällä kaudella, ja sen osoittavat tilastotkin: edellinen tappio on marraskuun puolivälistä, liigassa voittoja on tullut putkeen pudotuspelit mukaan luettuna nyt 19 ja jos Suomen cupin laskee mukaan, niitä on jo yli 20. Koko kaudella Classic on hävinnyt vain kahdesti ja se teki runkosarjassa maaleja lähes kymmenen osuman ottelukeskiarvolla. Materiaali on leveää ja ratkaisijoita löytyy kolmesta viisikosta. Heikkouksia joukkueelta on vaikeaa löytää, valmentaja Veli-Matti Koivunen voi lähteä peliin levollisin mielin ja ennakkosuosikin viitta on helppo heittää Tampereelle.

Toinen näistä Classicin kärsimistä tappioista tuli kauden avausottelussa Lappeenrannassa syyskuussa nimenomaan NST:lle maalein 5-3, joten pinkkipaidat eivät ole voittamaton este Lasse Kurrosen suojateille. Lisäksi kaksi muuta keskinäistä otteluakin olivat tiukkoja, kun Classic voitti kotonaan jatkoajalla ja cupin finaali meni tamperelaisile kahden maalin erolla. NST:n kaudella on ollut pieniä ilmakuoppia, mutta kevättä kohden ote on jämäköitynyt ja edellistä tappiota liigassa saa kelailla aina viidentoista ottelun päähän. 9.1. Turussa TPS kaatoi ”Nakit” 9-5.

Puolivälierissä Classic sysäsi Erä III:n ja NST M-Teamin laulukuoroon melko vaivattomasti, ja välierissä PSS sekä SB-Pro kokivat helsinkiläisjoukkueiden kohtalon. Molemmilla itseluottamus pitkän voittoputken jälkeen on siis varmasti huipussaan, ja ottelussa nähdään kahden todella latautuneen sekä fyysisen joukkueen mittelö. Molempien riveissä on kokeneita pelaajia, jotka päättävät uransa tähän otteluun, joten se tuo vielä ekstralatausta eikä kumpikaan halua mistään hinnasta taipua. NST:n lataus cupin finaalissa ei ollut aivan kohdallaan, ja tunnetusti hiemankaan puolikkaalla tekemisellä Classicia ei voi kaataa etenkään näin tärkeässä paikassa.

Suurin vahvuus:
Classicin vahvuus on yksinkertaisesti leveä ja laadukas materiaali, jossa etenkin kahdessa ensimmäisessä viisikossa on osaamista yllin kyllin, ja kolmosenkin voi heittää huoletta kehiin milloin vain. Hyökkäyspään pelaaminen on juonikasta ja vaarallista, kokemusta kovista peleistä löytyy ja kuten tämänkin kauden numerot osoittavat, maalinteko-osaaminen sekä tehokkuus ovat vertaansa vailla. Vastustaja ei voi nukahtaa hetkeksikään, sillä verkko pölisee välittömästi.

Jos Classicin erityinen vahvuus on tehokas hyökkäyspelaaminen, NST taas nojaa erityisesti hyvään puolustukseen ja kivikovaan maalivahtipeliin Jonna Mäkelän muodossa. Classicin jälkeen runkosarjan kakkoseksi sijoittunut joukkue päästi runkosarjassa 22 ottelussa vain 53 maalia, selvästi vähemmän kuin mikään muu joukkue, ja pudotuspeleissä omiin on uponnut vain kuusi palloa kuudessa pelissä. Pelaajat ovat erittäin kurinalaisia ja sitoutuneita toteuttamaan sovittuja asioita, ja Classicillakin on pureskeltavaa NST-puolustuksen kanssa.

Heikko kohta:
Kääntäen heikkoudet ovat sitten siellä toisessa päässä. Classicin oman pään pelaaminen on ajoittain hieman löperöä tietystä hyökkäysorientoituneisuudesta johtuen, ja siellä voivat olla NST:n saumat iskeä. NST:llä taas esimerkiksi sentteripelaaminen on Classicin vastaavaa perässä, eikä maalipaikkoja pystytä tuottamaan mielettömiä määriä. Tehokkuuden täytyy olla kohdallaan, sillä hyökkäyspään pelaamisessa NST on Classicia mielikuvituksettomampi.

Joukkueen selkäranka:
Classicin selkärangaksi voisi tarjota montaakin nimeä, mutta kyllähän 27-vuotiaan maajoukkuehyökkääjän Nina Rantalan kausi on ollut loistava. Lataus koti-MM-kisoja kohti oli kohdallaan jo syksyllä, ja nainen nakutteli ylivoimaisen pistepörssin voiton tehopistein 45+30. Pudotuspeleissäkin on syntynyt kuudessa pelissä 8+9 plusmiinuksen näyttäessä hyvää 21 maalin verran.

NST:n selkäranka on selkeämpi: maalivahti Jonna Mäkelä tekee viimeistä palvelustaan lappeenrantalaisseuralle tolppien välissä, ja millä tavalla hän on sitä tehnytkään tällä kaudella. Viisi nollapeliä, selkeästi paras torjuntaprosentti 90,42 runkosarjassa ja pudotuspeleissä on pistetty vielä paremmaksi lukemalla 95,62 %. Mikäli Mäkelä on tuttuun tapaan huipputikissä lauantaina, NST:llä on hyvä mahdollisuus voittaa, jos se onnistuu käyttämään omat paikkansa.

Ratkaisija:
Classicin syömähammas on ykkösviisikko Rantala-Ella Alanko-Eliisa Alanko-Minna Kallio-Hanna Sipiläinen, joka tulee takuulla saamaan reilusti peliaikaa finaalissakin. NST:n betonipuolustuksen on pystyttävä eliminoimaan erityisesti tämä viisikko ja tekemään heidän pelinrakentelunsa hyökkäyspäässä mahdollisimman ahtaaksi.

NST:n puolella jälleen yhteen Marianne Hannosen paluun myötä koottu ketju Hannonen-Jaana Lirkki-Juuli Hakkarainen pystyy tehoilemaan myös Classicia vastaan, ja kaksi pakkiparia Tiia Ukkonen-Mia Karjalainen sekä Inka Lampinen-Laura Kokko ovat erinomaista tasoa.

Kauden aiemmat kohtaamiset:
30.1.2016 NST-Classic 1-3 (Cup-finaali, Jyväskylä)
19.12.2015 Classic-NST 5-4 ja.
19.9.2015 NST-Classic 5-3

Näin käy:
NST:n tehtävä on haastava, muttei suinkaan mahdoton. Ottelusarjassa Classic olisi suosikki, mutta yhdessä yksittäisessä ottelussa puolueettomalla areenalla moni asia muuttuu ja sattuma saa enemmän sijaa. Tasainen ottelu tulee, mutta äärimmäisen tylsä perusveikkaus on, että Classic uusii mestaruutensa niukasti paremman hyökkäyspelinsä ansiosta. Mikäli NST pääsee johtoon ja se puolustaa hyvin Mäkelän loistaessa maalilla, peli saa uuden luonteen.