Juniorit

Tapanilan Erä voitti C2-juniorien SM-kultaa – SC Urbansille kauden ensimmäiset tappiot vasta finaaleissa

10.04.
2016
8 Kommenttia
3
Juniorit
Tapanilan Erä nappasi C2-juniorien SM-kultaa kaudella 2015-2016. Kuva: Marika Kuivamäki

Tapanilan Erä nappasi C2-juniorien SM-kultaa kaudella 2015-2016. Kuva: Marika Kuivamäki

Salibandyn C2-poikien (2001 syntyneet) Suomen mestari kaudella 2015–2016 on Tapanilan Erä. Helsinkiläisryhmä kaatoi finaalisarjassa SC Urbansin voitoin 2–0. Ratkaisevan toisen ottelun Erä voitti sunnuntaina Mosahallissa lukemin 5–3.

Ikäluokan finaaleissa kohtasivat omat SM-sarjalohkonsa voittaneet joukkueet, joten molemmat olivat vahvoja mitalisuosikkeja runkosarjavaiheen päättyessä. Erä pudotti puolivälierävaiheessa Nurmon Jymyn (otteluvoitoin 2-0) ja välierissä OLS:n (otteluvoitoin 2-0). SC Urbans kärsi kauden ensimmäiset tappionsa vasta finaaleissa pelattuaan ensin tappiottoman runkosarjan ja pudotuspeleissä joukkue pudotti ensin SSV:n (otteluvoitoin 2-0) ja sitten Classicin (otteluvoitoin 2-0).

Ratkaisevassa toisessa finaalissa edettiin tasapäisesti ja maaleja tehtiin vuorotahtia aina aikaan 57:52 asti, jolloin Erän Daniel Romi viimeisteli voittomaaliksi jääneen 4-3-osuman. Kotijoukkue kaunisteli loppulukemat vielä kaksi sekuntia ennen loppua 5-3:een ja mestaruusjuhlat alkoivat Tapanilan salibandypyhätössä.

Pudotuspelien pistepörssin kärkisijan nappasi SC Urbansin Henri Stenberg tehoilla 7+8=15. Myös runkosarjassa Stenberg oli täysin omassa luokassaan ja vei SM-sarjan pistepörssissä ykköstilan nimiinsä tehoilla 23+41=64. Mestaruuden vieneen Erän tehokkain pelaaja pudotuspeleissä oli Okko Saastamoinen pisteillä 3+5=8.

C2-juniorien pronssimitalit vei OLS, joka voitti Classicin vahvan kolmannen erän ansiosta lukemin 6–4.

Linkit:
Ratkaisevan finaalin tilastot
C2-juniorien SM-sarjan pudotuspelien tilastot

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Jonne Lehtimäki
Jonne Lehtimäki
Pääkallo.fi:n toimituspäällikkö
Asemapaikka: Helsinki / Turku
Twitter: @jonleh
11/04/2016
Onnittelut Mosanmäelle.
Erän joukkue muodostettiin vuosi sitten tryouttien perusteella ja muodostui voittavaksi joukkueeksi riittävän nopeasti.
Jännä nähdä millaisia muutoksia mestariryhmään tulee EräViikinkien myötä.

Urbans on pelannut suunnilleen samalla miehistöllä jo useamman sesongin, saaden tälle kaudelle joitain uusia pelaajia ennestään hieman ohueen rinkiin.
J. Jokunen
11/04/2016
Mielenkiintoista, että mestarijoukkueen rosterista nostetaan useassa mediassa ja monessa yhtyeydessä esiin, miten tryoutien kautta ja kahden seuran yhdistymisen myötä saavutettiin voitto.

Ottaako koville? Eikö yhdessä tekeminen ja yhdistyminen olekin tätä päivää?

Urbansin kakkoseksi jäänyt joukkuekin on yhdistelty ja tarkkaan kasattu. Seuran omien, kahden peräkkäisen ikäluokan; tyttö- ja poika-junnujen oheen hallittiin Riihimäen Pantterien ja Hämeenlinnan Steelersin pelaajia. Enemmänkin olisi ollut tarjolla, jos olisi kelvannut?

Kaksi-nolla mestareille, onnittelut molemmille joukkueille. Peli on puhunut.
11/04/2016
Jokunen on jäljillä.
Mulla ei ainakaan ota koville, ei Erän voittama mestaruus tai se, että joukkue kasattiin tryouttien kautta. Minusta se on ihan hyväksyttävä tapa muodostaa tavoitteellinen joukkue.

Onnittelut myös Urbansille hienosta kaudesta.
Katsoja
12/04/2016
Peli oli erittäin hyvää molemmilta jengeiltä.
Huomasi että finaalissa kohtasi todellakin kaksi ikäluokkansa parasta.
Oman pojan joukkue tippui jatkosta mut mielenkiinto Erän jäätävän kokoisesta maalivahdista jäi mieleen.
Analyysin tynkää
12/04/2016
Erä ja SCU pelasivat todella hienon, tasokkaan ja tasaväkisen finaalisarjan.
Vastakkain oli eittämättä koko sarjan kaksi parasta, mutta samalla varsin erilaisella filosofialla pelaavaa joukkuetta, joissa molemmissa päävalmentajina toimii liiton 01 –ikäluokkavalmentaja.
SCU:lla oli/on tapana peluuttaa kärkipelaajiaan todella paljon, kolmos-neloskentän kavereiden pelatessa selvästi muita vähemmän.
Joukkueena, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, hieman pienikokoinen SCU on erittäin taidokas, työteliäs ja nopea joukkue, joka luottaa paljon erikoistilannepelaamiseen ja yksilötaitoon. Ja yksilötaitoa joukkueesta löytyy vaikka muille jakaa.
Varsinkin joukkueen kapteeni Henri Stenberg on todella taitava ja huikean peliälyn omaava peluri (kenties jopa ikäluokkansa paras), jonka ainoa miinuspuoli on suhteellisen herkkä kasettipesä; varsinkin finaalisarjassa tuomareille tuntui olevan asiaa lähes joka rikkeen jälkeen. Kenties tämä on muiden (kiistattomien) atribuuttien ohella yksi lisäsyy miksi kaveri kantaa kapteenin nauhaa.

Muista joukkueen pelaajista täytyy nostaa esille niin ikään hurjia minuutteja pelannut Jukka Jaakonsaari, joka on isokokoinen, nopea, pallovarma ja todella vaarallinen, lähes aina pallon saadessaan.
Kaiken kaikkiaan SCU:sta huomaa selvästi, että joukkueen runko ollut kasassa pitkään ja pelaajat tuntevat toistensa metkut ja aivoitukset. Eikä siis olekaan ihme, että joukkue onkin yksi ikäluokkansa menestyneimmistä ryhmistä.

Toisin kuin SCU:lla, Erällä peluutus on kolmen kentän välillä varsin tasaista ja ottelut viedäänkin aina pääsääntöisesti läpi kolmella tasaisesti pelaavalla viisikolla, ja jos mahdollista, myös neloskentän pelaajat pääsevät kentälle paikka paikoin.
Erä tiivistää vain harvoin kahteen kenttään. Joukkueena Erä on suhteellisen isokokoinen, fyysinen, nopea, kurinalainen, työteliäs ja ennen kaikkea tasainen.
Erän jokainen kenttä pystyy ratkomaan otteluita, ja niin on ratkaissutkin. Tästä hyvänä esimerkkinä ensimmäisen finaalin voittomaalin meneminen kolmoskentälle ja ratkaisevassa finaalissa kakkoskentän tilille.


Vaikka molemmilla finalisteilla on joukkueessaan lähes saman verran Pikku Pohjola -pelaajia, on Erästä huomattavasti vaikeampi nostaa esiin ketään yksittäistä pelaajaa, jonka merkitys joukkueelle olisi yhtä suuri kuin esim. Stenbergin ja Jaakonsaaren SCU:lle, ellei sellaiseksi sitten lasketa Erän maalivahtia, kenties ikäluokkansa parasta verkonvartijaa, yli 190 senttistä Miro Kyllistä. Joukkueen tasaisuus paistaa läpi tässäkin.

Mielenkiintoista on tosiaan ollut myös lukea SCU:n valmentajan kommentti, jonka mukaan Erän miehistö koottiin yli 60:sta pelaajasta. Totuus on kylläkin, että joukkueeseen haki viime kevään tryouteissa reilu 40 kaveria, ei lähimainkaan 60.

Oli miten oli, finaalit tarjosivat loistavaa säbää ja tunnelma oli täysien hallien ja äänekkäiden kannattajajoukkojen myötä katossa molemmissa otteluissa.
Nämä finaalit olivat junnusäbää parhaimmillaan!
Kristallipallo
16/04/2016
Mielenkiintoista on tosiaan nähdä, miten seuraavalla kaudella joukkueet muodostuvat. EräViikingeillä pelaajia riittää vaikka missä määrin ja millaisiin kokonaisuuksiin. Pienissä seuroissa ja pienillä paikkakunnilla tilanne ei ole välttämättä niin hekumallinen vaan pelaajia jouduttanee käyttämään oman juniorituotannon nuoremmista ikäluokista ja lähipaikkakuntien seuroista...
Tietäjä
07/05/2016
Erän joukkue on käytännössä Tikkurilan tiikereiden junnuista kasattu ryhmä jota on täydennetty muutamalla Erä taustaisella pelurilla. Erällä oli vielä vuosi ennen C2 mestaruutta heikko ikäluokka 01 junnuissa jolla ei menestymis mahdollisuuksia juurikaan ollut. Mutta näinhän se menee, pelaajat menevät sinne missä taataan puitteet ja mahdollisuudet menestyä.
Tietäjälle
19/06/2016
Vaikka joukkue syntyikin pitkälle Tiikereiden 01 jengin liittyessä Erään, niin oli niitä Erä taustaisia hieman enemmän kuin muutama, eli kaikkiaan kahdeksan.
Mutta totta sekin, että täysin ilman vahvistuksia ei Erän C2 ikäluokka olisi mestaruutta voittanut.

Kommentoi

Uusi kommentti

Kommentointiohjeet:

Mieti ensin, kannattaisiko sittenkin vetää #posinkautta? Alatyyli on tiukasti pannassa. Moderointikirves heiluu herkästi ja bännilistalle pääsee helposti. Sitten ei muuta kuin anna palaa. Ole jotain mieltä, tsemppaa, kritisoi tai kehu. Sana on vapaa.