Divarit

Kun maajoukkuevahti heitti liigafinaaleissa pallon omaan maaliin

26.05.
2016
0 Kommenttia
5
Divarit
Jan Gråsten torjui Suomelle aikanaan EM-kultaa.

Jan Gråsten torjui Suomelle aikanaan EM-kultaa.

Pääkallo.fi:n juttusarja #takaisinheittotorstaissa muistellaan tällä viikolla yhtä Suomen salibandyhistorian kaikkien aikojen parhaista maalivahdeista. Jan Gråsten ehti kymmenen kautta kestäneellä urallaan voittaa paljon niin seura- kuin maajoukkuetasollakin.

Gråstenin ura lajin parissa alkoi vähintäänkin mielenkiintoisesti, kun hänet kutsuttiin vuonna 1987 käymään ensimmäistä kertaa salibandytreeneissä. Seura oli helsinkiläinen S.C. Dalmac.

– Aikaisemmin olin pelannut futista ja koripalloa. Sählystä olin kuullut, mutta salibandysta ei ollut tietoa. Sitten kerran yhden toisen lajin kaveri pyysi salibandytreeneihin kokeilemaan, Gråsten, 45, muistelee.

Miten päädyit sitten noin nuoressa lajissa suoraan tolppien väliin?
– Hah hah. No, se hienompi tarinahan on, että olin pihapeleistä lähtien tykännyt olla aina maalissa lajissa kuin lajissa. Minulla oli aina käsi ensimmäisenä pystyssä ja olin vapaaehtoinen, kun tarvittiin maalivahtia.

– Mutta sinne salibandytreeneihin menin mailan kanssa. Siinä sitten oli ehditty muutama minuutti tervehtiä ja jutella muun muassa itse legendojen, Vienolan Heikin ja Perttilän Jarmon kanssa, kun minulle tuotiin eteen toisen veskarin kamppeet ja käskettiin pukea ne päälle. Se oli minulle kuitenkin luonteva valinta, ja sille tielle jäätiin.

Se tie kesti huikeat kymmenen täyttä kautta, ja sinä aikana Gråsten ehti torjua Dalmacin lisäksi SSV:n ja Viikinkien maalinsuulla. Palkintokaappiin jäi muistoksi neljä Suomen mestaruutta.

– Neljä mestaruutta tosiaan ja jokaiselta kaudelta tuli mitali, paitsi kaudelta 91–92, kun Dalmac suljettiin sarjasta.

Liigapelit päättyivät loukkaantumisen myötä keväällä 1997, jolloin Viikingit hävisi finaalisarjan VFT:lle.

– Tuli vain sellainen olo, että tämä oli tässä. Globenissa hävitty MM-finaali (1996, 5–0) Ruotsille oli aika kova paikka. Ennen viimeistä kautta olin jo parit polvileikkaukset kolunnut, mutta keväällä 1997 tuli puolivälierissä polvivamma. Oli aika ahdistava olo. Olisi sen polven saanut remontoitua vielä, mutta ajattelin, että haluan vielä omilla jaloilla kävellä. Samalla asetin perheen etusijalle.

EM-finaali ratkesi rankkarikisassa.

EM-finaali ratkesi rankkarikisassa.

Muistoja ja hienoja hetkiä jäi kuitenkin niin paljon, että yksittäisiä on Gråstenin mukaan vaikea eritellä. Monet ovat jälkeenpäin puhuneet ja kyselleet historiallisesta Euroopan mestaruudesta, jota Gråsten pääsi Suomen maajoukkueen paidassa juhlimaan vuonna 1995.

Maalivahti osaa antaa edelleen arvoa sille voitolle, mutta muistuttaa samalla siitä, että kyseinen kausi oli hänelle täysin poikkeuksellinen.

– Kaikenlainen koppielämä, treenaaminen ja pelikaverit ovat jääneet parhaiten mieleen. Nyt huhtikuussa Superfinaali-päivänä meillä oli tapaaminen vanhojen pelikavereiden kanssa, ja vaikka osan kanssa ei oltu nähty yli kymmeneen vuoteen, juttu jatkui edelleen yhtä sujuvasti kuin aikoinaan.

– Vaikka olin aina ylikriittinen oman pelaamisen suhteen, niin se 1994–1995-kausi oli aivan superhyvä sekä itseltä että omilta joukkueilta. Suorastaan maalivahdin unelma. EM-kulta tuli tavallaan Suomeen vähän aikaisemmin kuin odotettiin, ja sen vuoksi se oli sensaatiomaista. Olimme olleet aiemmin niin paljon jäljessä Ruotsista. Sekä se että SM-kulta ratkesivat rankkareilla. Voitimme vielä Suomen Cupinkin, joten se oli joukkueellisesti aikamoista satua.

Seuraava tapahtuma ei kuitenkaan ole satua. Gråstenille sattui nimittäin pienimuotoinen lipsahdus kevään 1996 finaaleissa. Myyrmäessä pelattiin finaalisarjan toista ottelua ja VFT isännöi Gråstenin edustamaa SSV:tä. Kotijoukkue sai hieman avustusta, kun Gråsten heitti pallon omaan maaliin.

Jan Gråsten Salibandylehden kannessa 90-luvun puolivälissä.

Jan Gråsten Salibandylehden kannessa 90-luvun puolivälissä.

– Pitää paikkansa. Askelmerkit menivät siinä vähän vinoon, kun olin heittämässä palloa maalin viereen puolustajalle. Siitä sitten valutin sen omaan maaliin. On se jäänyt mieleen, eikä sitä voi vieläkään unohtaa. Mutta itse pelissä sen kyllä pystyi, Gråsten tuumaa hieman naurahtaen.

– Ei sitä oikein ajatellut siinä pelin aikana, vaikka oli joskus itse ihmetellyt, miten jotkut urheilijat pystyvät unohtamaan kesken suorituksen sattuneet mokat.

SSV ei lannistunut omasta maalista, vaan voitti ottelun maalein 5–7 ja juhli kevään päätteeksi Suomen mestaruutta.

– Kyllä sille jutulle kopissa naurettiin ihan jokunen minuutti jätkien kanssa. Sen merkitys kuitenkin hävisi sen voiton myötä. Anteeksiantaminen olisi voinut olla haastavampaa, jos olisimme hävinneet sen matsin.

SSV:n valmentajana finaalisarjassa toiminut Pasi Kokko muistaa myös hyvin oman maalin.

– Janos kääntyi torjunnan jälkeen ajatuksena siirtää pallo maalin takana olevalle pakille. No, Janos vieritti pallon kuitenkin omaan maaliin – ja tietysti se näytettiin saman illan Urheiluruudussakin. Tilanne oli niin outo, ettei voinut kuin ihmetellä, vaihtopenkki oli aika hiljainen, Kokko kommentoi ja jatkaa:

– Jälkikäteen tästä toki vitsailtiin useasti. Mestaruus oli mun ensimmäinen ja joukkueessa oli monta legendaa. Janos oli yksi heistä.

Tiedätkö sinä hyvän salibandytarinan? Vinkkaa siitä meille. Parhaimmat ja mehukkaimmat tarinat päätyvät Pääkallo.fi:n sivuille. Vihjeen voit lähettää osoitteeseen vihjeet(a)paakallo.fi.

Juttusarjan aikaisemmat tuotokset:
Kun liigavalmentajalle napsahti neljän kuukauden toimitsijakielto – fläppitaulu pääosassa
Muistatko, kun Salibandyliigassa tapeltiin? Seurauksena mojovat pelikiellot
Maalivahti teki historiaa – muistatko tämän ihmemaalin? (video)
Kun maalivahti teki maalin – ”Mahtava pätkä salibandyn historiaa, on peli kyllä muuttunut”
Jääkiekon arkkiviholliset kohtasivat salibandykaukalossa 25 vuotta sitten: ”Tää on h-vetin hyvä laji”
Kuusi pelaajaa jätettiin kesken pelireissun huoltoasemalle – valmentajan opetus meni liian pitkälle vuonna 2003
Ensimmäiset suomalaiset Ruotsin liigassa – oliko ammattilaisuutta 20 vuotta sitten?
Video: Näin käynnistyi TPS:n taival Salibandyliigassa
Kakkosdivaripelaaja valittiin maajoukkueeseen vuonna 1994 – vaikutti merkittävästi suomalaiseen salibandyhistoriaan
Video: Pala fuusioituneiden seurojen historiaa – muistatko tämän hukatun rankkarin?
Salibandylla yllättäviä haasteita 90-luvulla – parkettialustalla käskettiin pitämään sukkaa lavan päällä
Video: Näin Hartwall Arena pauhasi vuonna 2010 – 13276 ihmistä näki MM-kotikisojen kultahuuman
Video: Näin napattiin Suomen salibandyhistorian ensimmäinen ja viimeinen EM-kulta
Kysely vuodelta 1992 – ”Testaa oletko salibandynarkkari”
Näin Suomi voitti ensimmäisen nuorten MM-kullan – joukossa lajin huippuyksilöitä ja yksi Veikkausliiga-peluri
Suomalaiset haastoivat maailmankuulun jääkiekkojoukkueen salibandyotteluun jazzfestareilla – ”Viktor Tikhonov hymyili!”
Video: Kun liigapelaaja iski tehot 9+1 ottelussa – ”Mielessäni oli, että pelissä voi tehdä yhdeksän maalia”

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Anssi Karjalainen
Anssi Karjalainen

Pääkallo.fi:n toimituspäällikkö

Asemapaikka: Bratislava, Slovakia

Twitter: @A_Karjalainen


Kommentoi

Uusi kommentti

Kommentointiohjeet:

Mieti ensin, kannattaisiko sittenkin vetää #posinkautta? Alatyyli on tiukasti pannassa. Moderointikirves heiluu herkästi ja bännilistalle pääsee helposti. Sitten ei muuta kuin anna palaa. Ole jotain mieltä, tsemppaa, kritisoi tai kehu. Sana on vapaa.