
”Pelasimme kovalla itseluottamuksella ja se on ollut avain tähän asti.”
– Teemu Selänne
Mistä itseluottamuksen saa? Mitkä asiat siihen vaikuttavat? Mistä sitä saa? Usein sanotaan, että ”nyt on korvien välistä kiinni”. Mitä sitten pitäisi tehdä? Miten ohjaamme mieltämme? Mitä on mielen ohjaaminen? Harjoittelemme lajitaitoja monta kertaa viikossa, mutta mielen taidot usein muotoutuvat muun arjen sivussa. Miten niitä voi harjoitella ja mitä asioita voisimme luetella mielen taitoihin? Itseluottamus, itsetuntemus, motivaatio, sisäinen puhe, voimasanat, keskittyminen, nollaus, vuorovaikutus, reagointi, tunne, flow ja niin edelleen. Entä mitä ihmettä edes tarkoittaa sisäinen puhe? Höpöttelyä yksinään?
Tänä päivänä puhumme jo enemmän samasta asiasta eri sanoin. Vahvuuksien löytämisestä käytetään erilaisia nimityksiä henkinen valmennuksesta, mentaalivalmennukseen sekä psyykkiseen valmennukseen. Vaikka hahmotamme mentaalivalmennuksen tarpeen ja puhumme siitä, niin käytämme sitä tietoisesti vielä aika niukasti.
– Pelaajan ja urheilijan tulee tuntea itsensä fyysisesti ja henkisesti, sanoi Erkka Westerlund lokakuussa Ylen haastattelussa.
Lisään Westerlundin kommenttiin vielä, että sama pätee meihin kaikkiin: valmentajiin, aikuisiin, lapsiin ja niin edelleen. Mitä paremmin tunnet itsesi ja vahvuutesi, sitä enemmän hallitset arkeasi, jaksamistasi ja voimavarojasi.
Mitä korkeammalla tasolla urheilija urheilee, sitä enemmän tulee muiden paineiden päälle ulkoisia paineita. Tero Tiitu kommentoi eräässä haastattelussa, että hänen on huippupelaajana kestettävä kritiikkiä.
– Siksi on tärkeää pitää itsellä kirkkaana mielessä se mitä tekee ja miksi, Tiitu muotoili.
Tarkoituksenani onkin kirjoituksillani antaa näkökulmia sekä työkaluja arkeen asioiden kohtaamiseen. Ei ole oikeaa tai väärää, on ”vain” sinun tapasi tehdä asiat. Poimit täältä mukaan oivalluksia tai sitten et. Riippumatta siitä oletko pelaaja (juniori tai seniori), valmentaja tai toimihenkilö, niin koen, että kaikki lähtee sinusta. Aloitetaan siis siitä, miten sinä näet itsesi.
Joissakin maissa jo kulttuurista tulee tapa ajatella asioiden saavuttamista eri tavalla kuin meillä. Suomessa on sananlasku ”kuka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa”. Yhdysvaltalainen kasku puolestaan kuuluu ”reach for the moon, even if you miss, you`ll land among the stars”. Eli ”kurota kuuhun, jos et onnistu, niin tipahdat ainakin tähtiin”.
Jatketaan siis sinusta, kerrohan missä olet hyvä.
Sellaisia asioita jotka tiedät osaavasi. Asia missä olet hyvä voi olla jotain suihkusta laulamisesta aina lajitaitoon. Kirjoita ainakin kymmenen asiaa. Milloin olet viimeksi miettinyt missä olet hyvä? Entä kehunut itseäsi? Voit jakaa myös itsellesi positiivista palautetta. Seuraavan viikon ajan lisäät listaan asian aina kun huomaat asian tai teon missä olet hyvä.
Huomaat pian, että sinulle on muotoutumassa aikamoinen voimalista. Palataan tähän seuraavassa kirjoituksessa.
Olen hyödyntänyt yllä olevaa ajatusmallia positiivilappua-nimikkeellä. Olen käyttänyt sitä erilaisissa ympäristöissä urheilusta koulumaailmaan, jopa päiväkodissa.
Joukkueurheilussa olemme tehneet jokaisesta pelaajasta listan asioista, joissa kukin on hyvä. Listan on laatinut muu joukkue. On aika hieno saada A4-paperi, joka on täynnä asioita, joissa olet muiden silmissä hyvä. Tämä on valmentajalle oiva apu itseluottamuksen ja joukkuehengen rakentamiseen.
Sama positiivilappu-malli on toiminut koulussa esimerkiksi pitkään jatkuneessa kiusaamistapauksessa. Käytimme aikaa muutaman tuplatunnin ja onneksemme saimme vaikutettua asiaan. Lasten ilmeet olivat maailman paras palkinto asiassa. ”Kehystän tämän seinälle”, ”paras lappu ikinä” ja niin edelleen olivat lapun saajien kommentteja.
Päiväkodissa teimme 3-5-vuotiaiden kanssa henkilökohtaiset ”voimalehdet” hyödyntäen syksyn vaahteranlehtiä. Kotona taas olen tehnyt lapsilleni useampana vuonna oman joulukalenterin, jossa olen kirjoittanut joka päivälle lauseen missä lapseni on hyvä tai missä asiassa ihailen lastani. Kun kyseessä on joulukalenterin, niin tietenkin pienen namun kera.
Itseluottamuksen rakentaminen ei ole kiinni iästä tai ympäristöstä. Voit tehdä sen itsellesi ja muille. Toinen tehtävä tuleekin siis tässä, miettiä ja huomioida arjessa pieniä asioita, joilla voit jakaa hyvää mieltä ympärillesi. Tästä oli jo syksyllä eräs hieno esimerkki Harri Kumpulaisen kirjoittamassa Pääkallo.fi:n valmennusfilosofia-kirjoituksessa, jossa kirjoitettiin, että ”viisauden rakastamiselle on aina sijaa. ”Ei nyt!” voi kääntyä myös muotoon ”Näytäpä, mitä hienoa olet oppinut!”.
Lopuksi vielä vapaa käännös Maya Angeloun sanoista:
Ihmiset unohtavat mitä sanot,
Ihmiset unohtavat mitä teit,
mutta ihmiset eivät ikinä unohda minkälaisen tunteen heille sait.
Angeloun sanat kannattaa mieleen oli roolimme mikä tahansa kaukalossa tai sen laidalla. Seuraavassa blogikirjoituksessa jatkamme tämän tekstin teemasta kohti nollaamista. Mika Moilasen mottoa lainatakseni: ”Elä hetkessä ja nauti siitä.”