Blogit

Blogi: Tunteet pelissä

28.12.
2016
2 Kommenttia
8
Blogit
Katja Pasanen kirjoittaa blogissaan tunteista. Kuva: IFF

Katja Pasanen kirjoittaa blogissaan tunteista. Kuva: IFF

– Tällaisissa peleissä pitää miettiä sekä pelillisiä asioita että henkistä latausta. Ruotsi on niin pitkältä ajalta katsottu ja tuttu vastustaja. Latauduimme niin, että olemme henkisesti läsnä tänään, ja koetimme nauttia tästä hetkestä, joka on meille harvinaista herkkua kahden vuoden välein, Kettunen tuumi hymyillen Pääkallo.fi:n haastattelussa.

Onnea koko joukkueelle ja päävalmentaja Kettuselle, rangaistuslaukausten aikana oli hienoa seurata vaihtopenkkejä ja niiden erilaista latausta.

Viime kerralla puhuimme itseluottamuksesta ja sen vahvistamisesta, oman ja muiden. Riippumatta oletko hallilla vai muualla. Hallilla ollessa riippumatta oletko missä roolissa vanhempi, toimihenkilö, pelaaja vai valmentaja.

Viime kerralla pyysin keräämään listaa ”missä olet hyvä”. Millaisen listan sait aikaiseksi? Jos lista jäi alkutekijöihin niin istahda ja tee se nyt. Jos keräsit listaa viikon ajan. Pysähdy hetkeksi ja mieti listaa.
Millainen tunne sinulle tulee kun mietit siihen kirjoittamisia asioita?

Voit sulkea silmät ja miettiä tunnetta. Mikä sana sinulle tulee mieleen siitä tunteesta. Olkoon tässä esimerkkinä vaikka sana ”vahva”. Vahva. Mutustele eli mieti sanaa ja tunnetta. Voit tehdä sen silmät kiinnikin. Vahva. Onko sillä tunteella joku väri? Mietiskele sanaa, tunnetta ja väriä. Voit rauhallisena hetkenä tai illalla kun menet nukkumaan palauttaa mieleen tunteen, sanan ja värin. Vain miettiä sanaa ja tunnetta.

Miksi tässä aletaan nyt tunteilemaan. Naisten juttuja. Onko? Katsot MM-finaalia ja rangaistuslaukauskilpailua, Suomi voittaa. Miltä tuntuu? Kävelet hallille peliin, jännittää. Tunne. Joukkueesi kaventaa ja tulee takaa-ajosta tasoihin, mikä tunne?

Järkevimmänkin päätöksen teemme tunteella vaikka haluaisimme toimia järjellä. Päätös perustuu kokemukseemme ja ajatuksiimme, toimimme tavalla joka meistä siinä tilanteessa tuntuu parhaimmalta. Se on normaalia ja oikein, kunhan tiedostamme tunteen vaikutuksen.

Samaisessa, aiemmin mainitussa jutussa, Kettunen puhuu myös tunteesta. ”Ajatus oli kuitenkin, että meidän pitää rakastaa palloa, koska se on vallan väline.” Mitä tunteita pelaajalla tulee olla että pystyy pitämään palloa kyseissä tilanteessa?

Seuraavan kerran kun tulee tilanne, jossa sinua jännittää (koetilanne, peli tms) tai kohtaat uuden asian, pysähdy. Vedä syvään henkeä ja mieti mielessäsi sanaasi. Esimerkkisanana oli vahva. Tunnetta jota olit miettinyt sanan kanssa aiemmin. Vedä syvään henkeä. Sinä osaat. Huomioi muuttuiko tunnetilasi kohdata asia.

Jo näin pienellä toiminnalla saamme muutettua tunnetta jolla kohtaamme asian. Urheilijoiden kanssa haemme muutetun tunteen syvemmälle, ankkuroimme sen hänelle sekä vahvistamme. Mutta jo pienillä asioilla voimme muuttaa omaa tunnetilaamme. Näin opimme löytämään meille sopivan tunnetilan eri tilanteisiin.

Tunnetilamme heijastuu kehonkieleen. Kehonkielellä voi vaikuttaa myös omaan psyykkeeseen ja itseluottamukseen. Aki Riihilahti kuvailee asiaa Forssellin Huipulle-kirjassa seuraavasti ”Saatan esimerkiksi kantaa kehoani ylikorostetun ryhdikkäästi ja nostaa rinnan rottingille. Käytän tätä keinoa, jos itseluottamukseni on jostain syystä notkahtanut tai jos pitää näytellä, että kaikki on hyvin, esimerkiksi jos meille on tehty maali. Käytän tätä keinoa useasti jopa onnistuneen suorituksen jälkeen, jotta saan siitä vielä enemmän irti.”

Eteemme tulee usein asioita, varsinkin mitä nuorempia olemme, mitkä ovat uusia ja jännittäviä. Tunteet saattavat olla valtavia. Yhden ensimmäisistä kerroista jossa itse muistan jännittävän tilanteen ja käytin hieman samantyylistä harjoitusta ja ajatusmaailmaa, oli kun ajoin ajokortin inssiä. Olin suorittanut autokouluni ollessani vuoden USA:ssa peruskoulun jälkeen ja kotiin palattuani automaattivaihteinen auto olikin manuaali ja jouduin odottamaan useamman kuukauden ennen kuin ikäni puolesta pystyin suorittamaan ajokokeen.

Aluksi jännitti mielettömästi, mutta sitten pysähdyin ja katsoin ympärilleni. Mietin kaikkia niitä valtavia määriä autoja joita kulki ympäri maailmaa. Ajattelin, jos kaikki nuo ihmiset osaavat ajaa niin osaan kyllä minäkin, ei se niin vaikeaa voi olla. Samaa tapaa ajatella olen käyttänyt usein sen jälkeen uusissa ja jännittävissä asioissa. Jännittäminen on normaalia. Kuten aiemmin todettu, tarkoitus on löytää oma sopiva tunnetila eri tilanteisiin.

Yllä on puhuttu paljon yksilön omasta kehittämisestä ja siitähän se joukkueessakin lähtee. Joukkue on täynnä yksilöitä. Yksilöitä eri rooleissa. Pelirooleissa ja pelitilannerooleissa. Joukkueen sisäisissä rooleissa huoltaja, valmentaja, pelaaja, päävalmentaja, fysiikkavalmentaja, hieroja, pakki, hyökkääjä, maalivahti jne. Jokainen haluaa kehittyä omassa roolissaan paremmaksi.

Pitääkö kaikkien osata kaikkea tai olla mestari jo aloittaessaan? Jokainen maajoukkuepelaaja ja valmentaja on aloittanut joskus alkeista. NHL-pelaaja ei ole osannut luistella syntyessään. Valmentajana on vahvuuksia eri osa-alueilla ja tiimi rakennetaan kokonaisuutena. Kärjistetysti harvassa on ne maajoukkueet, joissa päävalmentaja toimii myös hierojana vaikka perustietoja onkin tai pelaaja huoltajana. Yhdessä ollaan enemmän. Halulla kehittyä ja oppia myös kehittyy. Tiedostaa mitä haluaa oppia ja mitä osa-aluetta vahvistaa.

Riippumatta siitä haluatko kehittyä pelaajana, valmentajana tai henkilönä urheilun ulkopuolella, kehittyminen vaatii aina pysähtymistä. Kehittyminen vaatii pysähtyessä miettimään tavoitteen asettelemista mitä kohti lähtee ja sitten uskallusta lähteä tekemään uutta asiaa ja haastamaan itseään eli poistumaan mukavuusalueelta. Seuraavalla kerralla jatkammekin tavoitteen asettelusta.

Mutta vielä hetkeksi uskallukseen ja yrittämiseen, itsensä haastamiseen. Luen paljon tarinoita urheilijoille kun työskentelen. Usein mukana Norsun tarina. Eräälläkin kaudella altavastaajana lähteneen joukkueen ”motto” kopissa ennen peliä oli ”Norsut irti”. Siinä puhutaan uskalluksesta poistua mukavuusalueelta. Vaikka olisi joskus epäonnistunut niin uskallus kokeilla uudestaan. Voit lukea Norsun tarinan täältä.

Parasta esille sinusta, loistavaa viikkoa! Päästetään norsut irti!

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka erikoistunut henkiseen valmennukseen. Työskennellyt eri lajeissa pääsarjatasolla ja junioreissa, joukkueiden, valmentajien sekä urheilijoiden kanssa ulkomaalaisesta kultakypärästä junioriurheilijaan. Tällä kaudella ollut mukana salibandyssa mm. miesten Salibandyliigassa Westends Indiansin edustuksen taustalla sekä SM-sarjassa pelaavan juniorijoukkueen taustoilla.

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Katja Pasanen
Katja Pasanen
Kirjoittaja on ammattivalmentaja, joka erikoistunut henkiseen valmennukseen. Työskennellyt eri lajeissa pääsarjatasolla ja junioreissa, joukkueiden, valmentajien sekä urheilijoiden kanssa ulkomaalaisesta kultakypärästä junioriurheilijaan. Tällä kaudella ollut salibandyssä mm. Westends Indians liigajoukkueen taustalla. Twitter & IG: @pasanenkatja
jaahas mitä hölyn pölyä
29/12/2016
Toivon mukaan ei näe kolareita tai ri uskalla enää liikenteeseen...toisaalta hyvä...
Meni ohi
30/12/2016
Jaahas mitä hölyn pölyä, että mitä?

Kommentoi

Uusi kommentti

Kommentointiohjeet:

Mieti ensin, kannattaisiko sittenkin vetää #posinkautta? Alatyyli on tiukasti pannassa. Moderointikirves heiluu herkästi ja bännilistalle pääsee helposti. Sitten ei muuta kuin anna palaa. Ole jotain mieltä, tsemppaa, kritisoi tai kehu. Sana on vapaa.