Salibandyliiton toimia ja erinäisiä päätöksiä on ruodittu julkisuudessa viime aikoina. Pääkallo.fi:n analyysi niputtaa tässä tekstissä useamman aihealueen ja ruotii asioita laajemmalta kantilta.

Superfinaali

Kirjoitus täytyy aloittaa syksystä 2012. Tuolloin Salibandyliitolle ja -liigalle valittiin uusi hallitus, ja liiton hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Mika Kaltala. Kaltalan yksi isoimmista agendoista oli yksittäinen finaali eli Superfinaali.

Aiheesta käytiin huomattavan paljon keskustelua varsinkin kauden 2013-2014 aikana. Päätösten aika oli keväällä 2014, jolloin liigaseurat eivät olleet yksimielisiä Superfinaalin järjestämisestä. Seurat vastustivat muun muassa rahanjakoa ja aikataulua, sillä finaali oli aikataulutettu tuolloin jo vuoden päähän kevääseen 2015.

Pääkallo.fi teetti maanantaina 5.5.2014 gallupin, jonka vastauksia pääset lukemaan tästä. Gallupista huomaa, että osa niistä päättäjistä, jotka olivat olleet Superfinaalin puolella, oli kääntynyt sitä vastaan. Selkeitä puoltajia oli ainoastaan kolme. Tiistaina 6.5.2014 seurat ja Salibandyliiton johto kokoontuivat palaveriin, joka ainakin aikalaiskuvausten perusteella on osasyyllinen nykyiseen tilanteeseen.

Kuuleman mukaan Kaltala ei kuunnellut juurikaan seurojen mielipiteitä tuolloin. Paikalla olleen henkilön mukaan tilaisuudessa oli pyydetty seuroja kirjoittamaan ideoita fläppitaululle, joka oli sittemmin teatraalisesti revitty. Tässä tarinassa saattoi olla hiukan värikynää, mutta seuraavien päivien tapahtumat kuvastavat tilannetta paremmin. Joidenkin subjektiivisten kommenttien perusteella jyrääminen oli Kaltalalle myös yleinen tyyli toimia.

Perjantaina 9.5.2014 Kaltala kertoi Ylelle, että seurat eivät ole yksimielisiä Superfinaalista, ja samana päivänä 13 miesten ja 11 naisten liigaseuraa julkaisi julkilausuman. Sen perusteella selvisi, että seurat eivät ole yksiselitteisesti Superfinaalia vastaan, mutta lausumassa iskettiin kovia syytöksiä liiton johtoa kohtaan ja muun muassa arvosteltiin kommunikaation puutteesta. Kovimpana uhkauksena nostettiin esille se, että seurat perustaisivat oman sarjansa.

Oleellista tässä oli ainakin se, että julkilausuman kovin puuhamies oli muuan Pasi Peltola. Classic-pomo, joka oli aiemmin liputtanut julkisestikin Superfinaalin puolesta. Superfinaali hyväksyttiin 20.5. Kompromissi oli lopulta se, että finaali järjestettiin vasta vuonna 2016. Koko tapahtumatketjusta voit lukea täältä.

Tuoreimman gallupin perusteella kuusi liigaseuraa ei kannattanut Superfinaalia.

Vaalit 2014

Marraskuussa 2014 oli uusien vaalien aika. Vaalien, joita osa salibandyihmisistä on kuvaillut sangen likaisiksi jälkikäteen ajatellen. Päällimmäisenä oli kyse siitä, että jotkut toisen leirin edustajat (Ismo Haaponiemen leiristä, ei Haaponiemi itse) syyttivät toista leiriä (Tuukka Heinonen) äänten kalastelusta valtakirjojen suhteen. Tälle väitteelle ei löytynyt pitäviä todisteita.

Puheenjohtajaehdokkaita oli tuolloin kaksi kappaletta: Ismo Haaponiemi sekä Tuukka Heinonen.

Ismo Haaponiemen valintaa puolsivat avoimesti ainakin seuraavat seurat:
Rauman SalBa ry, SC Classic ry, Happee ry, Ilves ry Salibandyjaosto, NST-Lappeenranta ry, Seinäjoen Peliveljet ry, Jokerisalibandy Helsinki ry, Vantaan NMKY ry, Tapanilan Erä ry salibandyjaosto, FBC Turku ry,
Forssan Suupparit ry, TPS Salibandy ry, SBT Tornio ry, SB-Pro ry, Pro Stars ry, Westend Indians ry, SB Naantali ry, SBS Masku ry.

Tuukka Heinosen valintaa puolsivat avoimesti ainakin seuraavat seurat:
Blackbirds United ry, Ådalens IF ry, SB Vantaa ry, Steelers Juniorisalibandy ry, Esport Oilers ry, Steelers-Baldosport ry.

Äänestyksen tulosten perusteella Haaponiemen leirin voitto oli selkeä luvuin 185-97. Liittokokouksessa oli paikalla ennätysmäärä jäsenseuroja (215) ja valtakirjoilla äänioikeutettuja äänestäjiä (285). Täten tulosta voinee luonnehtia sangen demokraattiseksi.

Uusina jäseninä Salibandyliiton hallitukseen äänestettiin seuraavat henkilöt: Kimmo Nurminen, Mikko Kohonen, Ari Rauhala ja Marko Sompa. Aiemmista jäsenistä Arja Kilpeläinen, Valtteri Mikkola, Tuulikki Kangasluoma ja Milan Rantakari jatkoivat pesteissään.

SSBL Salibandy OY:n myynnistä ja markkinoinnista vastaavan hallituksen jäseniä ovat: Ismo Haaponiemi, pj.,
Ari Rauhala, vpj, Mikko Kohonen, Kari Lampinen ja Milan Rantakari.

Ponnistaako Tampereelta suomalaisen salibandyn kummisetä?

Tampereen Classicia ansiokkaasti vuosikaudet pyörittänyt Pasi ”Passo” Peltola on mielenkiintoinen hahmo suomalaisella salibandykentällä. Peltolaa on rajuimmillaan kuvailtu salibandyn Kummolaksi, joka vetelee naruista ja päättää kaiken parhain päin itselleen ja Classicille.

Tämä ajatusmalli juontaa varmasti osittain vuoden 2014 vaaleista, joissa Peltola oli tarmokas Haaponiemen tukija ja sai tuolloin seuroja puolelleen osittain siksikin, että piti muiden seurojen puolta myös aiemmin keväällä. Peltolalla on ollut eittämättä myös halua vaikuttaa suomalaiseen salibandyyn, jonka eteen hän on elämäntyönsä tehnyt Classicin osalta.

Tämän lisäksi jotkin nimitykset ovat saaneet ainakin salaliittoteoreetikot epäilemään, että ”Don Passo” vetelee kaikista naruista suomalaisessa salibandyssa. Nämä väitteet ansaitsevat tarkastelua. Osa Peltolan ja Classicin kumppaneista (avattu esimerkiksi HS:ssa) kuuluu Salibandyliiton hallitukseen, ja tämä on nähty niin, että Peltolalla on automaattinen vaikutusmahdollisuus kaikkiin päätöksiin. On selvää, että vaalit voittaneella klikillä on enemmän valtaa, ja he määräävät suunnan kullakin kaudella.

Viimeisimmät nimitykset Salibandyliigan ja Salibandyliiton eri pesteihin satavat monien mielestä suoraan ”Passon” laariin. Kuten äsken todettua, niin usein nimitykset menevät läpi juuri sen vallassa olevan klikin mukaan, ja se ei ole äkkiseltään niin poikkeuksellista kuin on esitetty.

Toki Salibandyliigan toimitusjohtajana vahvan päivätyön tehnyt Jari-Pekka Lehtosen vaihtuminen Kimmo Nurmiseen oli merkillinen tapahtuma. Lehtosen lähdön myötä voi melkein todeta, että kaikki loputkin ”Kaltala-mieliset” oli savustettu ulos tai lähteneet itse Salibandyliitosta. Juhani Henriksson jätti tiettävästi viestintäpäällikön pestin omasta tahdostaan, ja ehkä joku voisi päätellä, että siinä oli myös solidaarisuutta Lehtosta kohtaan. Lehtonen työskentelee muuten nykyisin Planexilla, joka on Kaltalan omistama yritys.

Kannattaisi ottaa myös huomioon, että mistä Peltola puhuu usein julkisuudessa. Toistuva teema on rahanjako. Lähes jokainen ulostulo koskettaa sitä, että Peltola toivoo, että Salibandyliitto tai Salibandyliiga auttaisi enemmän seuroja ja tukisi näitä seurakehityksessä. Näiden perusteella Peltolasta ei saa pelkästään häikäilemätöntä kuvaa. Arvostelun kohteeksi voi nähdä myös liigan toimitusjohtajana toimineen Lehtosen.

Kysyin Peltolalta suoraan, että onko hän tosiaan se mies, joka vetelee naruista. Hänen vastauksensa oli suora:

– Jos Classic olisi Salibandyliitto, niin mitään ongelmia ei olisi.

Jos tarkastellaan rehellisesti erinäisiä yksittäisiä tapauksia, joista meteliä on noussut, niin jokusen voi päätellä menneen ”Passon” mielen mukaisesti. Jos taas Peltolalla on niin suunnaton valta kuin jotkut väittävät, siitä voi kyllä syyttää muitakin seuroja, jos tilanteeseen ei ole puututtu millään tavalla. Kaikkinensa on absurdia ja järjestelmä on rikki, jos yhdellä miehellä tai seuralla on valta päättää kaikesta. Tällöin se on varmasti myös jonkin muun tahon otettavissa.

Jos muuten joku ei tiennyt, niin Salibandyliiton toiminnanjohtaja on Kari Lampinen.

Maajoukkueen päävalmentajavalinnan taustat

Miesten maajoukkueen päävalmentajan valinta ei ole ollut mikään kaunis näytelmä julkisuuden perusteella. Saamiemme tietojen perusteella kuviossa ovat vaikuttaneet asiat, joita julkisuuteen ei ole edes toistaiseksi esitetty.

Lähteiden mukaan Petri Kettuselle oltiin sorvaamassa jatkopahvia vielä 20.12. Salibandyliiton toimesta. Pääkallo.fi:n eri lähteistä saamien tietojen mukaan Kettusen jatkokautta ei ollut kaatamassa Peltola, Nykky tai Haaponiemi, vaan muutaman maajoukkuepelaajan pelaajaoppositio, joka vastusti jatkosopimusta. Pelaajien nimiä tai määrää ei tulla julkaisemaan. HS uutisoi siitä, että Kettusen sopimusta ei olla jatkamassa 22.12.

Tämän perusteella Nykky oli oikeasti kakkosvaihtoehto maajoukkueen päävalmentajaksi ja oli ihan aidosti menossa Tshekin päävalmentajaksi tai jäämässä pelkästään Classiciin. Vaikka koko kuviota ei ole hoidettu ehkä parhaalla mahdollisella tavalla Salibandyliiton toimesta, tuo seikka asettaa koko asian hiukan erilaiseen valoon.

Nykyn kaksoisrooli on sinällään erikoinen ratkaisu, mutta ei kuitenkaan täysin tavaton, jos palloiluhistoriaa katsotaan. Itse ratkaisukaan ei ole virallisesti ”väärä”, mutta toimintatapa ontui monella tavalla.

Erikoisinta koko tapauksessa on se, että Kettunen jatkaa Nykyn esimiehenä ja toimii huippu-urheilujohtajana jatkossakin.

Loppusanat

Tässä analyysissä pyrittiin tuomaan esille isompaa kuvaa viime vuosien ja aikojen tapahtumiin. Osittain siksi, että monesta asiasta puhutaan tällä hetkellä aika rajuin sanankääntein.

Lajin pieniä piirejä tarkastellen on hyvä huomioida, että vaikka kaikilla johdossa olevilla oli ja on jonkinlainen ”klaani”, jonka puolia pidetään, niin se ei saa mennä liian pitkälle. Jos ajatellaan nyt sitten vaikkapa sitä, että Peltolalla olisi tällainen hypoteettinen klaani, niin sen suosio mitataan joka tapauksessa uudestaan syksyllä.

Salibandyliitto vaikuttaa kumminkin päällisin puolin demokraattiselta organisaatiolta, ja seuroilla on valtaa vaikuttaa vaaleissa. Seuroilla on myös selkeää tahtotila kehittää lajia yhdessä rintamassa. Jatkossa valtakirjojen kerääminen ei ole enää mahdollista, joka on ehdottomasti hyvä uudistus.

Viimeisten tapahtumien ja esimerkiksi Hesariin vuodettujen tietojen perusteella, eräänlainen Salibandyliiton vaalitaistelu on jo joidenkin puolesta alkanut syksyä ajatellen. Toivottavasti peli pysyy reilumpana kuin viimeksi.

Lue myös:
Pääkallogallup: Liigaseurat vastustivat Nykyn kaksoisroolia – kompromisseista kysyttiin vain muutamalta seuralta

Päivitys: SSBL Salibandy OY:n hallituksen kokoonpano lisätty artikkeliin klo 15.03. Hallituksen päätösvalta liittyy Salibandyliigan myyntiin ja markkinointiin.