Naisten salibandyn MM-kisat pelataan joulukuussa Slovakiassa. Karsinnat miteltiin tammi-helmikuun vaihteessa ja kaikki 16 osallistujajoukkuetta ovat nyt selvillä.

Positiivisten suoritusten lisäksi esille nousi Venäjä, jonka koko MM-karsintasuoritus oli täydellinen farssi. Maailman rankingissa sijalla 11 oleva maa pelasi muun muassa Suomea vastaan kahdeksalla kenttäpelaajalla, eikä onnistunut pääsemään mukaan joulukuun MM-kisoihin.

Ehkäpä vielä huolestuttavampaa venäläisittäin on se, että maan salibandytoiminta on tällä hetkellä jäädytettynä. IFF:n pääsihteeri John Liljelund avasi syitä venäläisten kurimukselle.

– Yksi asia mikä oli ja on ollut ongelma lajin kasvun kannalta on se, että moni lajiliitto eli aikoinaan velaksi. Sitten kun IFF:n toimisto tuli Suomeen, niin on tehty erinäisiä toimenpiteitä ja erilaisia järjestelmiä. Siksi luotiin myös lisenssijärjestelmä, jonka perusta on siinä, että ei voida elää muiden varoilla. Velattomuus on sen ehto, Liljelund selvensi.

Venäjällä on ollut ongelmia erityisesti raha-asioiden sekä johtohenkilöiden toiminnan suhteen.

– Tilanne on nyt se, että Venäjän liitossa on vaikeuksia heidän rakenteellisessa järjestelmässään. Kasvu on siellä voimakasta. Maassa on 85 aluetta ja valtionavun saamiseksi mukaan tarvittaisiin 40 aluetta. Venäjällä mukana on tällä hetkellä 25-30 aluetta. Kolme vuotta sitten näitä oli mukana vain alle 10, joten kasvua on tapahtunut hyvin nopeasti.

– Ongelma on myös erilaisessa poliittisessa järjestelmässä. Minkä tahansa ei-olympialajin suhteen kuka tahansa voi hakea kyseisen lajin akkreditointia Venäjän urheiluministeriltä. Venäjän mukaan näillä henkilöillä on sitten ikään kuin mandaatti viedä sitä lajia eteenpäin siinä maassa.

– En tiedä missä mättää tällä hetkellä Venäjän liiton puheenjohtajan suhteen. Ovatko hänen bisneksensä menneet sotkuun vai mitä. Venäjän liitto on kuitenkin nyt velkaa Slovakialle miesten karsintojen suhteen ja meillä on semmoinen sääntö, että jäsenjärjestö ei voi olla toiselle velkaa, Liljelund kertoi.

Venäjällä ei ole tällä hetkellä toimintaoikeuksia lajin kansainvälisen toiminnan suhteen.

– Asiaa on vuoden verran selvitelty. Tapasin vuosi sitten Venäjän apulaisurheiluministerin eli Pavel Kolobkovin, josta sittemmin tuli dopingsotkuissa ryvettyneen Vitali Mutkon seuraaja. Hänen kanssaan olen ollut tässä kirjeenvaihdossa viimeiset pari viikkoa. IFF päätti kisojen aikana, että mikäli Venäjä ei pysty hoitamaan velvoitteitaan, niin tammikuun lopusta lähtien Venäjän liiton toimintaoikeudet on pidätetty toistaiseksi.

– Venäjä on siis edelleen IFF:n jäsen, mutta he eivät saa osallistua toimintaan. Mikään venäläinen joukkue ei saa pelata ulkomailla turnauksissa, venäläiset pelaajat eivät saa siirtyä, Venäjällä ei voida järjestää mitään ja esimerkiksi venäläiset tuomarit eivät saa toimia missään. Nämä ovat ainoita painostuskeinoja, joita meillä on käytössä, Liljelund valaisi.

Karsintojen pelaajaongelmat johtuivat rahapulmista ja eriarvoisesta politiikasta. Arkangelista ponnistava Nauka on venäläisen seurajoukkuesalibandyn lippulaivoja, ja Venäjän liitto ei ollut valmis kustantamaan sen pelaajien MM-karsintamatkaa. Rahaa löytyi kuitenkin esimerkiksi Pietarin alueen pelaajille. Useat pelaajat jättivät täten omakustannematkan toteuttamatta.

– Päätös oli se, että Venäjä saa pelata karsinnat loppuun. Suoritushan oli lopulta aikamoinen katastrofi, sillä he pelasivat yhdeksällä pelaajalla ja maalivahdeilla. Venäjä ei päässyt siis pelillisestikään joulukuun MM-kisoihin. Kolmea päivää ennen ei ollut varmaa osallistuvatko he ollenkaan. Meidän mielestä on epäreilua, että on tällaisia järjestöjä mukana, jotka eivät hoida velvollisuuksiaan, ja sen vuoksi on parempi, että aloittavat sitten puhtaalta pöydältä. Jatkossa ei voi edes ilmottautua kisoihin, jos velkaa on, Liljelund kertoi uudesta linjauksesta.

Huhujen mukaan myös Iso-Britannian ja IFF:n välillä on ollut kahnausta. Britit ovat olleet tyytymättömiä IFF:n siirtomaksupolitiikkaan.

– Iso-Britannian suhteen ongelma on se, että heidän mielestään heidän salibandysarja kärsii siirtomaksuista, kun suurin osa pelaajista on ulkomailla. Siellä on ollut ongelmaa siksi, että osa pelaajista on tehnyt siirrot ja osa ei sitten ole tehnyt virallisia siirtoja. Meidän korviin ei ole kuitenkaan kantautunut, että olisi sen isompia ongelmia.

– He ovat kuitenkin olleet tyytymättömiä meidän päätökseen. Siirtoasiasta käytiin keskustelua ja me selvitimme miksi asian pitää olla niin. Siinähän on kyse siitä, että se sarja itse kärsii siitä jos siirtomaksuja ei ole. Me yritetään koko ajan rakentaa järjestelmiä, jotka tukisivat olympiaunelmaa, mutta jatkuvasti pitää tukea myös heikommin pärjääviä siinä omassa kehityskulussaan, Liljelund painotti.

Vaikuttaako Venäjän mahdollinen poisjäänti olympiaunelmaan?

– Ei vaikuta. Me ollaan kansainvälinen järjestö, joka pitää säännöistään kiinni. Joissain tapauksissa on oltu sitä mieltä, että Venäjän ei pitäisi olla osallisena kansainvälisessä urheilussa, mutta itse olen eri mieltä. Meillä ei ole esimerkiksi ollut mitään ongelmia dopingin kanssa, vaikka muissa lajeissa on näitä ollut. Meillä on tässä kyse enemmänkin siitä, että sääntöjä ei ole noudatettu ja samalla tavalla on rangaistu myös esimerkiksi Intiaa ja Ukrainaa aikoinaan, Liljelund sanoi.

MM-karsintojen ohessa on jälleen puhuttanut se, että tasoerot ovat liian suuria karsintojen järjestämiseksi. Liljelund puolustaa nykyistä karsintajärjestelmää.

– Nyt on toisen kerran pelattu naisten MM-karsinnat ja jatkossa pitää miettiä, että pitäisikö järjestelmää muuttaa jollain tavalla. Edelleenkin olen kuitenkin sitä mieltä, että jos me halutaan kaventaa huippumaiden, niiden seuraavien maiden, niiden seuraavien maiden ja vielä kehitysvaiheelta alussa olevien maiden välistä eroa, niin niiden on pakko pelata keskenään.

– Kutoset, eli Norja, Tanska, Slovakia, Puola, Latvia ja Saksa ovat pistäneet nyt pystyyn oman EFT:n. Ne pelaavat sinä vuonna kun on miesten tai naisten kisat yhden ylimääräisen turnauksen, joka kulkee nimellä ”Six nations”. Samaan aikaan on päätetty, että Aasian ja Oseanian alueella pelataan Aasian Cupia, joka pelataan kesäisin sen sukupuolen joukkueiden kesken, joka ei karsi sinä vuonna MM-kisoihin. Mitä enemmän pelikosketuksia nämä maat saavat, niin sitä enemmän syntyy kehitystä.

– Niin kauan kuin tietyt huippumaat eivät ole halukkaita pelaamaan kuin oman tasoisiaan joukkueita vastaan, niin nämä karsinnat pitää olla pakolliset. Muuten näillä heikommilla mailla ei ole käsitystä mitä kisoihin pääseminen vaatii, Liljelund linjasi.

Minkälainen kokonaiskuva näistä neljänsistä MM-karsinnoista jäi?

– Jäi sellainen kuva, että oli yhä vähemmän maita, jotka ovat ihan pihalla. Tiukkoja pelejä pelattiin ja keskikasti on laajentunut. Euroopassa ratkesi paikkoja maalierolla vasta viimeisenä päivänä ja se on hyvä. Aasiassa ratkottiin kisapaikkoja vasta jatkoajalla. Nyt oli yli 30 naisjoukkuetta ja se on uusi ennätys. Kehitys vaatii sen, että uskalletaan pelata. Ongelma on se, että TOP 4-maat menevät luotijunalla, ja vaikka muut tuleva pikajunalla perässä, niin ero ei kavennu kovin nopeasti, Liljelund päätti.

Lue myös:
Tässä ovat MM-kisojen osallistujamaat – Thaimaa ja Viro ensi kertaa mukana
Video: Näin Suomi selvitti tiensä MM-kisoihin – neljän ottelun maaliero 75-3