Juniorit

Kuvat: Tässä ovat kaikki junioreiden Suomen mestarit ja mitalistit

19.04.
2017
12 Kommenttia
2
Juniorit

TPS juhli A-junioreiden SM-kultaa. Kuva: Anssi Koskinen

Junioreiden SM-sarjojen lopulliset järjestykset saatiin selville pääsiäsen aikaan. Ohesta voit lukea tarkastaa kaikkien juniorisarjojen mitalistit.

A-pojat:
1. TPS, Turku
2. Classic, Tampere
3. Indians, Espoo

Lue myös:
Murskaavalla esityksellä historiallinen mestaruus – TPS:lle A-poikien SM-kultaa
TPS:n historian ensimmäiseen SM-kultaan luotsannut päävalmentaja: ”Ehkä viime kausi kasvatti meitä”
Video: Hieno tunnelma – TPS juhli Suomen mestaruutta yhteislaululla faniensa kanssa

Kuva: Elina Palonen

A-Tytöt:
1. Koovee, Tampere
2. PSS, Porvoo
3. Northern Stars, Espoo

Lue myös:
Koovee voitti A-tyttöjen SM-kultaa – Kaupin siskokset hirmuvireessä
Kooveen jatkoaikasankari Oona Kauppi: ”En muista ratkaisumaalista paljoa”
Video: Uskomatonta – tähtipelaaja teki kaksi identtistä finaalisuoritetta viiden vuoden aikaerolla
A-tyttöjen pronssipelin protesti hylättiin – voittajajoukkueelta voimakas kannanotto

Kuva: LASB B:n Facebook-sivu

B-pojat:
1. LASB, Lahti/Hollola/Lammi/Hämeenkoski/Hämeenlinna
2. Oilers NG, Espoo
3. Classic, Tampere

Lue myös:
Kainulainen finaalin sankari – LASB huikealla nousulla B-poikien mestariksi

Kuva: Esko Kyyhkynen

B-tytöt:
1. FBC Loisto, Turku
2. Pirkat, Pirkkala
3. Steelers, Hämeenlinna

Lue myös:
Loisto loisti loppuun saakka – B-tyttöjen mestari tulee Turusta

Kuva: Juhani Järvenpää

C1-pojat:
1. SC Urbans, Janakkala
2. EräViikingit Black, Helsinki
3. EräViikingit Blue, Helsinki

Lue myös:
SC Urbans katkaisi sarjan Mosahallissa – janakkalalaisjoukkueesta C1-poikien Suomen mestari

Kuva: Salibandyliigan Instagram-tili

C-tytöt
1. Pirkat, Pirkkala
2. EräViikingit, Helsinki
3. SBS Wirmo, Mynämäki

Lue myös:
Avauserän johto piti – Pirkkalan Pirkat on C-tyttöjen Suomen mestari

Kuva: Juhani Järvenpää

C2-pojat:
1. EräViikingit, Helsinki
2. TPS, Turku
3. Nokian KrP, Nokia

Lue myös:
Vahva toinen erä ratkaisi – EräViikingit on C2-poikien Suomen mestari

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Joel Siltanen
Joel Siltanen
Pääkallo.fi:n päätoimittaja
Asemapaikka: Helsinki
Twitter: @joelsiltanen
Maantiedettä
19/04/2017
Onko pohjoisin mitalisti Pirkkala? Ja itäisin Porvoo?
Jukkisb
19/04/2017
Pirkkalan pohjoispuolella on Tampere :)
Lasb
19/04/2017
Ja kotipaikka on kyllä melkoinen, voisi kuvailla vitsiksi...
Katsoja
19/04/2017
Miten ensi kaudella a-junnuissa voimasuhteet
juippi
19/04/2017
LASB kotipaikka. Hieno vitsi pääkallolta!!! B junnut kuuluu LASB edustuksen alle kotipaikka Lahti.
JANIINPÄ
19/04/2017
Kyllä pohjoisin paikka on Nokia.
nickel
19/04/2017
LASBin kohdalla tulee ihan mieleen ettei ne ole oikein mistään kotoisin ;)
Joo
19/04/2017
Tampere on pohjoisin
Joensuun Kotka
19/04/2017
Pss itäisin mutta täysi itä -suomalaisia tyttöjä.
Omat junnut vähemmistönä
Tilastot
20/04/2017
Mielenkiintoinen provo tällä kertaa porvoon suuntaan, mutta otetaan siitä kuitenkin koppi kun tilastoja tykkään lueskella:)

Nimimerkille JOENSUUN KOTKA:lle muutama tilastollinen fakta:

1 tyttö Joensuusta ja 4 tyttöä Kotkasta. Meillä voi toki olla eri näkemys täydestä? Toki porvoossa on pelannut tyttöjä myös mm. SB Heinolasta (jossa on vuosia tehty hienoa kasvattajan työtä esimerkiksi Daniela Westerlund, nykyinen SB-Pro, Iina Latvala, nykyinen PSS jne.) ja Sipoosta.

Ja eikös se ole hyvä, että lahjakkailla pelaajilla on paikka pelata ja kilpailla. Käsittääkseni A-tyttöjen SM-sarja on jo kilpasarja ja moni siellä pelaava tähtää naisten salibandyliigaan ja mahdollisesti tyttöjen ja naisten maajoukkueisiin? Kotkassa ja Joensuussa tätä mahdollisuutta (naisten salibandyliiga/ A-tyttöjen SM-sarja) ei käsittääkseni tällä hetkellä ole. Porvoossa esimerkiksi naisten salibandyliigajoukkueeseen on parempi mahdollisuus taas päästä mukaan kun sieltä sellainen joukkue löytyy. Ja sitä kautta mahdollisesti tavoitella taas omia unelmia ja tavoitteita.

Ja mitä omiin kasvatteihin tulee (PSS A-tytöt), niin pelaavassa kokoonpanossa heitä on kauden aikana nähty 13 kpl. Voi olla, että enemmänkin , mutta nimien perusteella tunnistin varmaksi. Toki ihan täysin varma en ole missä kerhoissa tytöt ovat aloittaneet lajin harrastamisen ja mihin yleensä vedetään raja kun puhutaan kasvattajaseurasta? Kenellä on yleensä oikeus edes ottaa kunniaa kasvattamisesta? Perhe, seura, jokin toinen laji joku muu mikä? Ehkä pelaaja on itse omatoimisesti tehnyt töitä ja seuralla ei ole ollut mitään vaikutusta koko kehitysprosessiin muuta kuin ehkä heikentävällä vaikutuksella:) Onneksi kaikkia pelaajia valmentajat eivät ehdi pilaamaan. Siitä todistuksena naisten ja tyttöjen menestyminen arvokisoissa :)

Mutta karkasi taas ajatus... Yhteenvetona nyt nopeasti kuitenkin lopputulemana se, etten nyt lähtisi taas hirveästi provoamaan tuon 'omat junnut vähemistönä' suhteen. Tai ainakin miettisin tarkasti, mitä 'mututuntuma' -tietoa heittelen. Toki keskustelupalstoilla perus negaatio ja katkeruus on ollut ilmeisen kasvavaa koko lajikentällä. Valitettavasti.

Sitä olen myös pohtinut kovasti että omistaako kukaan ketään pelaajia? Ihan vain ajatuksena.. Pikkasen mennään taas metsään kun unodetaan, kenen siellä keskiössä tulisi olla.. Onko se seura, valmentaja vai pelaaja? Näitä varmasti hyvä itse kunkin miettiä.

Näitä kasvattaja juttuja aina mielenkiinnolla ihmiset nostelee esille ja osa tuntee selkeästi katkeruutta ja jopa kateutta? Ainakin kommenttejen perusteella näin on tulkittavissa. Aika moni esim. Classicin junnuista on joskus aloittanut pelailut mm. Ilveksessä, Northern Starssin junnuista mm.Inkkareissa, SB-Pron tytöistä mm. Light Ironissa (ja eikös se Kippilän My ole PSS:n kasvatti, tosin taitaa jo nykyään pelailla Ruotsissa), ErVin junnuista mm. SSV:ssä/M-Team/SB Vantaa/ÅIF..... Varmasti myös siellä Kotkassa ja Joensuussakin osa tytöistä on tullut mukaan jostain sählykerhoista. Osa FB Factorin tytöistä ovat luultavasti Leban kasvatteja ja jokunen voi olla jopa Josbasta? Voin olla toki väärässä ja käsi pystyyn virheen merkiksi.

Mietiskelin myös sitä että, onko se mitään keneltäkään pois jos tytöt/pojat vanhemmissa junioreissa suuntautuvast sinne, missä kehittymiselleen kokevat olevan paremmat mahdollisuudet sillä hetkellä? Ja huom sillä hetkellä. Poikien puolella tämä on sama juttu ja varsinkin pääkaupunkiseudun A-C-junioreissa löytyy kyllä pelaajien taustoilta monia 'kasvattajaseuroja'. Aika moni esimerkiksi PSS:n 'kasvatti' pelailee Helsingissä mitä tuossa halleilla pelejä katsoessa on huomannut. Toki se luo omat haasteensa 'kasvattajaseuralle' kun osa pelaajista suuntautuu omasta mielestään haastavampaan ja kilpailullisempaan ympäristöön A-C-junioreissa. Miten käy jäljelle olevalle ryhmälle? Toki jos muutaman pelaajan lähteminen kaataa koko toiminnan, niin olisiko rakenteita voitu aikasemmin tehdä paremmin.? Esim. enemmän pelaajia joukkueisiin mukaan -->koulukiertueita yms lajiesittelyyn liittyviä tapahtumia. Tämä taas vaatii tekijöitä ja aikaa ja panostusta. Onko resursseja?

Mutta takaisin taas tuohon pelaajien lähtemisiin ja tulemisiin..

Tällaisessa tilanteessa (pelaajan siirtyminen) kuvittelisin, että seurat olisivat ylpeitä onnistuneesta 'kasvattajan' työstään? Samalla uskoisin, että he tukevat ja kannustavat pelaajaa omien unelmiensa ja tavoitteiden tavoittelussa? Ehkäpä he tulevat jonain päivänä takaisin kun hommat on hoidettu tyylillä. Ja eikös se ole hieno, että pelaaja kiinnostaa myös muita seuroja?

Seuralle se luo toki myös ne omat haasteensa. Onkin siis hyvä tarkastella omaa toimintaansa kriittisesti kuten yllä jo mainitsin. Voitaisiinko tulevaisuudessa kenties panostaa laadukkaampaan tekemiseen ja pyrkiä tarjoamaan mahdollisuus kilpaurheiluun myös omalla paikkakunnalla? Onko siihen edes järkeä pyrkiä? Onko tähän resursseja vai olisiko järkevää jatkaa hyvää kasvattajan työtä esim F-C-junioreissa ja sen jälkeen ohjata lahjaikkaimpia junioreita heille sopiviin ympäristöihin? Riittääkö olosuhteet ja onko riittävästi osaavia valmentajia ja taustoja ? Myös talous tuo omat haasteensa...

On oikeasti mielenkiintoista tarkastella esimerkiksi Helsingin tilannetta poikien puolella. On isoja, keskikokoisia ja pieniä seuroja. Silti kaikilla tuntuu olevan tärkeää, että seurasta pitää löytyä kilpajoukkue AB-junioreissa, vaikka tähän ei oikeasti ole tarvittavia resursseja olemassa. Toki kilpailu kehittää, mutta onko siinä nyt silti älyttömästi järkeä? Meneekö seuran 'imago' pelaajan kehittymisen edelle. Pidetäänkö niistä muutamasta lahjakkuudesta kynsin-hampain kiinni. vaikka sisällään tietää, ettei pelaajalle ole tarjota riittäviä resursseja kehityksen turvaamiseksi. Kenen vastuulla se on jos kehitys pysähtyy? Näitä on oikeasti hyvä miettiä kun nyt tässä keväällä joukkueita rakennellaan..

Pieni yhteenveto: Kun lähtee miettimään mikä on pelaajalle eduksi, niin ollaan jo lähempä parempaa lopputulemaa kuin että mietitään mikä on valmentajalle tai seuralle eduksi..

Ehkä?
Huomio
21/04/2017
Loppujen lopuksi mitalit jakautuivat tänä keväänä yllättävän monen seuran kesken.
JANIINPÄ
22/04/2017
Tampere pohjoisin? Teisko lasketaan ulkomaihin.

Kommentoi

Uusi kommentti

Kommentointiohjeet:

Mieti ensin, kannattaisiko sittenkin vetää #posinkautta? Alatyyli on tiukasti pannassa. Moderointikirves heiluu herkästi ja bännilistalle pääsee helposti. Sitten ei muuta kuin anna palaa. Ole jotain mieltä, tsemppaa, kritisoi tai kehu. Sana on vapaa.