Kylmäpäinen Kailiala tähtää maailman parhaaksi oikeaksi laituriksi: ”Kova koulu golfkentillä opetti”

Miko Kailiala on ollut kovassa vireessä Salibandyliigan pudotuspeleissä. Kuva: Juha Käenmäki

Miko Kailiala on ollut kovassa vireessä Salibandyliigan pudotuspeleissä. Kuva: Juha Käenmäki

Viime viikon perjantaina pelattiin Salibandyliigan historian ensimmäinen välieräsarjan seitsemäs osaottelu. Ratkaisu nähtiin vasta jatkoajalla, kun Miko Kailiala viimeisteli vapaalyöntikuvion päätteeksi EräViikinkien 6-5-voittomaalin SPV:tä vastaan ajassa 62.39.

Maali tarkoitti sitä, että EräViikingit nähdään ensimmäistä kertaa Superfinaalissa, jossa sille astelee vastaan hallitseva mestari Tampereen Classic.

Kailiala on ollut vahvassa vireessä koko kauden ja erityisesti pudotuspeleissä, joiden pistepörssiä laituri johtaa tehoin 18+10=28. Maalimäärässä hän on kahden osuman päässä pudotuspelien maaliennätyksestä, joka on Santtu Mannerin nimissä.

Ratkaisit seitsemännen välieräpelin jatkoajalla. Miltä se tuntui?

– Totta kai siitä tuli hieno fiilis. Aika usein sitä kuvittelee nuorempana poikana ja miksei vieläkin, että on siistiä ratkaista joku ottelu jatkoajalla. Nyt sattui olemaan vielä se kuuluisa ”game 7”, ja se teki maalista ehkä vielä vähän paremman.

– Hyvän fiiliksen lisäksi mieleen tuli myös helpotus, sillä tehtiin välieristä itsellemme hiukan vaikeat ja oli iso helpotus, kun saatiin lyötyä se viimeinen naula arkkuun. Hyvin SPV väänsi mukana ja täysin ansaitusti voittivatkin kolme peliä. Lopussa kun oli vielä tuollainen trilleri, niin kyllä se helpotus oli päällimmäinen tunne. Voiton myötä päästiin vielä sinne Superfinaaliin, jonne kaikki ovat koko kauden halunneet, Kailiala makusteli.

Välieräsarja oli monessa mielessä vaiherikas. EräViikingit nappasi pari todella selvälukuista voittoa ja välillä näytti, että SPV on jo pudonnut täysin kelkasta. SPV näytti kuitenkin sinnikkyyttään sarjan mittaan ja tuli viimeisessä pelissäkin tasoihin vielä kuusi sekuntia ennen loppua.

– Peräänkuulutan sitä, että meidän pitää katsoa vähän peiliin. Silloin kun pelataan hyvin, niin harva joukkue pystyy pistämään meille kampoihin Classicin lisäksi. Kolme peliä pelasimme nähdäkseni hyvin, ja ne olivat toinen, kolmas ja viides ottelu. Tämä seitsemäs peli taas sitten tarpeeksi hyvin. Emme pelanneet hirveän hyvin niitä pelejä, jotka kaveri voitti.

– Sinänsä ihan opettavainen sarja, että kun ei pelaa hyvin, niin kaveri voittaa ja siten sen kuuluu välierissä ollakin. Omalla tekemisellä on iso merkitys tämän tason otteluissa. Jos oltaisiin saatu sarjan viiden ensimmäisen pelin aikana ne neljä hyvää peliä, niin oltaisiin varmaan hiukan pienemmälläkin työmäärällä selvitty finaaliin. Hyvä näin, ja nyt lähdetään taas nollista seuraavaan peliin, Kailiala ruoti EräViikinkien otteita sarjassa.

Riemua ja helpotus. Kailiala iski voittomaalin Salibandyliigan välierien seitsemännessä pelissä. Kuva: Mika Hilska

EräViikingit on pelannut debyyttikauttaan liigassa, ja yksi pokaali löytyy jo kaapista, kun joukkue juhli Suomen cupin voittoa tammikuussa. Koko kausi on ollut Kailialan mukaan melko vahva, eikä isompia notkahduksia ole tullut.

– Paljon ollaan tästä aiheesta juteltu. Välillä on mennyt todella hyvin ja ajoittain päästy vähän turhankin helpolla. Sitten kun on tullut vastoinkäymisiä, niin hyvin ollaan vastattu niihin. Se runkosarjan toinen peli Classicia vastaan Tampereella on kyllä meidän tämän kauden toistaiseksi isoin ryöpytys. Siitä (päävalmentaja Jyri) Korsmankin otti oppia ja mietiskeli kaikennäköistä. Joka kerta kun on tullut tällaisia heikompia suorituksia, niin ollaan vastattu hyvin niihin ja mitään isompia mahalaskuja ei ole tullut. Heikommilla hetkillä peräänkuulutettiin sitä, että pitää taas astua isommin esiin.

Kailialan palkintokaapista löytyy nykyisin myös MM-kulta. Oikea laituri iski kylmäpäisen ratkaisun MM-finaalin rankkarikisassa, ja Salibandyliigassakin on vaikuttanut siltä, että Kailialan maila ei tutise tiukassa paikassa. Kylmäpäisyys ei ole luonnistunut aivan itsestään.

– Tähän täytyy nostaa herra nimeltä Mikko Hautaniemi. Olen ollut aika kovassa koulussa tuolla golfkentillä nuorempana. Yleensä rei’illä 17 ja 18 saattoi sellainen viidenkin lyönnin kaula sulaa meikäläisen toimesta, kun alkoi jännittämään niin paljon. ”Hauta” soitti suutaan, ja meikäläinen meni siitä lukkoon. Luojan kiitos sitä kautta oppi pikku hiljaa voittamaan. Uskaltaisin sanoa, että sieltä se on alun perin lähtenyt.

– Silloin 15-17 vuotiaana tuli turpaan, mutta sittemmin on pysynyt sielläkin aika vahvana. Golf on yksilölaji vähän niin kuin joku rankkari, ja se on sinusta itsestäsi kiinni, että miten käy. Siinä joutuu miettimään asioita hiukan eri tavalla. Se vaatii hiukan suuremman henkisen varauksen takaraivossa. Se on hieno hetki, kun kaikki fokus on silloin sinussa, Kailiala kertoi.

Usein urheilijat eivät ota kovin vahvasti kantaa asioihin, mutta Kailiala on tässä suhteessa poikkeus. Liiallinen suorasukaisuus on toki aiheuttanut miehelle hiukan ongelmia etenkin tällä kaudella. Ex-TPS-pelurin kommentteja on tulkittu ylimielisiksi, kun hän otti vahvasti kantaa Salibandyliigan tasoerokeskusteluun. Jos pelurin kommentteja on tulkittu loukkaaviksi, niin palauteryöppykin on ollut suhteessa ylimitoitettua.

Jättäisitkö jotain sanomatta tässä vaiheessa?

– Tästä ollaankin puhuttu. Tulen olemaan oma itseni ja en tule sen vuoksi muuttumaan, että mitä missäkin kirjoitetaan. Tämä kausi antoi kuitenkin hyvän oppitunnin ja perspektiiviä siihen, että ehkä aina ei kannata sanoa, mitä miettii.

– Samaan hengenvetoon on sanottava, että seison kyllä aina omien sanojeni ja tekojeni takana. Jos sanoo jotain hölmöä, niin silloin on seistävä sanojensa takana. Kuten kysyit, niin varmasti olisi voinut jättää jotain sanomatta, mutta mielipiteistä tässä on kuitenkin kysymys. Aika moni niistä on tuntunut hermostuvan, ja itse asiassa yllättävänkin moni. En olisi uskonut, että näin käy. Asialle ei sinällään mahda enää mitään ja omasta puolestani aika moni asia voisi olla jo loppuunkäsitelty. Aina niitä kuitenkin kaivetaan tuolta jostain esiin, Kailiala harmitteli.

Vuoden alussa 24 vuotta täyttäneellä Kailialalla on kovat tavoitteet salibandyuran suhteen. Kuva: Mika Hilska

Kauden alla Classic ja EräViikingit olivat suurimpia suosikkeja Superfinaaliin. Classic yltyi välierissä kovaan vireeseen ja pudotti Happeen suoraan neljässä ottelussa. Classic oli vahvempi molemmissa runkosarjan kohtaamisissa, mutta siinä toistaiseksi tärkeimmässä ottelussa, eli Suomen cupin finaalissa EräViikingit vei voiton.

– Kuten alussa totesin, niin meidän pitää keskittyä eritoten siihen omaan pelaamiseen. Sitten kun saadaan oma peli rullaamaan, niin meidätkin on aika vaikea voittaa. Vastustaja on äärimmäisen hyvä ja hallitseva mestari. He ovat pelanneet jo tuolla Hartwallin kirkkaissa valoissa ja onnistuneet siellä voittamaan.

– Kaikki ketkä lajista ymmärtävät, tietävät, että heillä on siellä melko kova porukka jalkeilla ja eipä heillä hirveästi heikkouksia ole. Valmennusjohdolla on tiedossa muutama akilleen kantapää, jotka on scoutattu, mutta niitä ei viitsi teikäläiselle paljastaa ennen lauantaita, Kailiala arvioi vastustajaa.

Kailiala on nyt 24-vuotias ja Suomen ehdotonta hyökkääjäeliittiä. Se Kailiala, joka siirtyi Turusta Helsinkiin vuonna 2013 ei ollut yhtä monipuolinen ja kokonaisvaltainen pelaaja, vaan kehitystä on tapahtunut monella saralla. Henkilökohtaiset uratavoitteet ovat korkealla tasolla.

– Eilen kysyttiin esimerkiksi tästä pudotuspelien maaliennätyksestä. Siihen vastasin, että en pelaa yhdestäkään henkilökohtaisesta saavutuksesta. Pelaan pelkästään pokaaleista ja mestaruuksista…

Mutta jos ajatellaan pidemmällä tähtäimellä?

– Tavoite on kuten monilla urheilijoilla se, että löytää sen oman maksiminsa. Koulun, vapaa-ajan ja salibandyn kannalta pitää pohtia mikä on se paras ratkaisu ja maksimi. Totta kai ajatus on se, että en ikinä lähde mihinkään nöyristelemään. Haluan joku päivä olla se pelaaja, jota ihmiset pitävät maailman parhaana oikeana laiturina. Se on se mikä tuolla takaraivossa kutkuttaa. Siihen on rahkeet ja kaikki on tehtävissä, mutta itsestä se on sitten lopulta kiinni, Kailiala päätti.

One comment

  1. Taitaa kyseessä olla Sveitsissä pelaava Mikko Hautaniemi Hautamäen sijasta kyseessä.