Salibandyliiton valtuusto hyväksyi tilinpäätöksen – tulos 131 000 euroa voitollinen

Suomen Salibandyliiton valtuusto kokoontui Superfinaalin alla. Kuva: Juhani Järvenpää.

Suomen Salibandyliiton valtuusto kokoontui Superfinaalin alla. Kuva: Juhani Järvenpää.

Salibandyliiton valtuusto oli koolla lauantaina 22.4. Helsingissä ennen Hartwall Arenalla järjestettyä kauden huipennusta, Superfinaalitapahtumaa. Valtuusto hyväksyi vuosikertomuksen ja vahvisti tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille vuoden 2016 osalta.

Salibandyliiton vuoden 2016 kokonaistuotot olivat noin 8,9 miljoonaa euroa, mikä on noin 8 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2016 taloudellinen tulos on ylijäämäinen 131 000 euroa. Merkittävin osuus tulorahoituksesta, n. 33 %, oli edellisvuosien tapaan osanottomaksut (38 % v. 2015). Noin 22 prosenttia tulorahoituksesta tuli jäsen- ja lisenssimaksutuloina (23 % v. 2015).

Vuoden 2016 päättyessä rekisteröityneitä pelaajia ja harrastajia oli yli 57 000, missä on lisäystä yli 3 800 henkilöä edelliseen vuoteen verrattuna. Salibandyliiton sarjoihin osallistuvien joukkueiden määrä ylitti ensimmäistä kertaa 3 000 joukkueen rajapyykin.

– Saavutimme seitsemän prosentin kasvun ja kuudenkymmenentuhannen pelaajan rajapyykki alkaa lähestyä. Salibandyn keskeisimpiä tavoitteita ovat harrastamisen mahdollistaminen eli vastata kovaan kysyntään luomalla pelaamisen tarjontaa ja kasvulle tilaa toteutua sekä huippu-urheilullinen menestyminen, kertoo Salibandyliiton puheenjohtaja Ismo Haaponiemi.

Hänen mukaan molemmissa salibandyseurat ovat tärkeimmässä roolissa.

– Yhdessä seurojen kanssa meidän pitää varmistaa, että kaikilla on mahdollisimman yhdenvertaiset mahdollisuudet pelata salibandya ja sählyä.

– Huippu-urheilullinen menestys, oli vuonna 2016 erinomaista. Miehet voittivat MM-kultaa, miehet ja naiset opiskelijoiden MM-kultaa, tytöt MM-hopeaa. Olemme käynnistäneet MAAJOUKKUETIE-järjestelmän, jossa tavoitteena on huippu-urheilun kokonaisvaltainen kehittäminen yhdessä salibandyseurojen ja Eerikkilän urheiluopiston kanssa, Haaponiemi jatkaa.

Salibandyliiton toimintaa ohjaa lajin strategia ja sen toteuttaminen päivittäisessä toiminnassa.

– Asetimme tavoitteita, jotka tukevat strategian läpivientiä ja seurasimme niiden toteutumista säännöllisesti johtamisjärjestelmämme mukaisesti. Saavutimme pääsääntöisesti asettamamme tavoitteet. Lisäsimme suunnitelman mukaisesti merkittävästi vuorovaikutustamme seurojen ja muiden avainkohderyhmien kanssa, kertoo toiminnanjohtaja Kari Lampinen.

Toimintakertomusvuonna valmistui myös liiton yhdenvertaisuussuunnitelma, jossa eriteltiin tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Suunnitelman toteutumisen seuranta tehtiin syksyllä 2016.

Osana seurakehittymisohjelmaa Salibandyliitossa käynnistyi Seurakehittyminen 360 –projekti, jonka päämääränä on edistää salibandyn seurakehittymistä ja tuoda konkreettisia apuvälineitä seurojen kehittymisen tueksi, mm. toiminnan laatukriteeristö ja sähköinen itsearvioinnin työväline. Kuluvana vuonna projekti etenee ensin pilotointi- ja sitten toteutusvaiheeseen.

Linkki:
Salibandyliiton vuosikertomus 2016 ja tilinpäätös

Teksti: Salibandyliitto.

3 comments

  1. Mitä iloa näitäkin uutisia on edes lukea jos kukaan ei kitise kommenteissa #farssi

  2. Kyllä se vaan on positiivinen uutinen tämä joka ei liikoja kommentteja kerää, ei mitään uutta salibandysivustolla…

    Parisataatonttua miinusta, ja jo olis Keijot vaatimassa ”liiton toppatakkeja” vaihtoon – ja luonnollisesti – tämäkin tappio olisi erotuomareiden vika.

  3. Onhan se positiivista ettei tule miinusta. 😀 se ei poista sitä mitä ongelmia superfinaalissa oli. (Hinnat ja miks järjestetään samaan aikaan muiden sählyturnauksien kanssa). Aika paljon tosta rahasta on varmaan talkootöiden ansiota eli ihmiset auttavat hyvää hyvyyttään. Sitä ei ikinä mainosteta tarpeeksi vaan aina puhutaan miten itsekkäitä suomalaiset ovat 🙂