Divarit

Kesähaastattelussa sarjatasoa vaihtanut ja paluun itärajalle tehnyt Perttu Puska: “On yhtä motivoivaa pelata mestaruudesta tai noususta”

22.07.
2017
6 Kommenttia
7
Divarit

Perttu Puska pääsi tavoittelemaan tuplamestaruutta kevään Superfinaalissa, mutta Classic oli etevämpi. Kuva: Jari Turunen

Erässä ja EräViikingeissä kaksi edellistä kautta Salibandyliigaa pelannut Perttu Puska palaa ensi kaudeksi jälleen Joensuuhun ja Josban punaiseen paitaan. Pääkallo.fi:n kesähaastattelussa hän kertoo kasvattavista Helsingin vuosista ja Josban uudesta projektista.

Painava syy paluumuutolle on avopuolison opettajavirka Pohjois-Karjalassa, mutta 27-vuotias laitahyökkääjä palaa intoa täynnä kasvattajaseuraan takaisin, eikä kyseessä ollut mikään pakkoratkaisu.

– Mielelläni tulen myös pelaamaan taas Josbaan. Muitakin vaihtoehtoja olisi ollut, mutta projekti Joensuussa kiinnostaa siinä mielessä, että toiminta on uusiutunut ja joukkue on muuttunut kahden vuoden takaisesta paljon. Täällä on positiivinen pöhinä pitkästä aikaa, ja se helpotti omaakin päätöstä paljon. Viimeisten liigavuosien touhusta ei ole enää hajuakaan, Puska muistuttaa.

Josba putosi Divariin pitkän liigataipaleen päätteeksi keväällä 2015, ja sen jälkeen seurassa on tehty iso nuorennusleikkaus. Puska on seurannut tilannetta sivusta lämpimin ajatuksin.

– Putoaminen tuli tismalleen oikeaan aikaan ja oikeaan kohteeseen. Joensuulaiselle salibandylle askel taaksepäin oli vain hyvä asia, ja joukkueeseen on nostettu paljon nuoria ja kehityskelpoisia pelaajia. Meininki ja fiilis mitä on nähnyt ja kuullut on ollut hyvää, ja täällä on erittäin motivoitunut nippu treenaamaan ja pelaamaan. Se merkkaa loppukädessä eniten.

Voittaminen ruokkii positiivisuutta joka sektorilla, ja se heijastuu yleisessä ilmeessä katsomonkin puolella, on kyseessä sitten Salibandyliiga tai Divari.

– Häviävä joukkue monesti unohdetaan, ja voittaminen tuo aina katsomonkin puolelle lisää eloa. Kun pärjätään vähän paremmin ja voitetaan, kaikki on jollain tavalla aina vähän positiivisempaa sarjatasosta riippumatta, Puska näkee.

Josban ensimmäinen kausi Divarissa päättyi sijalle yhdeksän, ja viime kaudella joukkue otti jo askeleen eteenpäin pudotuspeleihin. Kausi päättyi Erä Akatemiaa vastaan puolivälierissä, ja nyt noususuhdanteen toivotaan jatkuvan. Puska ei näe mitään muuta tavoitetta kuin palata liigaan ennemmin tai myöhemmin.

– Viimeisinä liigavuosina tavoitteet olivat siinä, että säilyisimme tai pääsisimme rimpuilemaan paikasta pudotuspeleihin, mutta nyt on hienoa päästä tavoittelemaan nousua kasvattajaseuran kanssa. On tärkeää pystyä kasvattamaan alueen omista jätkistä joukkuetta sitäkin ajatellen, jos ja kun mahdollisesti jossain kohtaa liigaan palataan.

Josban punainen paita on tuttu: kausina 2007-2015 Puska latoi joensuulaisille 94 liigamaalia. Kuva: Jari Turunen

Debyytti Divarissa edessä

Yksi Puskan aiemmin mainitsemista muista vaihtoehdoista ensi kauden pelipaikaksi oli SB Welhot, joka nousi ensi kaudeksi liigaan. Reissaaminen Joensuun ja Kuopion välillä ei pohdiskelun jälkeen kuitenkaan kiinnostanut perheenisää kotikaupungissa pelaamisen tavoin.

– Jos pari kertaa viikossa olisin käynyt siellä ja ajellut neljä tuntia autossa puolentoista tunnin lajin takia, olisin saattanut jossain kohtaa kauden aikana miettiä sitä, että kilometrin päässäkin on halli. Jollain lailla sitä itselleen selitti järkiperäisesti sen, että haluaa olla koko ajan täysipainoisesti joukkueen mukana. Lisäksi roolini on vielä isompi täällä ja Josban projekti kiinnosti ehkä hieman enemmän. Olen tehnyt päätökseni aina intuition mukaan, ja tämä tuntui oikealta, Puska avaa tuntojaan ja jatkaa:

– En olisi pystynyt antamaan Kuopiossa niin paljon joukkueelle kuin olisin halunnut. Olen aina halunnut tehdä kaiken täysillä, eikä “vati” kestä puolivaloilla mukana olemista. Kai siinä on jotain mukavuudenhaluakin tietysti mukana, ja ehkä viisi vuotta sitten olisin valinnut toisin.

Puska on pelannut Salibandyliigaa jo kaudesta 2007-2008 lähtien, ja ikäisekseen hän on jo sangen kokenut liigapeluri yli 200 ottelullaan ja 200 pisteellään. Nyt sarjataso vaihtuu, ja edessä ovat ensimmäiset pelit Divarissa. Sarjatasolla ei ole Puskan mukaan väliä, kun pääsee pelaamaan voittamisesta.

– Tavoitteet ovat samankaltaisia kuin Erässä ja EräViikingeissäkin. On yhtä motivoivaa pelata mestaruudesta tai noususta, ja täällä pelataan selkeästi voittamisesta. Täällä on myös nyt pysyvyyttä valmennuksen ja pelaajiston suhteen, ja sekin on tärkeä asia projektia rakennettaessa.

Divarista sarjana Puskalla ei ole suurempaa tietoa, ja hän lähtee syksyyn avoimin mielin.

– En ole oikein osannut tehdä mielipidettä muuten kuin että kova ja hyvätasoinen miesten sarjahan se on, jossa erot ovat pieniä ja joka on mennyt paljon eteenpäin viimeisten vuosien aikana. Painia saa kuten liigassakin, ja siitähän meikäläinen tykkää. Missään nimessä en ole aliarvioimassa Divarin tasoa, Puska vakuuttaa.

Isossa ruudussa kentällä ja sen ulkopuolella

Puska on pelannut 207 liigan runkosarjaottelua, 22 pudotuspeliä ja paukutellut piste per peli -tahtia koko uransa. Viime kaudelta kaappiin tuli cup-mestaruus sekä SM-hopea. Sanomattakin on selvää, että rooli edelleen melko nuoressa Josban joukkueessa on iso kaukalossa ja sen ulkopuolella.

– Minulla ja muutamalla muulla kokeneemmalla pelaajalla on kaikilla iso rooli olla antamassa esimerkkiä nuoremmille. Olen aina tykännyt siitä, että pääsen kannustamaan nuorempia. Aikanaan olin itse nuorena poikana joukkueessa, jossa pelasivat (Esa) Jussila, (Tatu) Väänänen, (Markus) Ketonen ja kumppanit, ja kyllähän heidän touhujaan tuli katsottua todella tarkasti. Kaukalossa on tietysti tietty tulosvastuu, ja varmasti myös valmennuksen apuna tulee oltua paljon, Puska pohtii.

Kausi 2015-2016 Erän paidassa päättyi puolivälieriin. Kuva: Juhani Järvenpää

Josbaa valmentaa ensi kaudella nuori, vasta 23-vuotias Santeri Raatarila, joka astuu legendaarisen Antti Ruokosen massiivisiin saappaisiin. Puskalla on hyvä ensivaikutelma nuoresta luotsista.

– Ikä hämää todella paljon. Hän vetää meille fysiikkatreenejä, ja on kuulemma vetänyt hyviä ja fiksuja lajitreenejäkin, itse kun en vielä lajitouhuissa ole ollut mukana. Kovaa mennään kuten kuuluukin, ja tykkään hänen ihmisläheisestä tavastaan. Hän on intoa täynnä oleva sellainen sählyhörhö, kuten valmentajien tulee hieman ollakin. Hän on vähän kuin nuori (Jyri) Korsman, mutta toivottavasti hän nukkuu enemmän kuin Jyri, Puska viittaa virnuillen entiseen päävalmentajaansa Helsingissä.

Helsinki opetti nauttimaan peitoista

Niin, se Helsingin keikka. Puska jätti Joensuun pölyt taakseen putoamisen jälkeen keväällä 2015, ja uusi koti löytyi pääkaupunkiseudulta. Ensimmäisellä kaudella Erässä maaleja ja pisteitä syntyi yhtä vaille ennätysmäärä 21+12, mutta EräViikingeissä rooli pieneni huomattavasti, ylivoima-aika katosi ja oikeassa laidassa koko uransa pelannut maalinsylkijä löysi itsensä kolmosketjun vasemmasta laidasta.

Puska muistelee lämmöllä viime vuosien aikana oppimiaan asioita. Joensuuhun palasi oppinut ja entisestään rauhoittunut mies.

– Ne olivat opettavaisia vuosia etenkin urheilemisen suhteen. Aiemminkin olen mielestäni treenannut hyvin, mutta siellä näki vielä lajin ammattimaisemman puolen ja sen, miten paljon pystyy panostamaan pelkästään pelaamiseen ja urheilemiseen. Ymmärsin siellä, miten paljon menestyminen vaatii jokaiselta joukkueen jäseneltä aikaa ja uhrauksia. Oma persoona ja pelaajaminä kirkastuivat, ja jollain lailla nöyrryin viimeisiin Joensuun vuosiin verrattuna, Puska kertoo.

Viime kaudella Puska hyökkäsi etenkin Tommi Rosendahlin (vas.) rinnalla. Kuva: Juha Käenmäki

Pienempi rooli ja uusi pelipaikka olivat nekin opettavaisia ja uusia kokemuksia.

– Vähän pienempi rooli viime kaudella opetti sen, että kaikilla on joukkueessa oma asema, jonka täyttämällä mahdollisimman hyvin joukkue voi menestyä paremmin. Opin nauttimaan vetojen peittämisestä ja puolustuspelaamisesta uudella tavalla, ja mielestäni myös kehityin puolustuspelaamisessa paljon. Yhtäkkiä en enää ollutkaan se jätkä, joka seisoo takatolpalla odottelemassa palloja. Ajatusmaailma on nykyään aika toisenlainen, Puska myöntää.

Keskikastin ja häntäpään joukkueen tähtipelaajasta kärkipään joukkueeseen uuteen ympäristöön siirtyminen pakotti antamaan kaikkensa joka ilta, jos mieli pelaamaan. Kehitystä tulee silloin vääjäämättä.

– Kehityin pelaajana paljon enemmän kahden vuoden aikana kuin mitä viimeisinä Josban liigavuosina. Joka ilta piti treeneissä antaa kaikkensa kuin se olisi ollut viimeinen peli, jos halusi peliaikaa. Lisäksi oli totta kai hieno kokemus olla voittavassa ja menestyvässä joukkueessa. Kymmenen vuotta piti pelata liigaa ennen kuin voitti oikeastaan yhtään mitään, ja jos joku ei cupia arvosta, itse sitä ainakin osaa arvostaa.

EräViikingeissä Miko Kailiala, Mika Moilanen ja Roni Laasonen miehittivät oikean laidan pelipaikat, mutta 138 liigamaalia nakutellut laituri pääsee Joensuussa taas tutummalle pelipaikalle.

– Menen takaisin oikeaan laitaan ja pääsen säveltämään niitä juttuja hyökkäyspäässä, joista eniten nautin. Jos taas tulisi käsky vasemmalle, ymmärtää sitäkin puolta paremmin nykyään ja osaa nähdä kenttää paremmin siltäkin puolelta.

Tammikuussa tyhjänä vielä ammottaneeseen palkintokaappiin tuli cupin mestaruusmitali. Kuva: Salibandyliiga

Puska on tunnettu etenkin nuorempana tuittupäänä, joka on yleensä pelannut ärsytettynä paremmin. Temperamentti on edelleen olemassa, mutta sitä pyritään kanavoimaan nykyään järkevämmin.

– Osaan tuoda sen temperamenttini paremmin jengille hyödyksi nykyään ja siirtää sen pelaamiseen. EräViikingeissä “Mahu” (valmentaja Markus Huhtimo) oikein kannusti heittelemään mailaa treeneissä, jos siltä tuntuu, mutta harvemmin sitä tuli enää tehtyä, kun siihen oli oikein lupa, Puska hymyilee.

Perttu vastaan Arttu, taas kerran

Puskalla on kokemusta maajoukkueesta kuuden ottelun verran, ja niissä Seinäjoella syntynyt laituri on paukutellut mukavat tehot 9+4. Divaria maajoukkuevalmentaja Petteri Nykky tuskin katselee pelaajatarkkailumielessä, mutta mikäli kutsu vielä joskus kolahtaisi Puskan postiluukusta, ei kieltäytyminen olisi vaihtoehto.

– Jos Josban kanssa nousisimme liigaan ja homma kulkisi hienosti, niin totta kai maajoukkue kiinnostaisi. Miksi ei? Ainahan pelaaminen kiinnostaa paidassa kuin paidassa, Puska vakuuttaa.

LeBa-paidassakin?

– Vain jos tulisi fuusio, ja seuran nimi olisi JosbaLeBa, Puska virnistää.

Puolitoista vuotta P. Puskaa nuorempi pikkuveli Arttu nousi Josban liigamiehistöön aikanaan jo 16-vuotiaana, mutta sen jälkeen täysiä liigakausia ei maalivahdille ole tullut yhtään. Pari kautta sitten kenttäpelaajan roolissa Divarissa verkkoa heiluttanut A. Puska jatkaa tulevallakin kaudella ÅIF:n luukulla, joten ensi kaudella nähdään pari kipakkaa Puskien kohtaamista.

Maajoukkueen mukana Puska oli Puolan MM-karsintaturnauksessa talvella 2014 vääntämässä muun muassa Ranskaa vastaan. Kuva: IFF

– Viime kaudella kohtasimme kahdesti myös, harjoitusturnauksessa sekä cupissa. Voitin molemmat 1-0. Kyllä ÅIF-pelit on jo merkattu kalenteriin, mutta se täytyy Artun kunniaksi sanoa, että hän olisi kentälläkin todella viisas ja hyvä pelaaja. Pehmeämmät kädet hänellä on kuin meikäläisellä, ja hän on melkein jopa parempi pelaaja. Muutama vuosi sitten hän oli Josban kesäleirillä kentällä, ja hän piti muita aivan pilkkanaan, isoveli suitsuttaa pienempää.

Puska on pelannut koko uransa toistaiseksi Suomessa, mutta keikkaa ulkomailla hän ei sulje pois joskus tulevaisuudessa. Juuri nyt kahden lapsen isää kiinnostaa ainoastaan Josban menestyminen.

– Muutama vuosi sitten mietiskelin etenkin Sveitsiä, sillä sieltä olen kuullut paljon hyvää. Harvemmin suljen mitään pois, kun ei tiedä mitä viikon tai vuoden päästä tapahtuu, mutta vähäksi aikaa nyt ainakin tulee varmasti sitouduttua Joensuuhun ja Josbaan. Tämä on todennäköisesti pidempi projekti ja täällä on hyvä buumi päällä, joten tämän kortin haluan katsoa huolella. Kyllä Sveitsissä olisi joskus kiva käydä, ja ainahan elämässä täytyy olla ajatuksia ja haaveita, Puska päättää.

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Henri Pitkänen
Henri Pitkänen

Pääkallo.fi:n toimituspäällikkö

Asemapaikka: Lappeenranta

Twitter: @HenriPitkanen


Missäs
22/07/2017
Eetu Sorvalin korvaaja ykköskentän sentteriksi?
Muistelen
23/07/2017
Myös Puskan sopimuksen yhteydessä olleen jutun Karjalaisessa, jossa Josba vielä neuvottelisi pelaajien kanssa. Näistäkin olisi hyvä saada tietoa lisää?
itäsuomee
23/07/2017
Näinköhän sorvali tulee vielä maitojunalla takasin, ei tunnu viihtyvän ja welhojen pakka aivan sekaisin.. Ei tainnu divarin luottomiehet tykätä kun otetaanki uutta kasvoo tilalle viemään pelliminuutit...
Muistelijalle
23/07/2017
Neuvottelut lienee kesken muutamien omien junnujen ja kakkosdivarissa pelanneiden kanssa.
Eikö
24/07/2017
Kuitenkin Sorvalin kaltainen hankinta aika fiksu Welhoilta? Muistan jossain fifan konsolipelissä olleen tuollainen kohta että piti värvätä potentiaalinen nuori pelaaja ja sen piti juuri parantaa joukkueen kemiaa.
Eikö
24/07/2017
Jos vertaan vaikka Josbaan olisiko ollut joskus joulu tammikuu 2000 2001 vaihteessa muistelen sinne tulleen aika iäkkään pelaajan joka ei tainnut saada peliaikaakaan. Ainakin minä sitä ihmettelin että miksi ei nuorta otettu mieluummin kun aika tuntematon nimi se oli. Olisiko lehdessä ollut että Ruokosen Antin vanhoja pelikavereita?

Kommentoi

Uusi kommentti

Kommentointiohjeet:

Mieti ensin, kannattaisiko sittenkin vetää #posinkautta? Alatyyli on tiukasti pannassa. Moderointikirves heiluu herkästi ja bännilistalle pääsee helposti. Sitten ei muuta kuin anna palaa. Ole jotain mieltä, tsemppaa, kritisoi tai kehu. Sana on vapaa.