Liigat

Pääkalloennakko: Happee onnistui siirtomarkkinoilla – suuntana Superfinaali

16.09.
2017
11 Kommenttia
3
Liigat

Peter Kotilainen on yksi Happeen huippuhyökkääjistä. Kuva: Juha Käenmäki

Jyväskylän Happee on tykitellyt tällä vuosikymmenellä kaudesta toiseen välieriin asti. Viime keväänäkin joukkue nähtiin neljän sakissa, mutta ”Hirvilauma” taipui lopulta Classicille otteluvoitoin 4-0. Tiukassa pronssiottelussa SPV oli lopulta niukasti parempi ja Happee jäi ensi kertaa mitaleitta sitten kevään 2013.

Siirtoikkuna ja harjoitusottelut:
Happee ilmoitti jo keväällä, että Jami Manninen palaa Keski-Suomeen kahden ulkomailla vietetyn kauden jälkeen. Lassi Kotovaara palasi myös kotiseudullaan kahden Tampereen kauden jälkeen ja samoin teki kaksi kautta KrP:ta edustanut Lauri Lavonen. Joukkue sai kaivattua vahvistusta maalivahtiosastolle, kun Markus Laakso siirtyi Jyväskylään EräViikingeistä. Viimeinen vahvistus oli Pauno Kajoksinen (Welhot), joka liittyy polvivaivoista johtuen pelaavaan kokoonpanoon todennäköisesti vasta marraskuussa.

Lähtijöitäkin oli luonnollisesti. Tuomas Turunen päätti siirtyä alasarjoihin ja Lauri Liikanen suuntasi Sveitsiin. Muutama pieneen rooliin jäänyt pelaaja pelaa ensi kaudella Divaria O2:n ryhmässä. Pelaajiston lisäksi huomioitavaa on se, että Happeeta pitkään luotsannut Seppo Pulkkinen jäi pois päävalmentajan pallilta ja Mikko Lehto nousi pääluotsiksi. Happee oli näiden siirtojen ja muutosten perusteella yksi siirtokesän kovimmista voittajista ellei kovin.

Happee pelasi kesäkaudella viisi harjoitusottelua Suomessa. Welhot oli parempi ensimmäisessä kohtaamisessa maalein 4-3, mutta revenssissa Happee harjasi voiton maalein 12-1. Classic kaatoi Happeen maalein 9-6 ja Kooveeta etevämpi jyväskyläispoppoo oli samoin luvuin. SPV:n ja Happeen välinen kamppailu päättyi 5-5-tasatulokseen. Latviassa joukkue kaatoi paikallisen keräilyjoukkueen maalein 5-1, hävisi TPS:lle lukemin 7-4 ja kaatoi Linköpingin maalein 11-7.

Maalivahdit:
Happeen ykköstorjujasta ei ole vielä sataprosenttista varmuutta, mutta sekä Laakso että nuori Miro Tuomala ovat liigatasolle kelpoja torjujia. Varsinkin toiseksi mainitulla on varaa kasvaa kotimaiseksi kärkikorin torjujaksi.

Puolustajat:
Happeen puolustus pysyi pitkälti samana kuin viime vuonna ja se on pysynyt melko samana itse asiassa jo useamman vuoden ajan. Pallollisen pelin parhaimmistoa edustavat Jonne Junkkarinen, Eemil Ukkonen ja Otto Tikka. Vaikka Happeessa on paljon luovaa hulluutta, niin Jyväskylässä osataan myös puolustaa tiivisti ja rikkoa vastustajan peliä. Puolustuksesta löytyykin sopiva sekoitus pallollista ja puolustuksellista taitoa.

Hyökkääjät:
Hyökkäysosasto on yksi sarjan kovimmista ellei kovin. Viime vuonna kansainvälisesti breikannut Peter Kotilainen on sarjan parhaimmistoa paikallaan, mutta on kärsinyt kesän jälkeen hieman selkävaivoista. Paluun tehnyt Manninen saattaa hyvinkin iskeä 40-50 maalia päästyään takaisin kotiin. Hyökkääjälistaan kun lisätään vielä Petri Kauko, Veli-Matti Hynynen, Juuso Heikkinen, Janne Hoikkanen, Panu Kotilainen, Paul Kotilainen, Kotovaara ja Kajoksinen, niin voidaan puhua ainakin kolmesta hyvinkin laadukkaasta hyökkäyskentästä.

Plussat ja miinukset:
+ Vahva ja laaja hyökkäyskalusto
+ Paluumuuttajat vahvistavat ennestään hyvähenkistä joukkuetta – tuttu ryhmä
+ Luova kokonaisuus, joka pystyy vahvaan pallolliseen peliin
– Lehto ensimmäistä kauttaan pääkäskijänä – onnistuuko Pulkkisen tavoin kaitsemisessa?
– Kumpi maalivahdeista ottaa ykköstorjujan viitan?

Paras pelaaja: Peter Kotilainen, hyökkääjä
Nouseva tähti: Kaapo Siekkinen, hyökkääjä
Päävalmentaja: Mikko Lehto

Arvio sijoituksesta: 2

Perustelu sijoitukselle:
Happeen ensi kauden ryhmä on hyvin lähellä kevään 2015 hopeajoukkuetta. Happeen osalta ei olla nähty tällä vuosikymmenellä ihan hirveän isoja muutoksia ja kuvainnollista on se, että useat huiput ovat halunneet pelata Happeessa, vaikka esimerkiksi palkkioita ei ole tarjolla ja niitä olisi mahdollista saada jostain muualta. Muualla kokeilleet ovat myös Happeeseen palatessaan onnistuneet usein paremmin kuin toisaalla pelatessaan.

Lehdolle uusi pesti on luonnollisesti haasteellinen, mutta toisaalta hän on toiminut Pulkkisen oikeana kätenä jo useamman vuoden. Lehdon kannalta positiivista on se, että materiaali on kovempi kuin vuosiin ja mahdollisuuksia on vaikka mihin. Happee on viime vuosina pelannut järkevää salibandya ja pahimmat hölmöilyt ovat jääneet historiaan. Lehto on tiettävästi taktisesti pätevämpi kuin edeltäjänsä, joten Happeella on nyt hyvä sauma edetä ensimmäistä kertaa Superfinaaliin saakka.

Veikkauksen mestaruuskerroin Happeelle: 4

Lue myös:
Huhumaa: Miesten Salibandyliigan siirtohuhut ja vahvistetut siirrot kaudelle 2017-2018
Tässä ovat miesten Salibandyliigan kauden 2017-18 harjoitusotteluiden aikataulut
Kajoksinen teki valintansa – Happee vahvistuu entisestään
Happeen ensi kauden ryhmä julki – ”Kentällä nähdään varmasti työteliäs ja yhtenäinen hirvilauma
Kesähaastattelussa paluumuuttaja Jami Manninen: ”Nykyään melkein joka paikassa tehdään hommia hyvin ja laadukkaasti”

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Pääkallo.fi
Pääkallo.fi
Jutun kirjoittajana Pääkallo itse.
Heimolainen
16/09/2017
Tulevaa kautta onkin mielenkiinnolla odotettu, huomenna odotus loppuu.
Hirvillä on kova nippu kasassa ja superfinaalin portit aukeavat keväällä.
Hirviteatterissa on tulevalla kaudella rytkettä ja tunnelmaa entistä enemmän, go Happee go !
#51
16/09/2017
Näyttääkö Fanseat tänä vuonna Salibandyliigaa?
Heimolainen
16/09/2017
Olisiko tuo nouseva tähti Savinainen?
JANIINPÄ
16/09/2017
Hirvirytkettä voi kuvata parilla lauseella. Ennen ja jälkeen Pulkkisen. Toinen, Mites Manninen.
Nyt on momentum tulla "tylsän tehokkaaksi muidenkaltaiseksi kuviosäbäseuraksi" tai jatkaa rytkettä. Itse toivon vaihtoehtoa b.
Aikanaan Passon Classicin motto oli "kun tehdään yks enemmän kun kaveri ni voitetaan. Vaikkapa 9-8. Ne ajat ovat tosiaan takana. Siksi Hirvirytke (!!)
Mitaleilla, väri vapaa.
Heimolaiselle
16/09/2017
Kaapo Siekkinen on seuran kirkkain nouseva tähti junioripuolelta (-00 ja uusimmassa U19 ringissäkin mukana). Sinänsä erikoista tosin, että nostetaan jo liigajoukkueen nousevaksi tähdeksi, pelaa kuitenkin tulevan kauden B- ja A- junnuissa, eikä vielä tuohon Happeen liigarosteriin ole varmaan tilaa.
Palokan Orsi
16/09/2017
Varmaan samat haasteet kuin aiempinakin vuosina. Miten kestää kasetti ja syttyykö pappa-osasto edelleen pelille? Taitoa ja luovuutta ryhmässä kyllä on vaikka muille jakaa ja potentiaalia on mennä päätyyn asti. Ja jopa tuo valmentajan vaihto voi olla ihan tervetullut, ehkä jopa organisaation ulkopuolelta tullut olisi voinut olla virkistävä juttu. Mutta aina tuo uusi valmennus tuo ainakin sävyeroa.
Jypinkylä
16/09/2017
Siekkinen on kyllä nouseva tähti mutta on siellä muitakin talentteja hyökkäys puolella. Pakki puolella taitaakin sitten olla vähän hiljasempaa. Seuraavaa Ukkosta odotellessa???
Zepved
16/09/2017
Pidän eriskummallisena, että erään aikamme suurimman taktiikka- ja pelitapavelhon taktista osaamista alennutaan edes vertaamaan hänen monivuotiseen apupoikansa osaamiseen. Leho ottaa varmasti Sepolta tukiopetusta hyökkäyspelin taktisista nyansseista vielä vuosia.
Jalkatopi
16/09/2017
Happee rytkii mestaruuteen!
Arto Kilponen
16/09/2017
Minä sijoitan Happeen toiseksi. Ei riitä Classicia vastaan, mutta pakka pysynyt niin hyvin kasassa (ja laitetaan tähän nyt sen TPS-keskustelun jälkeen erityishuomio, että alasarjoihin lähtijöitä en huomioi), että EräViikingit jää taakse. Huominen on hyvä paikka ottaa kakkossuosikin paikka sarjaan.

Erityismaininta sarjan parhaalle erätaukokilpailulle, jotenkin sitä on ollut aina mukava katsella.
Arto Kilponen
17/09/2017
Happee antoi heti kärkeen kunnon myrskyvaroituksen. Kymmenen häkkiä Helsingissä ja vielä ilman Peter Kotilaista. Tuossa hyökkäyksessä on muilla pitelemistä.

Kommentoi

Uusi kommentti

Kommentointiohjeet:

Mieti ensin, kannattaisiko sittenkin vetää #posinkautta? Alatyyli on tiukasti pannassa. Moderointikirves heiluu herkästi ja bännilistalle pääsee helposti. Sitten ei muuta kuin anna palaa. Ole jotain mieltä, tsemppaa, kritisoi tai kehu. Sana on vapaa.