Suomen Salibandyliiton liittokokous valitsee uuden hallituksen lauantaina 11.11. Seinäjoella seuraavalle kolmivuotiskaudelle.

Nykyinen puheenjohtaja Ismo Haaponiemi ilmoitti jo aiemmin, ettei asetu ehdolle jatkokaudelle. Haaponiemi on toiminut Salibandyliiton hallituksen puheenjohtajana tammikuusta 2015.

Salibandyliiton jäsenseurat jättivät määräajan puitteissa esityksensä liittohallituksen uudesta puheenjohtajasta ja hallituksen jäsenistä. Puheenjohtajaksi ehdolla on yksi henkilö ja hallituksen jäseneksi seitsemän henkilöä. Liittokokouksen valitsema hallitus koostuu puheenjohtajasta ja vähintään kuudesta ja enintään kahdeksasta jäsenestä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta (2018-2020). Asetetut ehdokkaat näet täältä.

Ehdokasasettelun perusteella siis Salibandyliiton hallitus ja puheenjohtaja ovat käytännössä jo valittu. Pääkallo.fi kysyi liiton suunnalta, onko kokoonpano jo käytännössä kiveen hakattu, vai voiko siihen vielä vaikuttaa. Vastaukset antoi Salibandyliiton toiminnanjohtaja Kari Lampinen.

Salibandyliiton toiminnanjohtaja Kari Lampinen, ehdokasasettelun perusteella Salibandyliiton hallitus ja puheenjohtaja ovat jo käytännössä valittu, voiko tuo tilanne vielä muuttua ja miten?

– Liiton kokouksessa seurojen valtuuttamat kokousedustajat päättävät asiasta. Tiedämme lauantaina 11.11.2017 Seinäjoella.

Miten lisäehdokkaita saa ehdolle? Onko jotain ehtoja?

– Toimintasääntöjen 16§ mukainen ehdolle asettamisen takaraja umpeutui 30 vuorokautta ennen kokousta, joten ennen liiton kokousta ei lisäehdokkaita voi asettaa.

– Liiton kokous ei ole sidottu ennakkoon ehdolle asetettuihin ehdokkaisiin. Liiton kokouksessa äänioikeutetun jäsenen valtuuttama kokousedustaja voi tehdä liiton kokouksessa esityksen uudesta tai uusista ehdokkaista sekä puheenjohtajan, että hallituksen jäsenten vaaliin. Liiton kokous voi hyväksyä uusia ehdokkaita vaaleihin joko yksimielisesti tai enemmistöpäätöksellä äänestämällä. Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa.

Ketkä voivat asettaa ehdokkaita?

– Liiton äänioikeutettu jäsen voi asettaa ehdokkaan liiton hallituksen puheenjohtajaksi sekä hallituksen jäseneksi. Ehdokkaan asettaminen tapahtuu ilmoittamalla ehdokkaasta kirjallisesti liiton hallitukselle viimeistään 30 päivää ennen liiton kokousta. Muilla kuin äänioikeutetuilla jäsenillä ei ole oikeutta asettaa ehdokkaita liiton hallituksen jäseneksi tai hallituksen puheenjohtajaksi.

– Salibandyliiton äänioikeutettuja jäseniä ovat seurat, joka ovat maksaneet jäsenmaksunsa. Liiton kokouksessa ehdokkaita voi esittää äänivaltaisen jäsenen valtuuttama kokousedustaja, jolla on äänioikeutetun jäsenseuran hallituksen tai nimenkirjoittajien allekirjoittama valtakirja. Voidakseen käyttää liiton kokouksessa äänioikeutta jäsenen on kuitenkin ilmoitettava osallistumisestaan liiton kokoukseen etukäteen liitolle viimeistään kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä. Siinä tapauksessa, että jäsen on laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuutensa, mutta lähettää liiton kokoukseen edellä mainitut edellytykset täyttävän kokousedustajansa, voidaan liiton kokouksen päätöksellä hyväksyä kyseinen kokousedustaja kuitenkin mukaan kokoukseen. Päätös kokousedustajan ottamisesta mukaan kokoukseen on tehtävä enemmistöpäätöksellä siten, että yli puolet kokoukseen osallistuvista kokousedustajista kannattaa päätöstä.

Jos joku asetetaan ehdokkaaksi vasta liittokokouksessa, niin miten se käytännössä vaikuttaa äänestysprosessiin?

– Jos liiton kokous on hyväksynyt uuden ehdokkaan, kyseinen henkilö lisätään ehdokaslistaan ja ehdokkaista äänestetään. Henkilövaalit ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.