Julkaisimme viime viikolla Salibandyliigan ja eritoten pääsarjojen pistelaskua koskevan kirjoituksen otsakkeella:
Kommentti: Salibandyliigassa tehtiin erinomainen uudistus, mutta…

Jutussa nostettiin esille muutamia Salibandyliigan ja liiton edustajien kommentteja, joissa annettiin ymmärtää, että nykyinen pistelaskusysteemi, jossa voitosta saa kaksi pistettä ja jatkoaika- tai rankkaritappiosta pisteen, olisi ollut seurojen tahto.

Saimme loppuviikosta liigaseuroista muutamia yhteydenottoja, joiden mukaan on virheellistä väittää, että seurat olisivat olleet nykyisen pistelaskusysteemin takana, koska Salibandyliitto oli teettänyt kyselyn, jossa oli annettu vain kaksi vastausvaihtoehtoa, ja mukana olivat vain viime kauden pistelaskumalli (voitosta 2 pistettä, tasapelistä 1, ei rankkareita) ja täksi kaudeksi tullut vaihtoehto.

Erinäisten selvitysten ja kyselyiden myötä asia ei auennut kokonaisuutena. Täten otin yhteyttä Salibandyliiton kilpailupäällikkö Ari Vehniäiseen, joka on mukana myös liigatyöryhmän toiminnassa ja kommentoi asiaa taannoin Urheilulehdessä.

Miltä pohjalta ja milloin tehtiin esitys pistelaskun muutoksesta?

– Palataan reilu vuosi taaksepäin ajassa ja marraskuun alussa meillä oli liigan kehitystyöryhmän kokous, jossa tämä pistelaskusysteemi oli tapetilla. Seurojen edustajat valitaan aina vuodeksi eteenpäin ja seurojen edustajina kokoukseen oli kutsuttu Tommy Koponen (SPV), Pasi Peltola (Classic), Toni Lahtela (TPS) ja Jari Oksanen ErVistä, mutta viimeksi mainittu ei osallistunut palaveriin.

– Siellä käsiteltiin aihetta ja asia oli esillä. Sen jälkeen tein kyselyn liigajoukkueille ja 12/14 joukkuetta vastasi kyselyyn. Kaksi ei vastannut, vaikka kuinka kyselin aiheesta.

– Kysymyksen asettelu oli tietysti tässä olennainen seikka. Ajatuksena oli, että nyt julkisuudessa esiintynyttä kolmen pisteen vaihtoehtoa (kolme pistettä varsinaisen peliajan voitosta) ei kysytä tuossa lomakkeessa. Vastauksia oli tosiaan 12 ja yhdeksän kannatti nyt käytössä olevaa systeemiä ja kolme oli viime kauden pistelaskun kannalla, Vehniäinen selvensi.

Tähän väliin voidaan lisätä rautalangasta vääntäen, että seuroilta kysyttiin siis kahden eri pistelaskutavan väliltä mielipidettä. Ehdotettu kolme pistettä varsinaisen peliajan voitosta ei ole ollut tässä yhteydessä vaihtoehtonakaan.

Allekirjoittanut ja moni muukin on huhuillut kolmen pisteen käyttöönoton perään. Siksi onkin tarkoituksenmukaista kysyä seuraavaa:

Minkä takia kolmen pisteen vaihtoehtoa ei otettu huomioon kyselyssä?

– No siellä liigatyöryhmässä ajateltiin kuten Auremaan Tomi Urheilulehteenkin kirjoitti (viittaa artikkeliin, jossa itse kommentoi asiaa), eli haluttiin, että piste-erot eivät venyisi liiaksi sen myötä.

– Olen tehnyt tässä kuussa kolme erillistä sarjataulukkoa, joissa on laskettu kaikkien eri pistelaskumuotojen taulukot. Niistä ei toki näe kuin tilastollisen tilanteen, ja pelillistä vaikutusta ei voi päätellä. Joukkueiden pelaamista ja valmennuksen reaktioita ei voi tietenkään simuloida jälkikäteen. Toisessa laskelmassa on huomioitu miten maaleja on tehty viimeisen vitosen aikana. (huom. näistä tilastoista lisää erillisessä artikkelissa.)

Julkisuudessa on jossain määrin annettu ymmärtää, että tämä nykyinen systeemi olisi ollut seurojen päätös/tahto. Voidaanko näin kuitenkaan sanoa?

– Kun me kysymme tietoja, niin ne kysytään aina seuroilta. Samalla pyydetään, että seuroissa keskustellaan mahdollisimman laajasti ennen vastauksia. Fakta on se, että valmentajat on joskus eri mieltä kuin seurajohto.

– Nämä kehitysryhmän jäsenet ovat 14 liigajoukkueen valtuuttamia tehtäväänsä.

Tässä vaiheessa on hyvä tuoda esille, että liigan kehitystyöryhmä ei ole mikään salaseura ja se ainakin lähtökohtaisesti nauttii muiden liigaseurojen luottamusta.

Antavatko muut seurat siis mandaatin tehdä päätöksiä näille toimijoille?

– Kyllä. Se tehdään kesän sarjapalaverissa, jossa seurat itse ehdottavat työryhmään jäseniä. Se ei ole liiton tai osakeyhtiön päätös. Seurat ehdottavat ja luovuttavat sitä kautta mandaatin näille henkilöille edustaa muita seuroja.

Liigatyöryhmään kuuluu seurojen edustajien lisäksi liittohallituksen edustajia, joita olivat viime vuonna Kimmo Nurminen ja Marko Sompa. Toimihenkilöistä mukana olivat JP Lehtonen ja Ari Vehniäinen. Liigaseurojen puolelta kenen tahansa on mahdollista osallistua työryhmän toimintaan, jos vain tulee valituksi.

Liigatyöryhmään voi siis kuulua minkä tahansa liigaseuran edustajia?

– Liittohallitus vahvistaa työryhmän, mutta käytännössä näihin ei ole koskaan ollut mitään vastaansanomista.

Pistelaskusysteemi on herättänyt paljon keskustelua ja moni on ollut sitä mieltä, että systeemiä pitäisi muuttaa kauden jälkeen. Erinäisten lieveilmiöiden vuoksi on toivottu, että ensi kaudella varsinaisen peliajan voitosta saisi kolme pistettä

Onko tämän kauden aikana keskusteltu, että ensi kaudella siirryttäisiin kolmen pisteen systeemiin?

– Ei ole. Seinäjoella oli liiton kehitystyöryhmän kokous ennen liittovaltuuston kokousta ja siellä käsiteltiin lähinnä televisiointia, nettistriimejä ja Superfinaalia. Todennäköisesti keskustellaan aiheesta seuraavassa kokouksessa, joka pidetään talvella. Siellä asiasta keskustellaan varmuudella.

—

Kommentti: Salibandyliigassa tehtiin erinomainen uudistus, mutta…