Salibandyliiton kilpailupäällikkö Ari Vehniäinen kertoi maanantaisessa haastattelussa, että hän on koonnut eri pistelaskuvaihtehdoista sarjataulukot.
Ohessa on Vehnäisen sarjataulukoiden laskelmat eri pistelaskumuodoilla (9.11. 2017):
Merkittävä pointti nykyistä systeemiä vastaan on ollut se, että jatkoaikavoitosta saa yhtä monta pistettä kuin varsinaisen peliajan voitosta. Toisaalta jatkoajalle päässyt joukkue saa varmuudella pisteen.
Tämä on tarkoittanut sitä, että välillä jatkoajalle menoa on varmisteltu viimeisillä minuuteilla ja toisaalta jatkoajalla on pelattu ilman maalivahtia, sillä yhden miehen ylivoima on 4 vs 4 -pelissä selkeä etu. Sunnuntain SPV-KrP -peli päättyi lopulta melko erikoisesti, kun KrP iski pallon tyhjään SPV-maaliin jatkoajalla.
Liigapäällikkö Jyrki Paajanen on laskenut sitä, että miten pelit ratkeavat viimeisen viiden minuutin aikana. Erinäisiä tilastoja voit tarkastella ohesta.
Niiden pelien määrä kaikista runkosarjan peleistä, jotka ovat olleet tasatilanteessa viimeisen vitosen aikana on kasvanut joka kausi:
2014-15: 19,23%
2015-16: 21,43%
2016-17: 23,63%
2017-18: 27,78% (tähän mennessä)
Viime kautta lukuun ottamatta näistä peleistä, jotka ovat olleet viimeisen vitosen aikana tasatilanteista, on n. 40%:ssa tehty vielä vähintään yksi maali
2014-15: 40,00%
2015-16: 38,46%
2016-17: 51,16%
2017-18: 40,00% (tähän mennessä)
Yhteenvetona tästä tilastosta voisi sanoa, että entistä useammin pelit ovat tasaisia loppuun asti. Viime kauteen nähden viime minuuttien ratkaisuja on syntynyt tasatilanteessa ollessa vähemmän, mutta verrattuna kahteen edelliseen kauteen ollaan aika samoissa.
Raakadata:
Tasatilanteessa viimeisten 5min aikana
Ottelut Väh 1 maali Ratkaisu% Otteluita kaikista
2017-18 20 8 40,00 % 27,78 %
2016-17 43 22 51,16 % 23,63 %
2015-16 39 15 38,46 % 21,43 %
2014-15 35 14 40,00 % 19,23 %
Olipa hyvä yhteenveto! Viime vuoteen verrattuna piste-erot eivät ole kasvaneet ja suurimmat ero eri pistejärjestelmien välillä on 2 pistettä. Nämäkin varmaan kauden aikana vielä tasoittuvat.
Vielä mielenkiintoisempi on tilasto, että viimeisen 5 min aikana tehdään käytännössä yhtä paljon maaleja kuin ennenkin. Tasatilanteen viimeisen 5 min aikana taas ovat kasvaneet viime vuosina tasaisesti 2,2 % vauhdilla. Ilman pistemuutosta se olisi olettavasti ollut tällä kaudella (ja kautta on vielä jäljellä) 25,8%. Nyt se on 27,8%. Montakohan peliä se tarkoittaa.
Samalla voidaan todeta, että kasvava tasoero sarjassa ei tilastollisesti pidä paikkaansa, päinvastoin. Joten senkin lähes jokavuotisen itkemisen voi nyt lopettaa.
Jos halutaan itkeä, niin itketään sitten oikeista asioista, kuten paskasta tuomaritoiminnasta, täysin älyttömästä ”super”finaalista, naurettavan pienistä ottelumääristä tai maalivahtien ”toppapuku”varusteista.
Saisiko tuo uutisen liitteenä olevan kuva yhtään pienemmäksi, kun tuo on nyt melkein luettavassa muodossa…
Jo kun tämä pisteuudistus tuli, mietin että kannattaako ehyttä korjata?
Ei tämä ongelma sinällään ole itse pistelaskussa, vaan siinä mitä se aiheuttaa pelille. Katsokaa nyt miten niitä jatkoaikoja tuolla pelataan. Käsittääkseni muissa palloilusarjoissa joissa tämä uudistus on toteutettu jo aikapäiviä sitten, ei tälläinen pelleily ole mahdollista, ja syystäkin. Yleensä tämä estetään siten, että maalivahdin pois ottaminen jatkoajalla on kielletty. Entinen voittajalle 2, häviäjälle 0 pistettä -systeemi oli raadollinen, mutta sinällään myös peliä palveleva. Vain voitto merkitsee, ei väliä, päättyykö peli sitten varsinaisella, jatkoajalla vai rankkareilla. Tämä pitäisi pelin elossa koko 60(+) minuutin ajan.
Kilpailusääntöjen oikkujen vuoksi ei pidä puuttua pelisääntöihin! Siksi ei pidä lähteä rajaamaan oikeutta pelata ilman kassaria. Tai jos, niin silloin sama koskee myös siirrettyä rangaistusta tietenkin. Tällöin nähtäisiin ilmiö, jossa maalivahti juoksisi tekemään maskia.
Virhe pelisäännöissä täytyy lusia pois ja korjata kauden jälkeen. Yksiselitteiset säännöt = joka pelistä jaetaan sama määrä sarjapisteitä. Toivottavasti emme näe keväällä tilannetta, jossa tasuri on kummankin etu…