Kommentti: MM-karsintojen nöyryytykset lopetettava

Virokin jäi Suomen jalkoihin MM-karsinnoissa. Kuva: Mika Hilska

Virokin jäi Suomen jalkoihin MM-karsinnoissa. Kuva: Mika Hilska

Aloitin itse noin 11 vuoden iässä jääkiekon harrastamisen. Ensimmäiset askeleet kyseisen lajin piirissä sain paikallisen Lohen riveissä ikäluokan kakkosjoukkueessa.

Ensimmäinen vuosi oli todella hauska, koska sain pelata tasoisteni pelimiesten kanssa, jotka vasta opettelivat peliä. Toki siihen maailman aikaan Suomessa talvet olivat lumisia ja pakkasta oli riittävästi, jotta kaikki saivat pihapelit aikaiseksi lähes missä päin Suomea tahansa. Ja kaikki osasivat vähintään tyydyttävästi luistella. Peli oli hauskaa ja samantasoisten kavereiden kanssa oli mukava pelata.

Toiselle kaudelle ikäluokkamme yhdistettiin yhteen joukkueeseen ja joukkue koostui vähän pelanneista ja jo vuosia pelanneista pelimiehistä. Ymmärrät varmasti, että enää ei ollut niin hauskaa, koska peliaika jakautui eri tavalla enemmän pelanneiden ja vähemmän harrastaneiden kesken. Ja luonnollisesti oma peliaikani väheni ensimmäisestä vuodesta.

Olin pärjännyt jopa kansallisella tasolla kohtuullisesti jalkapallossa siihen asti. Myöhemmin salibandy vei mennessään ja myös siinä tuli hieman menestystä. Valitettavasti jääkiekko putosi kelkasta nopeasti näiden muutosten myötä. Liian nopeasti liian kovassa seurassa.

Salibandyn MM-karsinnat ovat olleet alusta asti erittäin kyseenalaiset osallistujamaiden osalta nimenomaan tasoerojen vuoksi. Käsittääkseni kyseiset karkelot järjestetään siksi, että lajia saataisiin maailmanlaajuisesti levitettyä useampiin maihin. Tämä olisi ymmärrettävää, jos peliä ja turnauksia vietäisiin maihin, joissa peli on tuntemattomampi ja lajin levittäminen ymmärrettävissä.

MM-karsintojen järjestäminen Virossa ei ole tätä. Viro on läheisenä naapurimaana jo pitkään keikkunut ”seuraavana tulokkaana” kovaan kilpailuun, mutta nykyisessä karsinnassa Suomen 15-1-voitto näyttää vain sen, että lajin huippumaana olemme ottaneet vain lisää välimatkaa pikkuveljeemme sekä urheilullisesti että pelillisesti. Ja tasoeroa korostaaksemme meillä ei ollut paikalla edes kovin ryhmämme.

Jopa jalkapallon kuningas Pele ymmärsi aikanaan nöyryyttämisen merkityksen. Ei ole tarpeellista nöyryyttää vastustajaa enempää kuin on aiheellista voittaa yksittäisiä otteluita. Yksittäistä ihmistä, ja yksittäistä valtiota ei lajin kunnian nimessä ole syytä nöyryyttää. Kuten ei ihmisiä tai yhteisöjä pidä nöyryyttää normaalissakaan elämässä.

OLS:n B-junioreissa pelaava Felix Persyn kommentoi tasoeroja Suomi-Belgia pelin jälkeen seuraavasti:

”- En ole tottunut, että joka vaihdossa helisee omissa ja olen niin itsekriittinen pelaaja, että suoraan sanottuna meni tunteisiin. Sanoin koutsille, että nyt loppui, nyt en halua enää kentälle, Felix Persyn paljasti ottelun jälkeen.

– Oli kyllä aivan hirveää eikä kyllä ole hirveästi järkeä, että Suomi edes pelaa näitä karsintoja. Mielestäni edellisten kisojen neljän parhaan ei tarvitsisi pelata tällaista tapahtumaa, joka kyllä syö motivaatiota ihan kaikilta. Ainakin itsellä on tällainen tunne, muulta Belgian joukkueelta en ole ehtinyt kysyä. He toki ovat tottuneet pelaamaan suurmaita vastaan ja isoihin tappioihin.”

Olemme parhaillaan luomassa uutta, tasoeroja huomioon ottavaa järjestelmää naisten liigaan. Miksi emme siis ottaisi tätä samaa huomioon kansainvälisessä salibandyssa?

Jos nyt mietimme nykyisiä tasoeroja kansainvälisessä salibandyssa, niin meidän pitäisi luoda järjestelmät kehittyä kansainvälisesti niin, että tasoerot otetaan huomioon, ja kaikki maat saavat pelata tasolleen sopivia maita vastaan.

Olemme Suomen ja muiden kärkimaiden osalta tilanteessa, jossa meidän tulee kantaa vastuuta kansainvälisestä lajin levittämisestä. Osin olemme tässä onnistuneet ja MM-karsintojen osalta epäonnistuneet. Nyt jatkossa pitää miettiä todella tarkkaan miten viemme tätä kehitystä eteenpäin.

Yksi vaihtoehto voisi olla se, että MM-karsintojen sijaan kärkimaat pelaisivat varsinaisen karsintaturnauksen yhteydessä oman turnauksensa ja näyttäisivät mallia maailman huippusalibandyssa. Edellisten kisojen sijoitusten mukaan määräytyisivät sijoitukset tähän 4-6 maan huipputurnaukseen, joka olisi yksi hieno turnaus varsinaisten MM-karsintojen ohessa. Lajia vietäisiin eteenpäin kovien pelien saattelemana varsinaisten karsintojen mukana.

Mielestäni meillä ei ole varaa menettää yhtään pelaajaa saati valtiota sen vuoksi, että emme ole valmiita pitämään huolta niistä pienimmistä, jotka vasta opettelevat peliä.

14 comments

  1. Olen samaa mieltä. Toinen mielestäni selkeä vaihtoehto olisi se, että vaikka näille edellisten kisojen mitalistimaille laitettaisiinkin pelit muita karsijoita vastaan, niin tehtäisiin se niin, että paikat kisoihin olisivat tuloksista huolimatta varmat, mutta kentälle laitettaisiin jollain tavalla rajoitetut joukkueet. Vaikka joku U18 tms. maajoukkue. Pääsisivät pojat samalla testaamaan, että miten heidän fysiikka riittää miesten peleissä. Taitohan siellä varmasti riittää.

  2. Arto. Kerroppas mikä on U18 joukkue. Velipoikakin pelas jääkielloa nuorena jääkiekkoa. Paras tappio oli 63-0. Raipellekkin oli jäänyt hyvät muistot, muistaakseni teki 13 maalia. Muisteli jossain haastattelussa. Velipoika pelas siitä huolimatta 15 vuotta jääkiekkoa. ei se pilannut niiden pelaajien pelihaluja. Turpaan tuli ja kunnolla. Tärkeintä oli päästä pelaan.

  3. IFF tekee varmaankin muutoksia MM-kisojen karsintaan kuten pääsihteeri tuoreessa haastattelussa vihjaa. Toivottavasti kuitenkin laajemmalla selvityksellä, esimerkiksi haastattelemalla nyt karsintoihin osallistuneiden maiden johtoa, pelaajia ja katsojia.

  4. U18 joukkue on sellainen jossa pelaa 18 vuotiaita ja sitä nuorempia. Voi olla myös U19 tai U17, ei se tarkka ikäraja ole oleellista tässä.

  5. Miksi junnut karsisi maajoukkueen pelejä ja jos hävitään karsinnoissa silti saa pelata MM-kisoissa. Sehän on väärin.

  6. Koska sitä kautta nuoret saisivat kokemusta aikuisten maaotteluista ja vastustajat näkisivät millä tasolla huippumaiden juniorit menee. Kisapaikan saisi siis jo sillä edellisten kisojen sijoituksella esim. kahden parhaan joukkoon.

    Tämmöistä vähän vastaavaa on nähty jääkiekossa, jossa joku ulkopuolinen joukkue on käynyt pelaamassa sarjaotteluita. Ainakin Suomen nuorten maajoukkue on käynyt pelaamassa Mestistä ja olikohan Salzburg (korjatkaa) joka kävi pelaamassa Nuorten SM-Liigaa.

  7. Tässä mun mielestä vähän sekoitetaan kaksi eri asiaa. Elikkä joo jos vaikkaa Liigassa/D1varissa tai jossain muussa sarjassa tulisi joka peli 27-1 tai 43-1 turpaan, niin kyllä se syö meestä. Siihen riittää kyllä myös se jos joka peli tulee vaikka 1:0 häviö, mutta jos se tapahtuu viikosta toiseen ja koko kauden ajan, niin motivaattio häviää. Oikeastaan milteen jokainen tietää, siihen riittää jo paljon vähemmänkin. Mutta nyt ei puhuta siitä. Nyt on kysymys MM karsinnoista. Elikkä pelaajat pelaa arkisin jotain muuta sarjaa, mikä on lähemppänä heidän tasoa ja sitten kerran kahdessa vuodessa he pääsevät edustamaan omaa maajoukkuetta ja karsimaan MM kisoihin. Siis kerran kahdessa vuodessa ja jos menee hyviin niin pääsevat kokeilemaan vielä toisen kerran siinä kahden vuoden aikana itse kisoissa. Siis mun mielipite on se, että karsinnat edelleen samalla tavalla. Mä luulen, että jos kysyttään Liechtenstein veskarilta kennen kohtiin ammuttiin 98 vetoa mistä 24 meni sisään, että pelaasikö hän vielä Suomen vastaan niin uskon että vastaus on KYLLÄ. Itse olen pelaanut Viroon maajoukkueessa muutaman pelin ja on tullu pelattu Ruotsin, Suomen, Tsekkin, Sveitsin ja moneen muun maan vastaan mistä on periaatteessa häviö on ollut tiedossa, niin en kyllä koskaan ole mennyt häviämään. Eikä pelin jälkeen ole ollut sellaista fiilista, että mä lopetan salibanyn. Ennemminkin olen nähnyt millainen tämä laij on huipulla ja olen ottanut siitä positiivisia asioita mukaan. Ja halun päästää pelamaan vielä joskus myöhemmin heitä vastaan ja testata, että millainen se taso on sitten.

    Se on sitten eri kysymys, että onko niillä huippu maajoukkueilla järkeä lähteä pelamaan oman A joukkuen kanssa niitä pelejä. Että jos verrataan vaikka yleisurheiluun niin Jamaikan 4 x100 m juoksussa vasta finalissa juoksee Bolt ja muut heidän starat, ennen finalia siellä olivat ihan eri jätkät.

    Sitten itse kisoissa on eri asia, niin siellä voisi olla vähän rajoitettu se että kennen vastaan sielä pelataan ja tälleen. Että jos yksi syy, miksi slibandy ei ole käässyt Olympialaisiin on se että joukkuet ovat liian isoja ja niitä on niin paljon (MM kisoissa 16 x 30 taustoineen =480 henkeä) niin voisiko sitä vaikka jaksoitta että ensiksi pelaa vaikka ne 16-8 ja sitten kun jotkut tippuu pois, niin uusia tulee lisää?

    Että sitä voi miettiä sitten erikseen, mutta pitäkää karsinnat samankaltaisina. Antakaan meillä mahdollisuus välillä kokeilla oma tasoa. Ei kannattaa olla niin ylimielisiä ja miettiä ainoastaan, että onko teillä tässä mitään järkeä.

  8. Jättiläinen kuvaa hyvin nykyistä tilannetta altavastaaja-joukkueiden kannalta.
    MM- kisojen karsintoja on arvostettava myös johtavissa maajoukkueissa, ei ainakaan niin että karsintoihin lähetettäisiin juniorijoukkueita. Väitän että se olisi oikeasti noloa kun hävää junioreille?

  9. Kannatta tsekata iff:n kanavilta haastatteluja vaikka suomen pelien jälkeen, komppaa jättiläisen viestiä, sen sijaan että korostaa B-jun kommentteja. Kehittymisen kannalta on ihan eri katsoa maailman parhaita kentällä vierestä seuraten kuin katsomosta.
    Uskon, että vastustajat arvostavat että suomi ja ruotsi laittaa jos ei ihan parasta niin ainakin hyvän jengin eikä mitään junnu- tai divari all stars porukkaa. Ja olisi myös hyvä paikka ajaa niitä nuoria sisään, kuten nyt suomi osittain tekikin.
    Jos oikein jäi mieleen niin sählyssäkin olisi tarkoitus laajentaa mm:ä, jolloin karsintaspekuloinnin sijaan olisi sama ”ongelma” kisoissa kuten nyt vaikka viime viikolla pelattujen jääpallon mm:n tuloksista voi lukea.

  10. Jos ne juniorit ovat maailman parhaimmistoa ikäluokassaan ja tämä vastassa oleva A-maajoukkue on nyt nähtyä tasoa, niin ei ole millään tasolla noloa. Salibandyliigassakin on vaikka kuinka monta todella kovan tason pelaajaa, jotka ovat junioreita. Olympialaisten jääkiekossa on näitä myös.

  11. Olympialaisten jääkiekossa ainakin joskus on tehty niin, että alkulohkoja oli neljä, joista kaksi ensimmäistä pelattiin ensin ja niistä vain voittajat meni jatkoon näihin muihin alkulohkoihin. Samoin jalkapallon seurajoukkueiden MM-kisoissa muutama paras on saanut aloittaa turnauksen myöhemmin, kun sielläkin on ymmärretty, että käytännössä varmasti Euroopan joukkue on ainakin hyvin lähellä voittoa.

  12. Miksi ihmeessä täällä aina sorsitaa Artoa? 🙁 Suomi tarvitsee tälläsiä säbäniiloja

  13. Ei tarvita tälläisia suuria karsintasysteemejä.Edellisten mm-kisojen viimeiseksi jäänyt karsii paikasta ”1.div.voittajan kanssa” jne.jne.

  14. Tossa ihan vähän aikaa sitten suuren ja mahtavan lätkän mm-kisoissakin Suomen parhaat junnuja.