pääkallo.fi - Blogit - Hannuksela
Hannuksela onJarkko Hannuksela.
30.11.2009
Kukkola näki punaista ja (valkoista)
Tapanilan Erän Jani Kukkola huilaa keskiviikon liigapelin, kun Mosalaiset saavat vieraakseen Classicin tähtisikermän. Kukkola tulistui lauantaina päätössummerin soidessa Oilers pelaajaan siinä määrin, että tuomarit vilauttivat Erä pelaajalle punaista korttia, joka tietää myös yhden ottelun pelikieltoa.
Jos nyt unohdetaan itse Kukkola tästä tapauksesta pois ja mietitään niitä kaikkia muita vastaavia tilanteita, joita aina muutama kauden aikana liigassa sattuu ja tapahtuu. Hyvin usein joukkueiden valmentajat toteavat ottelun jälkeen samaa, kuin mitä Erän valmentaja Petteri Bergman myös sanoi: ” Tulemme tekemään pelaajillemme selväksi sen, että meillä ei tällaisia ylilyöntejä hyväksytä.”
Minua askarruttaa se, että miten tämä tehdään käytännön tasolla selväksi pelaajalle? Kerrotaanko hänelle valmentajan ja pelaajan kahdenkeskisessä palaverissa, että jos vielä teet samalla tavalla niin sinut hyllytetään kolmen pelin ajaksi pois kokoonpanosta? Tai saat sakkoja? Et saa osallistua kahteen viikkoon harjoituksiin tai seuraavaan saunailtaan? Vai sanotaanko vain:” Hei älä viitti tehä enää tollee…jooko?”
Hyvät lukijat, kertokaa esimerkkejä omista kokemuksista, olettepa sitten olleet pelaajan tai valmentajan roolissa vastaavissa tilanteissa. Paras vastaus palkitaan kunniamaininnalla.
Kommentit
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että valmentajalta puuttuu hyvin usein selkäranka lyödä tällainen pelaaja vilttiin edes yhden pelin ajaksi. Tärkeintä tällaisessa asiassa on mielestäni nimenomaan tasapuolisuus.
Itse kunnioitan syvästi valmentajaa, joka uskaltaa rankaista pelaajaa ja tehdä selväksi, että pelaamaan ei ole asiaa, jollei käytös muutu.
Ongelmaksi varsinkin alasarjoissa osoittautuu se, että pelaajamateriaali on sen verran kapea, että yhden pelaajan hyllyttäminen voi olla ratkasevaa pelin lopputuloksen kannalta. Kuitenkin jokaisen valmentajan on hyvä miettiä, onko joukkueen etu yhden pelin voittaminen vai yhteisten sääntöjen kunnioittaminen, joka yleensä pitemmällä tähtäimellä johtaa ensiksi mainittua parempiin tuloksiin.
Amu Ahonen on ainakin paperilla antanut sellaisen kuvan, että ei ole väliä vaikka kyseessä olisi maajoukkuekapteeni, säännöt ovat aina samat. Toki pitää muistaa, että mikäli maajoukkuemiehen lyö vilttii, toinen samantasoinen kaveri löytyy rosterista.
Itselleni tällaista valmentajaa ei ole vielä koskaan tullut vastaan, mutta toivossa on hyvä elää..
btw. hieno aihe!
Tapahtumasta olevan epäselvän videon perusteella tilanne näytti tietysti tyhmältä ja turhautuneelta käytökseltä, mutta sain kyllä aika paljon pahemman kuvan kirjoittelusta ja uutisoinnista ennen tuon näkemistä! Enemmänkin puhuisin tuuppauksesta, jonka seurauksena vastustaja painui hyppynsä seurauksena laidan yli. Tai melkoiset voimat Kukkolalla on jos tuolla tavalla saa kaverin lentämään, varsinkin kun kaveri melkoisen nopeasti pomppaa takaisinkin kentän puolelle valittamaan. Mikäli tuollaista tapahtuu ennen loppusummeria, niin on todistetusti olemassa tuomareita, jotka ei anna edes kakkosta tilanteesta, vaan vähän nuhtelevat tuuppaajaa. Tämän takia en ymmärrä miksi valmentajan pitäisi tässä tilanteessa erityisiä sanktioita alkaa etsimään. Eiköhän ne kannata säästää oikeisiin tilanteisiin.
“Mikäli tuollaista tapahtuu ennen loppusummeria, niin on todistetusti olemassa tuomareita, jotka ei anna edes kakkosta tilanteesta, vaan vähän nuhtelevat tuuppaajaa. Tämän takia en ymmärrä miksi valmentajan pitäisi tässä tilanteessa erityisiä sanktioita alkaa etsimään. Eiköhän ne kannata säästää oikeisiin tilanteisiin.”
Tuomarin tuomio asiasta ei pitäisi vaikuttaa tähän. Jani Kukkolaa pitäisi rangaista siksi että hän ottaa turhia riskejä näissä tilanteissa. Hänestä on joko haittaa (jäähytilanne) tai hänestä ei ole hyötyä (pelikielto) joukkueelle. Nämä tilanteet eivät kuitenkaan ole niin yksiselitteisiä. Oliko jotain tapahtunut aiemmin ja kuka oli tehnyt ja mitä? Joukkueissa voisi tietenkin olla säännöt että ?? € sakkoja joka lapusta, mutta lappuja tulee niin helposti välillä ja joskus ei millään. Joukkueen omat pelikieltosanktiot ovat sitten rohkeampia.
Käytäntö on aika kirjavaa. Joillain valmentajilla ei kuitenkaan riitä se kuuluisa roti, vaan todetaan vaan “tämä ei ole suotavaa. Seuraavasta kerrasta ryhdytään toimenpiteisiin”. Niitä toimenpiteitä ei sitten kuitenkaan koskaan tule ja pelaajat sen tietävät. Pelejä hävitään, mutta onpahan mukava valkku. Joskus sitten löytyy tapauksia joissa joukkueen ykkösvitja jätetään kokoonpanosta kun on muki maistunut peliä edeltävänä iltana. Nämä päätökset kysyvät rohkeutta ja luonnetta. Oma kuva siellä peilissä aina tuijottaa iltaisin. Jotkut katsovat näkemäänsä ylpeinä ja toiset painavat päänsä häpeissään.