pääkallo.fi - Blogit - Andersonin päiväkirja
Minna Hekanaho
pami@paakallo.fi
on Pami A. Anderson.
Hekanaho valmentaa naisten Salibandyliigan OLS:aa yhdessä Karo Kuussaaren kanssa.
7.2.2010
Finnkamppailua
Olin viikonloppuna laajentamassa maalaishorisonttiani pääkaupunkiseudun salibandykekkereissä. Oli mukava nähdä muita väsyneitä liigavalmentajia ja parin olssilaisen maajoukkuedebyytti. Naisten pelin jännittämisen jälkeen ei oikein riittänyt paukkuja miesten pelille.
Muut ovatkin jo analysoineet naisten majua. Tässä mun kaks senttiä.
- Laura Kokko, Tiia Ukkonen ja Katriina Saarinen oli ihan kingejä.
- Oli mahtavaa huomata miten erityisesti toka erässä joukkue näytti alkavan uskoa siihen, että Ruotsi on kaadettavissa. Eliisa Alangon maali oli hyvä esimerkki siitä, miten 1v3 -tilanteessakin itseen uskomalla voi päästä pitkälle.
- Yksien reenien jälkeen pulustus ei ollut ihan kohillaan, mutta se tulee olemaan. Merkki ei tuu katoamaan tuolla tavalla enää kauaa.
- Vaikka Ruotsi on täynnä taitavia yksilöitä, joukkueena se oli eilen ihan perus. Sara Kristoffersson oli ainoa, joka pysty tekemään taikuuksia niin pahasti ja monipuolisesti, ettei Suomella tällä hetkellä ole vastaavaa pelaajaa. Tosin, pitääkö ollakkaa? Joukkuelajit, ja etenkin kamppailulajit kuten sähly, on siitä hyviä juttuja, että kyseessä on ryhmien kamppailu eikä yksilöiden taitokilpailu. Ja hei, pelasko Karolina Widar?
- Mitä ne oli ne rankut?
Kommentit
Oli siellä hyviäkin hittejä. Saarinen, Alén ja Kokko ainakin lanasivat ruotsalaisia hienosti.
Mutta mites ne muut? Ihan jokaisenhan tulisi voida haastaa ruotsin akat.
Mutta jokatapauksessa nyt oli sellaista tekemisen meininkiä mistä on hyvä lähteä liikkeelle, hyvä naiset ja Karo!
Oon samaa mieltä siitä, että välillä jäätiin vähän katteleen. En tiedä onko se niinkään siitä kovuudesta ku reagoinnista.
En vieläkään ymmärtänyt että mitä pointtia on antaa painetta koko kentän leveydeltä, mikäli ei ole sovittu että missä boltsi otetaan pois ja mitä sillä sitten tehdään. Pari kertaa saatiin ruoattityttö kääntämään selkää omassa päässä, mutta sitten ei ollut ketään tuplaamassa kun toinen kerros pelkäsi jättää omansa vartioimatta.
Mitäs mieltä Pami oot seminaarista?
Kyllä se varmaan oli sovittu missä otetaan, mutta vähä samaa mieltä oon siitä, että toisessa kerroksessa merkki katos parin paineen jälkeen. En usko, että tuplia haettiin tosin.
Seminaari oli kiva ja odotan, että joku olis tehny muistiinpanot mun puolesta ja lähettäs meiliin :) Ideoita olis vaikka miten ja tuoltaki tuli monta hyvää lisää, mutta virtaa ei valitettavasti löydy. Elämää suurempiin ongelmiin ei tok vastauksia löytyny, mutten niitä kyllä odottanutkaan.
JÄRKYTTÄVÄ UUTINEN! MATTI JA MERVI EROAVAT!!!!
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1915758
Kuinka käy Matin parisuhdeneuvokirjan julkaisun kanssa?
Jos maajoukkueeseen otettais oikeesti joskus koviakin pelaajia..Nyt on 3-5 pelaajaa jotka oikeesti sinne kuuluu. Eikä oo ihme suomalaisella salibandy reenaamisella ettei huippupelaajia tule verrattuna esim. Ruotsiin. Kyllähän Suomen läskisarjaan pääsee melkein pelaajia puskametästä. Ja tämä on tosi. Johan tilastot sen kertoo, ei yhtään voittoa viikonloppuna mistään mj peleistä. huh huijakkaa.
No kerroppa hyvä ihminen minkälainen olisi sinun valitsema naisten maajoukkueen kokoonpano!?!
Hei pelataan kolmella viiva viidellä! Tai luovutetaan kättelyssä! Turhaa koko maajoukkuetoiminta ku Ruotsi on niin paljo parempi.
Turha noista on suuttua. Läskisarjoista puhuminen on hieman mautonta, mutta jutun pointti tuli lienee selväksi. Suomen naisten fysiikka on umpisurkealla tasolla, kyllä sen saa myöntää ja hyväksyä.
Kuinka siellä jäätiin taidossa, jalalla ja niin edelleen naapurille. Samaa keskustelua on käyty vuosia ja mitään ei ole tapahtunut. Aikoinaan MM-kullan tuoneiden pelaajien joukossa oli muutama fyysisesti todella hyvä pelaaja ja pelillinen käsitys aivan eri luokkaa nykyiseen verrattuna. Aika harvassa ovat nyt?
Täällä etsitään syytä aina valmentajasta ja jostain muutoinkin väärästä paikasta. Nyt kehuttiin aktiivista otetta ja oltiin jopa pelissäkin välillä mukana?? Ruotsi vei peliä selkeästi niin tahtoessaan - aina. Muutaman naisten liigassa pelanneen otteet vastustajaan verrattuna olivat lähinnä surkuhupaisia.
Emmää suinkaan suuttunu :D Musta on vaan niin tylsää, että puhutaan tuolla tasolla aina: jäädään siinä sun tässä ja pitää veivata palloa 5 vuotta että päästään samalle tasolle ja hei yhteiskuntarakenteenki pitäs olla parempi. Suomen miesten lätkäjoukkuekki voittaa parempiaan koko ajan miksei salibandynaiset? Sveitsissä on about 5 hyvää pelaajaa ja muut täytettä ja neki voittaa vaikka ketä, miksei me?
Jalkaa voidaan reenata helposti. Nou problem. Ja on ihan turha verrata 10 vuotta sitte voittaneita pelaajia tämän päivän pelaajiin, koska peli on muuttunut niin paljon.
Minusta semppa oli kiva, ja se ansaitsee pikaista jatkoa. Laittaisin seuraavassa sempassa työryhmiin tarkemmin ikäryhmitellyt kysymykset ja ehkä jonkin ennakkotehtävän, niin asiaan päästäisi nopeammin. Tämä ei ole kritiikkiä lain, vain kehitysidea. Osallistumismaksun pitäisin kulujen kattamiseksi ja keskittyisin kehittämiseen enkä jaksaisi kuluttaa kenenkään energiaa valitukseen, niin kuin tällä kertaa sempan alussa valitettavasti kävi.
Ennakkotehtävä oli, muija ei vaan ollu tehny sitä ;)
Olen Pi:n kanssa samaa mieltä, turha vaan puhua ja puhua, miksei tapahdu koskaan mitään. Miksi miehet on saatu nostettua Ruotsin tasolle muttei naisia? Täytyyhän naisten valmennuksessa oikeesti olla jotain mätää kun homma ei vaan yksinkertaisesti toimi. Otetaan joku ruottalainen vake tänne niin jospa tapahtus muutosta hommiin :))
Otetaan vaan. Nytkin hakukierroksella mukana oli Ruotsin maajoukkue koutsi Jan-Erik Vaara, mutta liitollahan ei ollut varaa Vaaraa valita tehtävään.
En tiedä, että mikä tarkkaan oli seminaarin aihena, mutta muistelen ainakin Pamin kommentteja niistä tyttösäbä-julisteista ja yleensä sen puolen kehittämisestä, niin että kannattaisko ottaa mukaan tai ainakin kysellä vähän niiltä junnuilta, eli kohdeyleisöltä, että millainen mainonta voisi herätellä, kun ne kuitenkin asian parhaiten tietää. Turha siellä on kolmekymppisten ja yli yrittää miettiä, että mikä teinejä kiinnostaa. Voihan olla, että siellä jo junnuja olikin mukana, en tiedä.
Aiheena oli vähän tuo, eli tavoitteena on tuplata naispuolisten lisenssipelaajien määrä parin vuoden sisään, mutta tuon tilaisuuden tavoitteena oli kerätä palautetta kentältä ja kasata siitä lista juttuja mitä lähdetään toteuttamaan.
Mielestäni uskottiin eniten siihen, että etsitään tapoja tehdä laji tutuksi lapsille: jalkaudutaan kouluihin ja jaetaan kaverikortteja (ota kaveri reeneihin mukaan). Aiemman kirjoituksen kommenteissa tunnuttiin myös uskovan tähän: kavereiden mukana moni lähtee kaikenmaailman hullutuksiin :)
Ai, anteeksi, että ennakkotehtävä jäi tekemättä - olinko mää unessa paikan päälläkin, mun mielestä sitä ei purettu? Se ois pedagogiikkaa ;)
Mutta joo, lajin pariin houkuttelu ja harjoittelun sisällön laatu oli keskiössä. Hyvä homma.
No siis ennakkotehtävä oli niissä aiheissa mitä käytiin siellä kahvittelun lomassa.
katselin netin kautta peliä ja suomi jäi kyllä pelikovuudessa, sellaisessa röyheydessä kakkoseksi.. kovempaa vaan päälle tytöt!