Jatkuvaa syöttöä ennakoi: SSV - Happee

Toisena pudotuspeliparina nähdään kestomenestyjä Pasilasta. Kaiken mahdollisen ja mahdottoman kotiin korjannut Kurre Westerlundin lauma SSV saa vastaansa rymistelevän hirvilauman Jyväskylästä, kun nuori ja nälkäinen Happee haastaa hallitsevat Suomen mestarit.

SSV ei voittanut runkosarjaa tänä vuonna, mutta näytti jo kesken kauden mikä on pelin henki tiukassa paikassa, kun se nousi sillasta EC:n voittoon. Kevään puhjetessa kukkaan, eivät puhkea finnit, vaan alkaa parta kasvaa ja tosipelit alkavat taas. SSV:n motivaatio ei välttämättä runkosarjassa ole tapissa, mutta playoffeissa joukkue on täyttä rautaa.

Kokemus on avainsana. Sen tuomaa etua ei voida varsinkaan tässä ottelusarjassa väheksyä. Järven Mikael nosteli ensimmäisiä pokaaleja suunnilleen silloin, kun Happeen nuorukaiset opettelivat kävelemään. Nimilistaa lienee turha tässäkään tapauksessa hehkuttaa, mutta niille, jotka eivät lajia seuraa on syytä mainita herrat Santtu Manner, Harri Forsten ja Mikael Järvi. Tuossa kolmikossa on ratkaisuvoimaa yllin kyllin, eikä taustatukikaan jää huonoksi.

Juha Kivilehto lähti, mutta Saku Lehti ja Mikael Lax tulivat. Kivilehto on toki yksilötasolla aivan maaginen, mutta heikentynyt mestari on silmänlumetta. Viisikkopuolustus on huippuluokkaa, ja tämäkin asia vain paranee, kun mitaleita ratkotaan. Maalissa Henri Toivoniemi pitää huolen siitä, että puolustuksen kauneusvirheet jäävät vain puolustuksen kauneusvirheiksi, jotka eivät päivity digitaalimuotoon tulostaululle.

Valmentajavelho Mika Ahonen tietää miten sytyttää porukka, eikä kuulemani mukaan ole juuri epäonnistunut siinä hommassa. Ehdoton mestarisuosikki jälleen tämä Pasilan hornankattilan oma joukkue.

Vieras Happee sen sijaan on jo tässä vaiheessa “voittanut mestaruuden”. Nuorten pelaajien esiinmarssi on ollut upeaa katseltavaa. Nimet Jami Manninen, Otto Tikka ja Joonas Pylsy ovat viimeistään tässä vaiheessa tuttuja salibandyväelle. Kokenut Lasse Riitesuo on löytänyt joystickistaan myös syöttönapin. Maaleja tulee vanhaan malliin. Joukkue pelaa niin kutsuttua hurlumhei-peliä, joka on katsojalle kuin hattara pikkupojalle Linnanmäellä. Molemmissa päässä soi kovempaan tahtiin kuin Monnarin DJ:n soittimessa.

Jos Happee saa SSV:n lähtemään tähän peliin mukaan, piilee ottelusarjassa pienen pieni yllätysmahdollisuus. Asian todennäköisyys on pieni, mutta urheilussa kaikki on mahdollista. Puolustuskyttäilyssä Happee ei välttämättä ole mestari, vaikka tolppien välissä seisookin yksi tulevaisuuden maalivahdeista, Eero Kosonen, joka muuten lienee yksi aliarvostetuimpia veskareita kotoisessa liigassamme?

Oli miten oli, kohta nähdään miten käy. Pelaajahaastatteluun löytyi SSV:n riveistä Mikael Lax, ja Happeesta Joonas Pylsy. Lukijan toivomuksesta formaatiksi on muutettu “kysymys-vastaus” tyyli. Kiitos palautteesta.

Ensin Mikael.

1. SSV:llä on jonkinasteinen dynastia. Onko voittamisen kulttuuri tarttunut sinuun? Miten se näkyy?

Kai se jotenki vois olla jo hiukan tarttunut mut eipä sitä pahemmin huomaa. Enemmän mulla on tota voittamisen kulttuuria tullu änäriä pelatessa Ratsulaa vastaan.

No mut jos vielä tohon asiaan niin kyllä sitä sillai huomaa et täällä ollaan otettu huonoillakin peleillä rutiinivoittoja kun taas tepsissä ei ollu huonolla pelillä paljoo mahiksia. Ja häviäminen täällä ottaa enemmän päähän niin kai sekin sitä voittamisen kulttuuria on.

Hauska on ollut myös huomata ettei täällä kokeneet, kaiken voittaneet pelaajat paljoa hätkähdä runkosarjassa hävityn pelin jälkeen, koska tietävät, että pleijareissa ei hävitä.

2. TPS:ssä olit yksi harvoista maajoukkuepelaajista. Käykö luonnolle, kun nyt joukkue on täynnä staroja?

Kyllä tepsissäkin oli sen verran kovia pelimiehiä, ettei siellä leijumiselle ollut varaa.. Täällä on vieläkin kovempia, eikä se mitenkään kyllä luonnon päälle käy. Enemmänkin se on hyvä asia, kun täällä pelipaikka ykkös- tai kakkoskentästä ei aina olekkaan saletti.

3. Lähdettekö mukaan Happeen hurlumhei-peliin? Kuinka paljon maaleja nähdään ottelusarjassa, ja kumpi niitä tekee enemmän?

Veikkaisin ettei lähdetä. Tai jos näyttää siltä, että pelaajat lähtevät niin aika nopeasti Amu palauttaa meidät pelaamaan omaa peliämme. Meillä kuitenkin tiivis puolustus on ehkä suurin vahvuus tällä hetkellä niin ei ole järkeä lähtee pelaan hawaii-palloo. Tosin vois itekki saada muutaman pinnan jos lähetään hurlumhei-peliin mukaan..

Sitten Pylsyn Joonas.

1. Ensimmäiset miesten playoffit edessä. Kuinka paljon nuorta miestä jännittää?

Vielä ei ole kyllä ehtinyt jännäkakka tulemaan, mutta eiköhän asia tule korjaantumaan ennen perjantaita… Toisaalta onhan näitä pelejä tullut junnuissa jonkin verran pelattua. Todella odottava tunnelma on tällä hetkellä ja onhan se hienoo pelata viimein miesten pleijareissa. Onhan tää niin ainutlaatuista aikaa, että nyt voi vaan nauttia.

2. Sait kritiikkiä eräässä otteluraportissa kaatuilusta. Ärsytätkö vastustajia tahallaan, vai vetoatko heikkouteen?

En ärsytä vastustajaa todellakaan tahallani. En halua mitään kaatuilijan/filmaajan leimaa itselleni, pelaan vaan koko ajan täysillä. Ehkä se on ollut tällä kaudella semmoista junnumaista höntyilyä. Luulen, että kesän fysiikkaharjoituksissa asia tulee viimeistään korjaantumaan..

3. Puolivälieräsarjan jälkeen, pyydätkö nimmareita maajoukkuetähdiltä, vai pyytävätkö he sinulta, kun olet jatkanut hienoja otteitasi myös pleijareissa ja tiputtanut SSV:n?

En usko että tulen pyytämään keneltäkään maajoukkuetähdeltä nimmaria ja tuskin hekään tulevat pyytämään minulta – ainakaan vielä. Tai ehkä voisin pyytää Jamilta yhden puumerkin…heh heh.

Jatkuvaa Syöttöä veikkaa: Happee voi yllättää kerran, mutta vain kerran. Rohkeasti veikataan SSV:n jatkoonmenoa 3-1.