SSV pääsi toisessa liigapelissään voiton makuun. Perjantaina SPV:lle tv-pelin hävinnyt mestarijoukkue kaatoi sunnuntaina Pasilassa Classicin lukemin 5-4. Pääkallo.fi:n päätoimittaja Jussi Ojala kertoi analyysinsä kärkikamppailusta.
Jussi, minkälainen maku ottelusta jäi?
– Ainakin katsojan kannalta huikea matsi. Jos kaikki liigan pelit olisivat yhtä viihdyttäviä, voisi sanoa, että ”tuote” on kunnossa. Ensimmäinen erä oli vielä suhteellisen rauhallista vääntöä, mutta toisessa ja kolmannessa touhu meni totaaliseksi hurlumheiksi. Hienoja vientejä, vauhtia, virheitä ja vastahyökkäyksiä piisasi. Kauden alussa aavistuksen yli-innokkaana pallon pomppiminen on ymmärrettävää, mutta joukkueiden valmentajat tuskin olivat täysin tyytyväisiä näkemäänsä. Sekä Mikael Järvi että Mika Savolainen nostivat myös esille mielenkiintoisen pointin: molemmat joukkueet ovat vaihtaneet tälle kaudelle mailamerkkiä, mikä vaatii pelaajilta aavistuksen totuttelua.
Mikä ratkaisi voiton SSV:lle?
– Classic oikeastaan antoi voiton SSV:lle. Tamperelaisten olisi pitänyt naulata loistavan hallintansa avulla matsi ekassa tai viimeistään toisen erän alussa. Kun Lassi Vänttinen ja kumppanit eivät osuneet punaisten väliin, pääsi SSV vähitellen mukaan ja nousi lopulta rinnalle ja ohi. Classic teki kriittisillä hetkillä enemmän virheitä kuin SSV. Mika Ahosen suojatit olivat hereillä erikoistilanteissa: ylivoimalla ja vapareissa.
Ketkä erottautuivat yksilötasolla?
– Nostan esiin molemmista joukkueista yhden nimen. SSV:stä harvinaisen ennakkoluulottomasti esiintyi 94-syntynyt Roni Laasonen, joka nostettiin viimeisessä erässä Tero Tiitun rinnalle kakkosketjuun. Laasonen on taitava ja kylmäpäinen junnu, joka osuu hyvin ilmapalloihin. Tosin viimeistely jäi vielä puolitiehen. Hänellä oli käytännössä neljä avopaikka, mutta tällä kertaa ei maistunut. Classicista on pakko mainita Petri Hakonen. Olen ihmetellyt Hakosen hehkutusta, koska suoraan sanoen Happee-aikoina hän ei noussut kummemmin esille. Sveitsin liigassa jo pitkään pelannut Olli Oilinki on jatkuvasti kehunut Hakosen olevan kova pelimies – ja niin näyttää olevan. Iso, nopea ja taitava rightin kaveri. Vähän vielä virhealtis, mutta hänestä kuullaan vielä. Hakonen antoi Mäkipään maaliin maagisen 25-metrisen pystysyötön oman maalin takaa.
Roni Laasonen oli erittäin hyvä.Toki taidot on ollut tiedossa,mutta yllättävän ennakkoluulottomasti poika pelasi.Painakaan nimi mieleen.
Ihan totta. Ai että Hakonen on sittenkin pelimies. Tämä tuli kyllä aivan uutisena. Perhana kun ei ole pelannut pääkaupunkiseudun joukkueissa niin on jäänyt huomaamatta.
Ei kai näitä vaan muita ole jotka ovat pelimiehiä vaikka eivät etelässa pelaakaan.
Hyvin pelasi kyllä Laasonen, mutta maali jäi vielä puuttumaan. Paikkoja kyllä oli, tällä kertaa Nieminen veti pidemmän korren.
MOntako kuukautta uuteen mailamerkkiin pitää totutella? Vänttisellä näyttäis olevan sama vanha.
Taitaa olla maajengi-sälleillä omat mailadiilit, siksi Vänttisellä ja Savolaisella pyörii Exelit vielä käsissä. Classicin sivuilla ei näy muuta valmistajaa kuin Oxdog.
Savolaiselle ei luulisi mailalla olevan merkitystä. Sen 5 sentin käyristyksen saa varmaan kaikkiin lapoihin eikä lavalla ole siinä vaiheessa enää paljon merkitystä.
Olin kerran katsomassa peliä tampereella, erätauolla näin ihmeitä kun savolainen lähti kantille puolesta kentästä lapsi lavassaan.
No lapsi nukkui siinä seimessä..?
Kyllä kyllä, mutta mukava kantinpoikanen lähti
Savolaisella ainakin oli molemmissa peleissä Oxdogin maila. Perjantaina oranssi lapa ja SSV-pelissä näköjään vihreä. Leftiä molemmat.
molemmat pelit tolla samalla punasella siemenellä
vihreässä dogissa ei näyttäny mitään nokkakynttä olevan kärjessä mut perusränni kuites et pystyy päätä nostaan ennen kanttia