Vannoin pyhästi itselleni, että seuraava kirjoitukseni käsittelee ainaisen valittamisen sijaan positiivisia asioita salibandystä. Ei onnistunut komppania, kuten vanha armeijatermi kuuluu.
Meni kahvit väärään kurkkuun kun selvisi, että Tommi Ahola pelasi ensin täysillä SPV:n liigajoukkueessa ja neputteli sitten saman viikonlopun aikana Divaria Blue Foxin riveissä. Tämän mahdollistaa kilpailusääntöihin tullut muutos koskien farmisopimuksia. Uusi pykälä antaa 1988 ja sitä myöhemmin syntyneiden pelaajien reissata ilman karenssia joukkueiden välillä.
Tässä on varmasti takana jokin kaunis ajatus mahdollistaa nuorille pelaajille liigassa penkillä istuminen ja samaan aikaan pelaaminen alemmalla sarjatasolla. Hyvä kiva bra, mutta tuliko kenties kalenterivirhe, kun tuota nuorta pelaajaa määriteltiin?
SB-Pron naisilla on farmisopimus ÅIF:n naisten kanssa. Pelaajalistasta voi jokainen tarkastaa, että 19 Pron liigapelaajaa on syntynyt vuonna 1988 tai myöhemmin. Joukkueet voivat siis halutessaan tehdä niin, että 12 pelaajaa pelaa helmikuulle asti täysillä samaan aikaan liigaa ja kakkosdivaria, kunhan pelit eivät ole samoina päivinä.
Tämä uudistus menee samaan roskasankoon aikaisempien A-tyttöjen ikäluokkien muutoksen ja junnusarjoissa yli-ikäisen pelaajan sallimisen kanssa. Typerillä päätöksillä mahdollistetaan räikeä voimasuhteiden vääristäminen sarjoissa. Aholan pelaaminen Spevessä ja ketuissa nyt ei ketään hetkauta, mutta miksi ihmeessä pitää avata tahallaan mahdollisuuksia kikkailla pelaajaliikenteellä?
Enemmän kuin tämä aihe itsessään, minua kiinnostaa meidän eli salibandyn päätöksentekoprosessi. Kuka näitä ideoita tuo pöydälle ja kuka ne hyväksyy? Millä argumenteilla tämä farmiuudistus on mennyt läpi? Valiokunta sitä ja liittohallitus tätä -selitys on byrokratiaan piiloutumista. Ihminen tämänkin päätöksen pöydälle on tuonut ja läpi lobannut.
Minusta tuntuu, että päätöksiä tehdään salibandyssä varsinkin seuratasolla aivan liikaa hetkellisten tai henkilökohtaisten hyötyjen vuoksi. Ymmärrän sen, koska seurojen hallitukset koostuvat pääosin pelaajien vanhemmista, joilla ei välttämättä ole kokemusta johtamisesta. Päätöksentekoon ja valintoihin vaikuttaa helposti oman lapsen ja tämän joukkueen etujen ajaminen, ja iso kuva unohtuu. Onko meillä samaa tautia myös liittotasolla?
ilman näitä kikkailuja olisi Blue fox – Åif päättynyt tasan! itkuuuu
Täysin samaa mieltä Kaistisen kanssa!! Ymmärtäisin, että tuo farmisopimuksen sisällä siirtyminen ilman karenssia sallittaisiin oikeille junioripelaajille, eli -91 ja myöhemmin syntyneille, mutta ei sitä vanhemmille…
Sama systeemi on jalkapallossa. Ikä tosin rajoittuu A-junnuihin. Itse en nää tässä mitään niin pahaa, hyvä vaan että lupaavat junnut saavat paljon tasokkaita pelejä.
keke kerää ittes..
Aika korkea on tuo -88. Itse olen juuri samaa ikäryhmää eli tällä hetkellä 23-vuotias ja kyllä se voisi tosiaan paremmin olla siinä junnuiässä eli parissakymmenessä.
Eksyin mielenkiinnosta ssbl:n sivuille tarkoituksena analysoida Suomisalibandyn nykysääntöjä ja käytäntöjä. Olin tulla hulluksi, sitä byrokratiapullan määrää! Aivan käsittämättömän paisunut taikina koko systeemi mukaanlukien sivut, jotka ovat kuin suoraan joltakin saksalaiselta konepajajättiläiseltä. Lyhyt vierailuni vei aikaa lauantaista kolme ja puoli tuntia, kun tuontuosta pähkäilin sääntöjen tarkoituksenmukaisuutta. Missään en ole nähnyt yhtä ammattitaidottomasti kirjoitettua lakipullaa, jossa tekstin ja asioiden määrä on selvästi ollut itsetarkoitus. Pakosti tuli mieleen että ohjeiden ja pykälien laatimiseen on vain ollut liian paljon aikaa ja se että monimutkaisuus pysyy vain sen tekijöiden hallussa. Ehdotan vakavasti, että tarpeeton byrokratia tapetaan viipymättä, jotta lajin fokus ei karkaa. Liiton pääasiallinen tehtävä kasvattaa salibandyn toimintaedellytyksiä ylläpitämällä mahdollisimman tasokasta ja laadukasta maankattavaa sarjajärjestelmää ja tuomaritoimintaa. Koska tällä hetkellä Salibandyliitolla ei ole suoranaista kilpailijaa, ei tuloksiin tarvitse yltää, mutta jos olisi tilanteen olisi pakko muuttua. Se pistäisi painetta uudistumaan ja karsimaan epäolennaista ja antaisi tilaa olennaiselle, jota on uskomattoman paljon jo ihan taloudellisen hyödyn kannalta.
Tervetuloa seuraavassa rekrytoinnissa SSBL:n sääntövaliokuntaan. Siellä voi vaikuttaa.
Kyllä nuo liigan säännöt ovat niin sekavia ja ristiriidassa keskenään, etteivät näytä itsekään tietävän.Kuulin että sääntövaliokunta päättää toista ja joku toinen elin toista.Tämä mahdollista vain salibandyliitossa.Harmi etteivät ota opikseen ja sorvaa pykäliä sellaiseksi ettei jää tulkinnanvaraa tai toinen pykälä kumoa toista.Ammattitaitoa tarvittaisiin ja paljon.
Voisko joku alaa harrastava juristi käydä sääntöjä läpi, niin että ne olisi selkeät ja ei jätä varaa erilaisiin tulkintoihin. Ne on kyllä aika amatöörimäisesti tehty ja vaikea selkoiset.
No siellä sääntövaliokunnassa kyllä on 3 juristia joista yksi toimii siviiliammatissaan tosin syyttäjänä.
Juristien lisäksi siellä on asiantuntijajäsen kilpailupuolelta, erotuomaripuolelta ja kurinpitopuolelta.
Ja eiköhän se ole juuri niin että tekstistä usein tulee sitä monimutkaisempaa, mitä vähemmän siihen halutaan jättää tulkinnanvaraa mielivallalle.