RiiteSuossa

Salibandyliigasta suomalainen vientituote!

08.11.
2011

Santa, Sauna, Sisu and Salibandy – Suomi Finland! Tarina siitä kuinka Salibandyliigasta tehdään Suomen tunnetuin palloilusarja maailmalla.

Salibandyliiga asetti vuonna 2005 tavoitteekseen olla maailman paras salibandyliiga ja maailman paras salibandymaa vuonna 2010. Tuolloin Ruotsin salibandyliigan katsojakeskiarvo oli noin tuhannen katsojan paikkeilla ja kotoisen sarjan peleissä kävi n. 400 katsojaa. Noihin aikoihin myös lento- ja koripallo olivat katsojamäärissä Salibandyliigan edellä Suomessa.

Mattojen hankkiminen jokaiselle paikkakunnalle vuodesta 2008 alkaen on ollut yksi parhaimpia uudistuksia suomalaisen palloilun historiassa tekojäiden kattamisen jälkeen. Katsojamäärissä salibandy on ohittanut lentopallon ja koripallokin on jäänyt selkeästi jalkoihin nuoremmissa ikäluokissa. (Sponsor Navigator 2010)

Salibandy on ottanut uudet markkinointikanavat (Facebook, Twitter, Youtube) huomattavasti tehokkaammin ja innovatiivisemmin käyttöön kuin lento- tai koripallo – ainakin Suomessa, jossa Salibandyliigalla on yli 24000 fania. Se on enemmän kuin muilla mailla salibandyssa yhteensä ja 90 prosenttia enemmän kuin muilla kotimaisilla sisäpalloilusarjoilla. Salibandy on nostanut huomattavasti suosiotaan myös vedonlyöntilajina arvaamattomien ottelutulosten vuoksi.

Salibandy on ollut pakotettu toimimaan aggressiivisesti uuden median alueella ja sen suosion kasvu on perustunut pitkälti juuri tähän, koska samaan aikaan muut lajit (Suomessa) ovat luottaneet vanhoihin tapoihin toimia. Vuosien takainen visio on siis toteutunut ainakin osittain maajoukkueen tuplamestaruuden myötä. Salibandyliigan katsojakeskiarvo on kuluneella kaudella lähennellyt jo 600 katsojaa, mutta Ruotsin Superliigan tuhannen katsojan keskiarvoon on vielä matkaa. Nyt on siis aika keksiä uusi tavoite avoimin mielin.

Mitataanko suosiota ainoastaan katsomoissa istuvien mukaan?

Mitä keinoja kotoisella Salibandyliigalla on käytettävissään suosion kasvattamiseksi tulevaisuudessa? Suurin ongelma on tietenkin halliolosuhteet, jotka ovat Suomessa erittäin heikot verrattuna länsinaapuriin, jos ei puhuta pelialustasta. Ainoastaan muutamalla liigapaikkakunnalla halli vetää yli tuhat henkeä ja useimmissa tila loppuu jo 500 katsojan kohdalla. Siinä mielessä Ruotsin saavuttaminen yleisömäärissä on ollut hieman utopistinen ajatus, sillä ruotsalaiset hallit vetävät poikkeuksetta yli tuhat katsojaa.

Salibandyliiga on nostanut profiiliaan viime vuosina. Pelin taso on noussut, perinteisiä lajeja on jäänyt suosiossa taakse ja yleisön sekä sponsoroiden kiinnostus ovat nekin olleet kasvussa. Jatkossa tarvitsemme kuitenkin poikkeuksellisen radikaaleja ja innovatiivisia toimia Salibandyliigan/salibandyn suosion lisäämiseksi, jotta seuraava askel on ylipäätään mahdollista ottaa. Tällä hetkellä Salibandyliiga polkee hieman paikoillaan – ikään kuin olosuhteiden vankina.

Pelkän katsojakeskiarvon tuijottaminen ei kerro välttämättä lajin suosiosta, eikä halliolosuhteisiin ole tulossa parannusta lähiaikoina taantuman suitsiessa uusia hankkeita. Uusien virtuaalikatsojien ja kannattajien hankkiminen maailmalta olisi loistava tapa erottua joukosta ja se avaisi Salibandyliigalle täysin uudet markkinat. Samalla suosion lisääntyminen antaisi vauhtia uusille hallihankkeille.

Salibandyliigan kansainvälistämiseen oppilaitokset mukaan

Salibandy (unihockey) omaa vahvat juuret opiskelijalajina. Suurin osa katsojista on tuoreimpien tutkimusten mukaan iältään 15-24v. ja joukossa on myös muihin lajeihin verrattuna huomattavan paljon naisia. Moni laji on tällä hetkellä oikeasti kateudesta vihreä salibandylle. Salibandyn tulee edelleen hyödyntää hedelmällistä uuden median segmenttiään entistä tehokkaammin ja koukuttavammin todellisen kilpailuedun saavuttamiseksi.

Luonnollisesti kansainväliset opinto-ohjelmat yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ovat toimiva ja kustannuksiltaan järkevä väylä toteuttaa Salibandyliigan kaksikielisyys tulevaisuudessa. Opiskelijoissa on monen alan osaajia median, urheilumarkkinoinnin, valmennuksen ja viestinnän saralla. Samalla yhteistyön hedelmät ropisisivat myös Kansainvälisen salibandyliiton laariin lajin suosion ja tunnettuuden kehittyessä. Jyväskylässä olemme tehneet jo pitkään jonkinasteista yhteistyötä vaihto-oppilaiden kanssa ja tällä kaudella osa ennakoistamme on ollut englanniksi, tosin vain kohdennetulle porukalle.

Salibandyliigan muuttaminen selkeästi kaksikieliseksi (englanti ja suomi) yhdessä toimivien nettilähetysten kanssa mahdollistavat liigalle näkyvyyttä ja suosiota maailmalla fanaattisten laji-ihmisten parissa. Tällä hetkellä salibandyssa puhutaan ruotsia, suomea, tshekkiä, saksaa, viroa, latviaa, espanjaa, puolaa ja ainoastaan kansainvälisissä tapahtumissa englantia. Yhteistä kieltä ei siis ole. Mikäli Salibandyliiga haluaa olla maailman suosituin salibandysarja, sen ainoa viestintäkieli ei voi olla suomi, eivätkä ottelut saa olla netissä piilossa salasanojen takana. Nykyisen 24.000 Facebook tykkääjän sijaan lukema voisi helposti olla jopa 240.000!

Salibandyliigasta Suomen tunnetuin liiga maailmalla!

Salibandylla on mahdollisuus haastaa isommat kotimaiset liigat ikään kuin takaoven kautta nousemalla kansainvälisesti tunnetuksi brändiksi. Salibandyliigan suoritukset ovat omassa lajissaan kiistatta maailman parhaita ja lisäksi Suomi on yksi teknologian ja koulutuksen edelläkävijämaita. Vientituotteena suomalainen huippusalibandy omaa loistavan potentiaalin verrattuna muihin suomalaisiin sarjoihin, joilla ei varmastikaan ole edes haluja tavoitella kansainvälistä suosiota.

Tulevaisuudessa lajilla kuin lajilla on mahdollisuus kasvattaa medianäkyvyyttään television ja internetin yhteensulautumisen tuloksena. Kilpailu kovenee, mutta samalla se myös hieman tasapäistää asetelmia, ja antaa mahdollisuuden salibandyn kaltaisille innovatiivisille ja notkeille toimijoille vallata jalansijaa.

Perinteiset markkinointikeinot ja yleisön parempi palvelu ovat tietenkin keinoja joilla saamme katsomoihin lisää väkeä, mutta nekään eivät ole pitkässä juoksussa niin merkittävä asia kuin kansainvälisen suosion tavoitteleminen.

Ei ole siis ollenkaan mahdotonta, että salibandysta ja Salibandyliigasta kasvaa lähivuosina uusi suomalainen menestyvä vientituote. Joskus pitää ajatella tarpeeksi isosti kasvaakseen sellaiseksi!

Kuinka se tehdään ja mitä Suomi siitä hyötyisi?

Salibandyn laajentuvat ja kansainvälistyvät markkinat yli miljoonalla harrastajalla kiinnostavat sponsoreita, mutta heille pitää pystyä tarjoamaan jotain spesiaalia ja massasta erottuvaa. Omalaatuinen visio ja tavoite ovat jo itsessään sellainen vetovoimatekijä joka tuo liigalle ja seuroille uusia paikallisia kumppaneita, kansainvälisistä puhumattakaan.

Projektin kannattaa toteuttaa mattouudistuksen tapaan ensin 2-4 joukkueella joiden peleistä toteutetaan suoraa livekuvaa/koosteita, englannin- ja suomenkielistä viestintää haastatteluineen ja pelaajaprofiileineen. Salibandyliigalla on olemassa tulevaisuuden suunnitelma jossa tullaan kohdentamaan markkinointipanoksia painotetusti niihin seuroihin joilla on ideoita ja edellytyksiä. Tämänkaltainen projekti sopii kuvioon täydellisesti ja samalla saataisiin paras hyöty tuoreelle streamuudistukselle. Myöhemmässä vaiheessa huomiota kiinnitettäisiin seurojen brändin, ja oheistuotteiden kehittämiseen sekä fanituotteiden myymiseen verkossa.

Kansainvälisiin vientihankkeisiin on mahdollista saada kulttuuri- ja liikuntaministeriö sekä työvoima- ja elinkeinoministeriö mukaan, jos homma halutaan hoitaa viimeisen päälle hyvin. Osansa on tietenkin myös suomalaisilla välinevalmistajilla jotka hakevat markkinoita nousevista salibandymaista. Tähän malliin on myös kytkettävissä tiivis yhteistyö suomalaisten korkeakoulujen kanssa, jotka saavat salibandysta loistavan keppihevosen kansainvälistymishankkeissaan.

Kaikki siis hyötyvät ja tuloksista saadaan varmasti kustannuksia korkeammat. Samalla pelaajat opiskelevat/työllistyvät sekä saavat kansainvälisiä kontakteja. Santa, Sauna, Sisu ja Salibandy ilmentää hienosti suomalaisuutta ja kertoo meistä tarinaa myös liikunnallisena kansana.

Salibandyliigan lopullisen tavoitteen ei pitäisi pelkästään olla maailman paras ja suosituin salibandyliiga, vaan sen pitäisi pyrkiä olemaan koko Suomen seuratuin ja tunnetuin palloilusarja maailmalla! Kansainvälinen menestys avaa isompia ovia salibandylle myös kotimaassa jolloin päättäjät ja valtiolliset tahot tukisivat automaattisesti lajia aiempaa suopeammin kansallisen edun nimissä. Miltä se kuulostaisi?

Ja miksi tämä jätettäisiin tekemättä?

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Lasse Riitesuo