Ennakkoon sarjan häntäpäähän uumoiltu Josba on suoriutunut kohtuullisesti alkukaudesta voittamalla kahdeksasta pelistään kolme. Joukkue menetti kesällä lähes kaikki kokeneet avainpelaajansa, kun mm. Petri Väänänen, Arto Vainikainen, Aapo Mutanen ja David Rytych lähtivät. Jotain sentään tuli paluupostissa, sillä Juhana Särkelä saapui Tapanilasta Joensuuhun. Aiemmin Erässä ja Oilersissa vaihtelevasti esiintynyt puolustaja muutti Joensuuhun kauppatieteellisten opintojen perässä.

Särkelä on lyhyessä ajassa noussut Josban vastuunkantajaksi rikkoen jo nyt aiemman maaliennätyksensä. 23-vuotias mailataituri tuntuu löytäneen Itä-Suomesta henkisen kotinsa.

– Vaikka olin aluksi skeptinen muuton suhteen, on kaupunki ihmisineen ottanut minut avosylin vastaan. Joukkue on nuori ja innokas, opinahjoni laadukas ja yleisilmapiiri pääkaupunkiseutua leppoisampi. Saan Josbassa aivan erilaista vastuuta niin tasaviisikoin kuin erikoistilanteissa. Myös vaihtelu sentterin ja pakin välillä on syynä henkilökohtaisesti parhaaseen alkukauteeni, Särkelä kommentoi Pääkallolle.

Josballa on jo pitkään ollut kovaa treenaavan joukkueen leima, vaikka yksittäiset huipputaiturit ovatkin edustaneet joukkuetta vuosien mittaan.

– Täällä painotetaan vielä enemmän fysiikkaharjoittelun merkitystä kuin aiemmissa joukkueissani. Pääkaupunkiseudullakin on viime vuosien trendin mukaisesti panostettu fysiikkapuoleen suhteessa lajiharjoitteluun, joten en näe merkittävää etua suuntaan tai toiseen. Fysiikka on se meidän työkalumme pärjätä kivikovassa liigassa. Luotan täysin mahdollisuuksiimme edetä pudotuspeleihin, Särkelä sanoo.

Henkilökohtaisella tasolla Särkelä ei ole onnistunut lyömään lopullisesti läpi.

– Turhahan sitä on kieltää, että vastuun saaminen on joukkueurheilun suola. Haluan olla ratkaisemassa pelejä ja kantamassa vastuuta joukkueesta, niin hyvässä kuin pahassa. Ehkä myös saan itsestäni enemmän irti rennommalla suhtautumisella peliin. Opinnot ovat nyt ykkösprioriteettini ja pelaan niin kauan kuin pelin ja opiskelun yhdistäminen onnistuu ihmisen sietokyvyn rajoissa. Tietenkin mitä paremmin menee, niin sitä suuremmat edellytykset on jatkaa.

Josban onneksi ensimmäisen vuoden kauppatieteiden ylioppilas ei ole hetkeen poistumassa Itärajalta.