Farmisopimuksen turvin sekä Salibandyliigaa että Divaria pelaava Tommi Ahola, 22, voisi suotuisalla otteluohjelmalla ilman päällekkäisyyksiä olla molempien joukkueidensa, Seinäjoen Peliveljien ja Blue Foxin, pörssikärkien joukossa. Tämän kummallisuuden mahdollistaa Aholan pelitaitojen lisäksi kilpailusääntöihin tullut muutos farmisopimuksista.
Uusi pykälä antaa vuonna 1988 ja sitä myöhemmin syntyneiden pelaajien siirtyä ilman karenssia farmisopimuksen joukkueiden välillä. Vuonna 1989 syntynyt Ahola jätti Divarissa Blue Foxin viime viikonlopun ottelun SalBaa vastaan väliin, mutta on silti yhdeksän pelaamansa ottelun jälkeen joukkueensa tehokkain tasapisteissä Johnny Ojalan kanssa ja sarjan pistepörssin sijalla kuusi (19+5=24).
Liigassa Ahola on pelannut SPV:ssä kahdeksan ottelua 1,5 pisteen keskiarvolla (8+4=12). Pelaamalla väliin jääneet neljä ottelua (FBT Pori, Happee, Koovee, SSV) samalla pistetahdilla hän olisi tasapisteissä SPV:n kolmanneksi tehokkaimman pelaajan, Tuukka Kivirannan (12+6) kanssa. Viime viikon perjantain televisio-ottelun perusteella pistetahti voisi olla jopa kovempi.
Ei ole siis ihme, että nykyiset farmisäännöt ovat mietityttäneet monia, ei vähiten kokoonpanoja miettiviä vedonlyöjiä. Pääkallobloggaaja Jere Kaistinen otti kantaa farmisopimuksiin jo lokakuun lopulla kaivaten muun muassa pykälään ikärajan laskua.
– Meni kahvit väärään kurkkuun kun selvisi, että Tommi Ahola pelasi ensin täysillä SPV:n liigajoukkueessa ja neputteli sitten saman viikonlopun aikana Divaria Blue Foxin riveissä, Kaistinen kirjoitti blogissaan.
Hän otti esille tapauksen, miten farmisopimusta voitaisiin nykysäännöllä hyödyntää vieläkin laajemmin. Naisissa peräti 19 SB Pron liigapelaajaa on syntynyt vuonna 1988 tai myöhemmin, joten nimetyt 12 pelaajaa voisivat halutessaan pelata helmikuulle asti liigaa ja kakkosdivaria, kunhan pelit eivät ole samoina päivinä.
Koko mielipidekirjoitus olevasta linkistä.
hyvä vaan, että sekä liigaa, että divaria seuraavat saavat nauttia Toman taidoista
juu, miksei menis pelaan vielä vaikka kakkos- ja kolmosdivariinkin 😉 oikeastaan vois vähän useempikin mennä, kaikki kenellä ikää on (tarpeeks vähän) vaikka
Ja pitää muistaa, että Toma on divaripelaaja josta on tulossa kovaa kyytiä liigapelaaja. Elikkä tämän farmisäännön johdosta liiga on saamassa uuden huippuluokan pelimiehen. Ilman sääntöä, Toma ei olisi pelannut liigaa tällä kaudella.
Jos säännöt sitä sallii niin miksei pelaisi. Tommilla on sopimus Blue Foxin kanssa eli hän on Blue Foxin mies ja pelaa farmipapereilla SPV:llä.
Onko tämä se ”doping-Tommi Ahola?”
Mutta edellisten kanssa samaa mieltä. Ihmettelen miksi Pääkallo tästä jaksaa kitistä. Siksi että Kaistisen jengi saa Blue Foxilta ja Aholalta pannuun ja se on vaan niin epistä?!
Ei ole sama Ahola. Hmmm: taitaa olla asia toisinpäin.
Jokin aika sitten samasta asiasta täällä oli juttua (otsikkoa en muista), ja siihen kirjoitin oman mielipiteeni. Sama tässä ”kitinä” seuraavassa uudelleen, siis:
Aika outoa, ettei tämä asia herätä salibandyväen keskuudessa enempää keskustelua. Ovatko kaikki todella sitä mieltä, että kyseessä on ainoastaan hyvä asia?
Aika-ajoin ihmetyttää, että miksi yleensä on lähdetty määrittelemään eri ikäluokkia yms. Onko ikäluokilla yleensä mitään merkitystä, kun jatkuvasti tarvitaan kaikenlaisia poikkeuksia asiaan. Tietyn ikäiset junnut saavat pelata aikuisten sarjoissa, on rinnakkaisedustusta ja nyt täma farmissopimusmahdollisuus, mitähän seuraavaksi?. Ehkä pian päästään siihen, että pelataan vain aikuisten sarjaa ja lasten sarjaa (äijät ja naiset 13 v. – 99 v. ja lapset 3 v. -12 v.). 😀
Farmisopimuksesta löytyy tietoja liiton sivuilta:
http://salibandy.net/sites/salibandyliitto.fi/files/material/11-12_Farmisopimus.pdf
…eli Pääkallon lisäksi ainakin itse jaksan jatkaa tätä kitinää 😛
”Jos säännöt sitä sallii niin miksei pelaisi. Tommilla on sopimus Blue Foxin kanssa eli hän on Blue Foxin mies ja pelaa farmipapereilla SPV:llä.”
Ilmeisesti keskustelussa ei ole kyse rikkooko joku sääntöä vaan siitä, että onko sääntö millään tavalla järkevä.
Nuorten pelaajien kehityksen kannaltahan tällainen on ideaalitilanne. Tupin imeminen liigajoukkueen vaihtopenkillä ei kehitä ketään. Kuvittelisin, että tällä säännöllä saadaan tasonnostoa sekä liigassa, että divarissa? Samalla saadaan kehitettyä entistä parempia nuoria pelimiehiä ja -naisia.
Ainoa mahdollinen ongelmatilanne, minkä keksin säännön johdosta olisi sellainen, että esim. Turkulainen divarijoukkue ”ostaisi” nuoria liigatason pelimiehiä farmisopimuksella ja nousisi sitä kautta liigaan. Tällaisiakaan väärinkäytöksiä ei liene ollut?
Tämä Ahola nyt ei varmaankaan ime tuppia SPV:ssä noilla tehoilla, sikäli huonohko peruste. Oikeasti nuorilla pelaajillahan on divarin sijaan vaihtoehtona ASM tai vastaava.
Kaikki ovat varmaankin samaa mieltä siitä, että on hyvä saada ajaa uusia pelaajia tämäntyyppisellä sopimuksella liigarinkiin sisään… mutta entä kun siellä liigassa alkaa pärjäämään ja ikääkin alkaa olla aikuisen verran :-). Eikö joku 19 olis sopivampi ikäraja siis? Entä kenen paikan vie divarijengistä lahjakas pelaaja joka jo liigassakin vois olla vakiomiehityksessä?
””Tämä Ahola nyt ei varmaankaan ime tuppia SPV:ssä noilla tehoilla, sikäli huonohko peruste. Oikeasti nuorilla pelaajillahan on divarin sijaan vaihtoehtona ASM tai vastaava.””
Pitää paikkansa, ilman sääntöä Ahola ei olisi pelannut yhtään liigaottelua tällä kaudella. Koska hän on saanut elämänsä ensimmäisen kerran kunnolla vastuuta Blue Foxissa (jo viime kaudella) ja samalla hiukan haistella liigavauhtia, on kehitys mennyt huimaa vauhtia eteenpäin.
Elikkä tämä sääntö on saanut yhden uuden mielenkiintoisen pelimiehen salibandykartalle. Ei muuta kuin uusia vastaavanlaisia tapauksia kehiin.
Niin ja miksi ikäraja on juuri tuo -88, kannattaa kysellä pääkaupunkilaisesta liigaseurasta 🙂