Urheasti taistellut Suomen naisten salibandymaajoukkue ei pystynyt kaatamaan turnauksen ennakkosuosikki Ruotsia. Suomi oli koko ajan ottelussa takaa-ajanana ja tuli kahdesti maalin päähän. Ruotsi voitti kolmannen perättäisen MM-kultansa luvuin 4-2 (2-0, 1-2, 1-0). Suomi paransi pykälällä sijoitustaan viime kisoista, jolloin tuliaisina oli pronssi. Hopea on MM-tasolla Suomen naisille neljäs.
Suomi roikkui Ruotsin kyydissä mukana aina kolmannen erän loppuminuuteille saakka hakien tasoitusmaalia. Sitä ei kuitenkaan nähty ja haave MM-kullasta mureni ajassa 56.12 kun Karolina Widar teki sinikeltaisten neljännen osuman ja kasavatti eron lopulta tavoittamattomaan kahteen maaliin.
Suomi voi kuitenkin kulkea pää pystyssä, sillä se tarjosi Ruotsille MM-finaalin arvoisen vastuksen. Ennen finaalia Ruotsin maaliero oli hurja 98-3. Vielä välierässä se pöllytti
Sveitsiä 11-2.
Syvä pettymys oli kuitenkin päällimmäinen tunne Karo Kuussaarella.
– MM-kulta oli tavoitteemme tänne tullessa, vaikka matkan varrella siihen ei moni muu tuntunut uskovan kuin valmennus ja joukkue, hän sanoi.
– Pystyttiin noudattamaan melko hyvin tähän otteluun luotua taktiikkaa eli rikkomaan Ruotsin peliä ja ottamaan sen vahvuudet pois. Suurin puute, miksi olemme hopealla on että riittävän hyvä pallollinen pelaaminen jäi puuttumaan. Varsinkin kolmannessa erässä sorruttiin väsyneinä pallonmenetyksiin.
– Meillä on ollut pelaavat kentälliset selvillä jo pitkään, mutta halusimme pitää ne salassa. Etenkin Kujalan viisikko pelasi huikeat kolme viimeistä peliä ja loi vaarallisia tilanteita. Olen ylpeä tästä joukkueesta, vaikka nyt tuntuukin ikävältä ja pitkään. Pelattiin isolla sydämellä ja ollaan menty hurjasti kahdessa vuodessa eteenpäin. Toivottavasti sen näkivät nyt laji-ihmisetkin.
Murhaavista ottelunaluista tunnetun Ruotsin haasteeseen Suomi vastasi alkuminuuteilla pitämällä palloa paljon puolustajilla ja hakien varmoja syöttölinjoja. Alussa parhaat paikat tulivatkin Suomelle. Anne Suomalainen haki Katriina Saarisen maalin edestä hyvin, mutta ”Kassu” ei saanut palloa kunnolla haltuun. Seuraava tilaisuus tuli Elina Kujalalle, mutta laukaus epäonnistui.
Pian Ruotsi sai koneensa käyntiin ja Suomi joutui puolustuskannalle omalle alueelleen, eikä selviytynyt takaiskuitta päävalmentajan painottamasta ensimmäisestä kymmenminuuttisesta. Ensin Malin Eriksson laittoi takatolpalta Sanna Scheerin mainion ristisyötön sisään. Pian Suomi oli jälleen ruotsalaisten puristuksessa syvällä omassa päässä ja Anna Wijk lisäsi luvuiksi 2-0 ajassa 9.42.
Suomen valmennus reagoi nopeasti ja tiivisti peluutuksen kahteen kenttään. Suomen kavennuksen laukoi puolustaja Laura Kokko suoraan syötöstä. Iloa ei kestänyt pitkään, vaan seuraavassa vaihdossa Ruotsin tehoduo Emelie Lindström-Sara Kristoffersson sahasi luvuiksi 3-1. Suomen taistelu jatkui kun Sanna Roiskon laukaus merkittiin omaksi maaliksi ja tilanne taas kutkuttava 2-3.
Ruotsin yksi vahvuus on johtoasemassa pelaaminen. Mailat eivät tutisseet ja pelin painopiste oli vahvasti Suomen päässä. Sinivalkoisten osaksi jäi nöyrä puolustaminen ja yhä harvenevat vastaiskut. Jonna Mäkelän unelmatorjunnat, joita kertyi ottelussa peräti 31, pitivät Suomen MM-kultaunelmat yllä. Finaalin ratkaisu nähtiin ajassa 56.12 kun Mäkelä torjui ensin kaukovedon, mutta Karolina Widar korjasi irtopallon sisään.
Suomi paransi sijoitustaan pykälällä viime kisoista, jolloin mitali oli pronssinen. Ruotsille MM-kulta oli viides ja kolmas peräkkäinen.
Suomi jäi hopealle tänään päättyneessä salibandyn naisten MM2011-turnauksessa. Ruotsi oli finaalissa vahvempi luvuin 4-2 (2-0, 1-2, 1-0).
Salibandyn naisten MM-kisat, Sveitsi, St. Gallen
11.12. MM-loppuottelu Ruotsi-Suomi 4-2 (2-0, 1-2, 1-0)
1. erä: 7.33 Malin Eriksson (Sanna Scheer) 1-0, 9.42 Anna Wijk (Therese Karlsson) 2-0.
2. erä: 21.43 Laura Kokko (Hanna-Mari Uimonen) 2-1, 22.52 Sara Kristoffersson (Emelie Lindström) 3-1, 37.49 oma maali 3-2.
3. erä: 56.12 Karolina Widar (Victoria Wikström) 4-2.
Ottelun parhaat pelaajat: Emelie Lindström, Ruotsi ja Jonna Mäkelä, Suomi
Torjunnat: Hanna Pettersson, Ruotsi: 2+5+2=9 Jonna Mäkelä, Suomi: 10+7+14=31
Jäähyt: Ruotsi 0 min., Suomi 0 min.
Erotuomarit: Bjorn Aksel Henriksen, Jan Magnar Ingebrigtsli, Norja
Yleisöä: 2 520.
MM2011-kisojen lopullinen järjestys (viisi parasta saivat suoran pääsyn MM2013-kisoihin):
1. Ruotsi
2. Suomi
3. Tshekki
4. Sveitsi
5. Norja
————–
6. Puola
7. Latvia
8. Tanska
9. USA
10. Venäjä
11. Saksa
12. Slovakia
13. Alankomaat
14. Unkari
15. Australia
16. Japani
Onnea hopeasta Suomi! Hieno taistelu 🙂
Hieno peli, voittokaan ei olisi ollut vääryys!Työnteko jatkukoon ja ensi kisat on Suomen kisat!
Katsokaa maalivahtien torjunnat. 31-9. Eipä tainnut olla epäselvää voittajasta.
Todella hieno taistelu Suomelta ja fiksusti pelattu taktisesti. Ruotsin pahimmat aseet torjuttiin hyvin. Mäkelä oli aivan erinomainen. Ei turhaan maailman top10:ssä. Monet muutkin pelasivat todella hienon ottelun. Ruotsi ansaitsi kuitenkin voittonsa.
Maalien määrä ratkaisee,ei torjunnat.On ennenkin nähty että painostava osapuoli lopulta häviää pelin.Mäkelä oli mielettömän hyvä tänään.
Olihan Suomi joka osa-alueella mielettömän paljon jäljessä. Suomi ei saanut hitaisssa hyökkäyksissä mitään muuta aikaan, kuin roiskastua pallon kylmaan ja menetti sen sitten siellä. Suomen maalipaikat laskettavissa yhden käden sormilla. hyvä taistelu silti! harmi vain, että ylen selostaja pilasi tunnelman ainakin omalta osaltani luokattomalla selostuksella, lopulta katsoin ilman ääniä
No maalivahtiosastolla Suomi ei ollut jäljessä. Mäkelä oli aivan erinomainen ja yksi harvoista jotka mahtuisivat Suomelta Ruotsin kahteen pelaavaan kenttään. Ruotsi oli selkeästi parempi. Yhtä selkeästi kuin Suomi oli miehissä vuosi sitten.
Kenttäpelissä ero Ruotsiin ei ole kaventunut nähdyn perusteella pätkääkään. Mäkelän ”elämän peli” ja tolpat pitivät numerot siedettävinä. Mäkelä selvästi laihtunutkin Sveitsin reissulla, ja se on parantanut hänen otteita. Edellisten kisojan kaltaista imurointia ei nyt ollut.
Suomen tulisi saada avainpelaajia pelaamaan Ruotsiin ja Sveitsiin, ja sitä kautta saadaan kv-tason pelaajia. Kotimainen naisten liiga ei enää nykyään kehitä pelaajia, ikävä kyllä.
Kelpo suoritus kuitenkin kokonaisuutena kioissa.
”Olihan Suomi joka osa-alueella mielettömän paljon jäljessä. Suomi ei saanut hitaisssa hyökkäyksissä mitään muuta aikaan, kuin roiskastua pallon kylmaan ja menetti sen sitten siellä.”
Tähän kyllä sama. Maalivahti piti numerot Suomen kannalta ”tasaisen” näköisenä. Pallollisena liikkuminen avauspelaamisessa puuttui kokonaan ja seisovilla jaloilla pelannut Suomi-pakki yllättettiin moneen kertaan ns. housut kintuissa. Ruotsalainen vei pallon kuin tikkarin pikkulapselta. Keskustaa ei uskallettu käyttää pelinkäännöissä ja muutoinkin palloa haudottiin liikaa selkä kenttään päin, eikä pelin kääntämisestä ollut juurikaan tietoa sillä hetkellä, kun Ruotsi ampui silmittömästi päälle. Tämä tietysti vrt. lajin valtamaa, mutta olisiko noissa asioissa Suomen hyökkäyspelikirjassakin tekemistä?
onnea suomi, hieno taistelu!!! 🙂 Hopea muuttuu vielä iloksi 🙂
Lomabardon kanssa aivan samaa mieltä. Suomi on jäljessä joka osa-alueella, maalivahtipeliä lukuunottamatta.
Pallon saamiseksi suomalaiset joutuivat tekemään kauhean määrän työtä, kun taas ruotsalaiset pelasivat järkevästi ja tarkasti, kääntäen peliä nopeasti.
Suomen pelinopeus (pallollinen ja reagointi vastustajan liikkeisiin) on vielä kaukana ruotsin tasosta.
Hyvä taistelu kuitenkin suomalaisilta. Yritystä oli loppuun asti. Katsojille varmasti myös viihdyttävä peli.
Jonna Mäkelältä aivan loistava peli. Ilman loistavia pelastuksia olisivat numerot olleet paljon tylymmät …
Sammoilla linjoilla. Ilman Mäkelän haamukoppeja olisi peli
tosiaanniin voinut päättyä ainakin 8-2! Ruotsi on edellä varsinkin
pallollisessa pelissä. Ja kovuudessa myöskin suomen naiset häviävät
ruotsin likoille.
Mutta olisin olettanut ruotsin vieläkin kovempaa dominointia
kentällä.
Mäkelän lisäksi nostaisin esiin myös Mia Karjalaisen. Ennakkoluulotonta peliä, rohkeita pallon ylöstuonteja ja hyviä syöttöjä – koko turnauksen ajan.
Suomi roikkui mukana ja oli nälkäisempi tokassa erässä. Erät kuitenkin sweduille 2-1, ja koko matsi pisteillä vielä selvemmin. Ei kuitenkaan tyrmäys eikä edes tekninen tyrmäys. Yllättävänkin hyvin siis, vielä vieraskehissä.
Onnea pelaajille ja valmennukselle. Oli viihdyttävä peli.
Täytyy sanoa, että lukemathan pysyivät tasasina juuri siksi, että suomi ei ees tehnyt pallolla minkäännäköisiä ratkaisuja. Varottiin virheitä, karvattiin alhaalta ja yritettiin peittää. riiston jälkeen yleensäottaen vain roiskaistiin pallo pois. Kaukana ovat Suomen naiset naapureiden tasosta, lukemat aiheuttavat taas yleisen luulon, että Suomi ei olisi kovinkaan kaukana Ruotsista ja saavuttaisi kokoajan tätä. Ja mitä tulee miesten finaaliin, niin siinä Suomi ei todellakaan ollut läheskään niin ylivoimainen kuin Ruotsi tänään. Suomi teki paikoista, Ruotsi ei. Tänään Ruotsi ei tehnyt paikoista, Suomella ei niitä edes ollut
Jos syötöt menevät suunnilleen sinne päin ja pomppien niin ei toivoakaan kaataa Ruotsia. Numerot imartelevat kyllä Suomea.
Itsehän seuraan naisten pelejä erittäin vähän, mutta kyllä sitä joka kerta hämmästyy naisten heikosta pallolisesta pelistä.
Kun nyt miesten vuoden takaisesta finaalista puhutaan, niin olihan se Suomi ylivoimainen. Toki Ruotsillakin oli ajoittain painetta, mutta ei montaa maalipaikkaa sen enempää mitä tekivät. Peli olis kyllä saattanu olla toinen jos se eka tolppalaukaus olis heti uponnu… Suomi vei Helsingissä Ruotsia hienosti, miehissä vuosi sitten.
Kovin on jengi kriittistä naisten esityksestä.Mielestäni joukkue pelasi taktisesti fiksusti ja niillä aseilla mitä käytössä oli.Pidettiin paljon palloa ja pyrittiin avaamaan vasta kun oli paikka.Maalintekopaikkoja tuli voittoa varten riittävä määrä mutta paikkoja ei saatu hyödynnettyä eikä tuurikaan ollut mukana – toisin kuin Ruotsilla 1. ja 4. maaleissa.Ruotsi on vielä yksilöntaidossa niin paljon edellä ettei Suomen vaan kannata pelata liian avoimesti.Kaikki maajoukkueeseen haluavat -2v on aikaa kehittää sitä omaa henkilökohtaista taitoa jolle monipuolinen joukkuepelaaminen on mahdollista rakentaa.Treeniä,treeniä,paljon treeniä myös omatoimisesti niin ensi kisoissa on hyvä sauma kuitata tämä!Hatunnosto peliesitykselle kuitenkin – siinä oli paljon myös hyvää!
Päläpälä…Hieno peli ja hieno turnaus naiset! Monille vinkujille laitoitte jauhot suuhun. Tyylikäs runkosarja ja kelpo finaali ylivoimaista naapuria vastaan.
Täytyy kiittää erittäin asiantuntevista kommenteista esim. nimimerkkiä Maimaima. Vaikka oma analyysini onkin pääosin kriittinen, ei se tarkoita sitä, että kaikessa oltiin huonompia. Ruotsikin epäonnistui tärkeimmissä asioissa.
Mäkelän maalivahtipeli oli kiistatta turnauksen parasta. Hän on erittäin taitava ja aktiivinen torjuja, jolta löytyy tarvittava päättäväisyys ja peliäly. Parhaimmillaan pystyy myös käynnistämään nopeita hyökkäyksiä, koska omaa poikkeuksellisen heittokäden. Mielestäni pelitaktiikassa ei tätä poikkeuksellista asetta huomioitu.
Suomen kenttäpelaajistosta voisi nostaa esille muutamia, jotka laadukkaalla ohjauksella voisivat olla jo vuoden kahden sisällä maailman parhaimmistoa omissa rooleissaan. Nuoresta polvesta parit siskokset ja kokeneesta polvesta muutama pihapelien kasvatti. Oli niitä muitakin.
Minkälaisia pelaajia sitten tarvitsemme ja minkälaisiin rooleihin. Maalivahdeista on hyvä aloittaa: Mäkelän tyyppiset tahtoveskarit, jotka osaavat ja uskaltavat olla muussakin kuin torjunta-asennossa. Tärkeä osa nopeaa vastaria, joka parilla etenevällä syötöllä päättyy maalille ja siitä maaliin.
Puolustajia, jotka puolustamisen lisäksi haistavat ja luovat suorat maalintekopaikat vastustajan maalille (boksin sisään, pakkien taustalle vedoilla tai ovelilla syötöillä) Kyky pelata pallo tyhjään tilaan (ei kulmiin tai laitoihin). Unohtakaa jo se ”kaunis/tehoton” kanttiveto.
Maalintekijöitä, jotka ennen kaikkea oppivat haistamaan maalipaikat (siitä boksin sisältä) oikea-aikaisella ja puun takaa tulevalla liikkeellä. Pitää oppia olemaan targettina, jolle voidaan oikealla hetkellä pallo laittaa.
Maalin edestä maalit suurimmaksi osaksi tehdään.
Onneksi ruotsalaiset eivät tästä pelikirjasta saa selvää, mutta Suomen valmennus saa ja pitää kopioida vapaasti.
Näissä kommenteissa ja Hannukselan jutussa nimellä mainittujen pelaajien listalle pitää lisätä Tiia Ukkonen, joka pystyi pelaamaan niin pakkina, sentterinä kuin kärkikarvaajanakin. Ja se kenttä missä Ukkonen milloinkin pelasi oli pallollisena ja liikkeeltä hyvää tasoa, ja tämän osoitti myös raadin all-stars kuusikkoon valinta.
Lisäyksenä vielä onnittelut koko joukkueelle, (pelaajat, valmennus, huoltojoukot) MM-hopeasta, ja hyvin menneestä turnauksesta.
jatkuuko päävalmentajan + muun valmennusjoukon diili seuraaviin kisoihin?Onko tätä uutisoitu jossain?
Jos haluat pizzaa, mene pizzalle. Jos haluat tehdä maalin, mene maalille.