SB-Pron päävalmentaja Sami Saarikoski sai sunnuntaina SB-Pro-Erä III-ottelun jälkeen punaisen kortin. Saarikoskelle tuomittiin törkeä ottelurangaistus, joka tietää automaattisesti vähintään yhden ottelun huilia. Pääkallo.fi tavoitti Saarikosken kommentoimaan asiaa.
Mikä saa voitetun pelin jälkeen valmentajan tulistumaan niin kovin, että hankkii itselleen punaisen kortin ennen palkintojenjakoa?
– Tulistumisesta en tiedä, mutta ottelun aikana ollut tuomarilinja oli täysin poikkeava aikaisempiin liigaotteluihin. Jouduimme lopettamaan pallollisen pelin maata pitkin ja siirtymään kaaripallosählyyn, koska mailaanlyöntejä ei puhallettu, eikä maata pitkin ollut mahdollista pelata. Jos aiomme saada Ruotsin naisten etumatkan kiinni, niin pitäisi pystyä pelaamaan pallollista peliä jokaisessa liigaottelussa. Nytkin jouduimme tyytymään pallon hoitamiseen pois omalta alueelta. Pelaajien kehittyminen palloa kontrolloivaksi joukkueeksi on erittäin haastavaa ja tällä linjalla täysin turhaa, koska pallollista peliä ei ollut mahdollista toteuttaa viikonlopun tuomarilinjalla.
– Lauantaina Tampereella Classic-ottelun jälkeen joukkueiden kapteenit kävivät pitkähkön keskustelun tuomariparin kanssa juurikin mailaanlyönneistä ja tuomarilinjasta. Lauantaina jatkoaikatappion jälkeen en sanonut sanaakaan tuomarityöskentelystä. Hävityn pelin jälkeen on tapana olla aina hiljaa, niin ei kukaan pääse väittämään, että häviö laitetaan tuomareiden piikkiin. Voitetun ottelun jälkeen on helpompi tuoda oma näkemys esiin.
Mitä sanoit tuomareille Erä-pelin jälkeen?
– Ottelun jälkeen ennen pelaajien palkitsemista havainnollistin tuomareille mailaan lyömisestä kuuluvan äänen ja löin kaksi mailaa yhteen kaksi kertaa. Samalle totesin, että tällainen ääni kuuluu mailaan hakkaamisesta. Välittömästi tämän jälkeen lähdin pukukoppiin. En edes nähnyt minulle nostettua punaista korttia. Se selvisi minulle vasta myöhemmin.
Tapanilan Erän varamaalivahti sai jäähyn vaihtopenkiltä kolmannessa erässä. Mitä siinä tilanteessa tapahtui?
– En tiedä, mutta protestoimisesta se jäähy tuli, todennäköisesti vastustaja oli reagoinut johonkin tilanteeseen, mikä oli jäänyt viheltämättä. Toisen erän alussa minä sain (muistaakseni Annu Tyyskäseltä) huomautuksen koskien kentälle huutelua. Tosin en ollut sanallakaan kommentoinut ja ilmoitin siitä takaisin, jolloin kapteeni pyydettiin puhutteluun. Molemmille joukkueille sanottiin vaihtopenkiltä huutelusta, eikä meidän aitiosta juurikaan mitään enään sen jälkeen kuulunut. Hieman ihmetytti tapa jolla tuomarit hoiti asian. Ensin sanotaan väärälle valmentajalle, että nyt sä lopetat sen huutelun. Sitten kun siihen vastaa, että oon ollu koko ajan hiljaa, väärä jätkä, niin tuomari katkaisee koko keskusteluyhteyden kutsumalla kapteenin puhutteluun ja ilmoittamalla, että kaikki infot vain kapteenin kautta.
Onko tuomarityöskentely ollut kaikissa otteluissa samanlaista?
– Ei. Ehro ja Flinkman ovat olleet tilanteen tasalla jatkuvasti ja viheltänyt tasaisen varmasti. Reiman on puhaltanut pari meidän ottelua ja selvinnyt niissä ihan hyvin. Harjula on ollut myös kartalla.
”Hävityn pelin jälkeen on tapana olla aina hiljaa, niin ei kukaan pääse väittämään, että häviö laitetaan tuomareiden piikkiin.”
mallia miesten puolelle? 😀
Tuomareiden kanssa pitäisi pystyä kommunikoimaan. Tuomareiden pitäisi kertoa oma näkemyksensä. Jos halutaan ottaa esimerkkejä mallisuorituksista niin NHL. Vaikka laji on eri niin siellä on maailman parhaimpia tuomareita. Kaikille sattuu virheitä mutta jos tuomarilla ei pysy homma kasassa niin silloin yleensä näkee että lopetataan kommunikointi ja kapteenit saa jutella jos hekään.
Flinkman tilanteen tasalla?
Saarikosken toteamasta ”Ottelun jälkeen ennen pelaajien palkitsemista havainnollistin tuomareille mailaan lyömisestä kuuluvan äänen ja löin kaksi mailaa yhteen kaksi kertaa”
Yleisesti on tiedossa, että samanlainen ääni kuin mailanlyönnistä voi syntymyä myös ilman, että tilanteessa on rikettä. Jokainen joka salibandya harrastaa tai puhumattakaan ammattimaisesti jo pelaa tietää tämän.
Mailaanlyönti on yleisin asia jossa on aina kaksi näköpuolta. Erotuomari tulkitsee onko kyseessä mailaanlyönti vai ei. Palloon saa lyödä ja jos lyönti jatkuu mailaan, ei kyseessä ole rike.
Tämä siis yleisellä tasolla, ottelua en ole nähnyt enkä ota kantaa varsinaisesti tällä juuri ko. ottelun mailarikelinjaan.
Jotenkin olisi vaikea uskoa, että pelkällä Saarikosken kertoman perusteella olisi TOR annettu. Onko mahdollista, että mukana olisi ollut muutakin kuin tuo lauseke tai mahdollisesti muuta? Esimerkiksi miten asia on esitetty?
Itselle ei tulisi mieleenkään antaa TOR jos kyseinen lause ja havainnollistaminen tehtdään asiallisesti. Mielelläni asiasta keskustelen ja samalla toteaisin tuon aiemman, ettei kentällä äänien perusteella anneta rangaistuksia.
harva tuomari myöntää omia virheitään…..
huh huh; ”- En tiedä, mutta protestoimisesta se jäähy tuli, todennäköisesti vastustaja oli reagoinut johonkin tilanteeseen, mikä oli jäänyt viheltämättä.” täyttä bullshittiä, taas kiinnitetään huomio johonkin joka ei pidä ollenkaan paikkansa. Kyseinen pelaaja huusi suureen ääneen ”VxxxU” ja kyseistä sanaa ei edes tämän palstan moderaattori hyväksyisi saati sitten Pääsarjatason tuomari, ratkaisu oli aivan oikea ja linjakas, tuommoinen käytös ei vaan sovi jo pelkästään sen takia etä hallissa oli varmasti noin 20 junioria katsomassa ja kuulemassa, ota siitä sitten roolimallia…Saarikoskella ei ollut asian kanssa mitään tekemistä ja typerästi yrittää vetää tuonkin omaan asiaansa, eli TORrin arvoiseen suoritukseensa…ja vielä tämäkin jaksaa itkeä ja ihmetellä julkisesti, samaa sakkia Läntisen kanssa
…Pääkallo kyseenalaistaa tästedes jokaisen pääsarjoissa jaetun rangaistuksen? Naurettavaa touhua, kun tuomaripuoli ei pysty julkisuudessa mitenkään puolustautumaan.
Liiton toimitusjohtaja Kinnune on mielestäni kirjoittanut ihan aiheellisen puheenvuoron, joka on julkaistu liiton sivuilla. Tuomareille työrauha – varmasti parastaan yrittävät jokaisessa ottelussa. Niin kuin pelaajat ja valmentajatkin. Palautetta pitää antaa, mutta keskustelun pitäisi olla asiallista. Kyllä se edelleenkin on niin että eniten siihen pelin lopputulokseen pystyy vaikuttamaan omalla pelisuorituksella eikä sillä, että jatkuvasti kyseenalaistaa tuomareiden ratkaisuja.
Miesten liigassa sitä huutoa riittää monelta joukkueelta huoltajia myöten.Ja kyllä näitä huutajia on naistenkin liigajoukkueissa. Antaa jotenkin huonon kuvan joukkueesta kun hermokontrolli pettää toistuvasti ja keskitytään enemmän kommentoimaan tuomaritoimintaa kuin omaan tekemiseen.
On kai se ymmärrettävää että pelissä ollaan tunteella joukkueesta ja sarjatasosta riippumatta, mutta onko siitä tuomareille huutamisesta oikeasti joukkueelle mitään hyötyä?Joku tuomari voisi vaikka kertoa onko ikinä huutamisen pohjalta muuttanut tuomiota tahi muuttanut linjaansa ottelussa?