FoSun manageri Jukka Rantanen antoi kovaa kyytiä parkettialustoille seuran sivuille kirjoittamansa otteluraportin yhteydessä. Pääkallo.fi:n uutisointi ”avautumisesta” sai aikaan rajun kommenttitulvan. Pääkallo.fi:n toimitus päätti tiedustella asiasta lisää FoSun manageri Jukka Rantaselta.
Jukka Rantanen, annoit otteluraportin yhteydessä kovaa kritiikkiä parkettialustoille. Miksi näin?
– Kritiikinantajana parketteja vastaan toimin minä, ei FoSu, siksi sivuillamme olevaan kommenttiin laitoin myös nimeni alle. Olen varmasti divarin parkettien vihaaja numero yksi, mutta keskusteluissa divarijoukkueiden ihmisten kanssa on tullut selkeästi ilmi, ettei ketään halua pelata parketilla. Mutta kun siihen saa sarjajärjestäjältä luvan, niin ei kannata asian muuttamiseksi hirveästi käyttää energiaa. Nykykustannuksella kun ns. liigamaton laittaminen lattiaan maksaa kutakuinkin 50 000 euroa asennuksineen, viivoineen ja veroineen.
FoSu pelasi aikoinaan Eerikkilän urheiluopistolla, kun Forssasta ei löytynyt kriteerit täyttävää salibandyhallia. Sinulla taitaa olla omakohtaista kokemusta siitä, miten Forssaan saatiin vuosia sitten ”salonkikelpoinen” salibandyareena?
– Seitsemän vuotta sitten FoSu nousi divariin yhdeksi kaudeksi. Tuolloin hain poikkeuslupaa pelata divaria forssalaisessa koripallopyhätössä Feeniks-hallissa, johon vaivoin olisi saatu mahtumaan 35,5 x 20 -metrinen kenttä ja luonnollisesti parketille. Lupa evättiin ja jouduimme pelaamaan kauden naapurikunnassa Eerikkilän urheiluopistolla. Lupa-asiassa Forssassa poikkesivat tuolloin olosuhdevastaava toiminut Esko Kyyhkynen, silloinen sarjavastaava Ari Vehniäinen ja Salibandyliigan toimitusjohtaja Risto Kauppinen. Hyvähenkisessä keskustelussa minulle tehtiin täysin selväksi, että kentän koko ei ole missään tapauksessa riittävä. Kerrottiin myös, että rivien välistä kannattaa lukea, että parketilla ei huippusalibandyä enää kauaa pelata. Kauden päätteeksi joukkueemme putosi kakkoseen ja tarina jatkui.
Mikä oli nykyisen Fosun oman hallin syntyprosessi?
– Neuvottelimme paikallisen yrittäjän kanssa, koska koripallo/jääkiekkokaupungissa ei kaupungin tukea ollut mahdollista saada mokomalle ”sählylle, jota pelaavat epäonnistuneet kiekkoilijat. Tämä kaikki vain siksi, että saisimme tilat lajille, johon itse uskoimme. Näin nousi FoSu:n kotiluola pystyyn. Olemme erittäin tyytyväisiä tiloihin, joissa lajin lisäksi seuramme on voinut kasvaa ja kehittyä. Toki miinuksena voisi pitää seuralle aiheutuvia ylläpitokustannuksia noin 150 000 euroa vuodessa, sisältäen vuokrat, lämmön, vedet, sähköt, siivouksen jne.
– Viisi vuotta sitten nousimme takaisin divariin ja tyrmistys oli valtava, kun esimerkiksi LoSB tuolloin pelasi kentällä, jonka kooksi ”ilmoitettiin” 36 x 18 metriä. Vielä ihmeellisemmältä tuntui mennä Nokialle, jossa KrP pelasi samankokoiseksi ”ilmoitetussa” 36 x 18 askissa, mutta parketilla. Jotenkin tuli vaan sellainen olo, että vetikö joku nyt Jukkaa retkuun. Miksi meidän Forssassa piti taistella itsellemme oikean kokoinen pelitila, jos säännöt ja vaatimukset tai se rivien välistä luettava olosuhdeasioiden kiristyminen ei koskekaan kaikkia?
Mitä sanot Pääkallo.fi:n kommenttiosiossa vallalla olevalle mielipiteelle, että Fosun manageri ”itkee” parketista vain joukkueen tappioiden takia?
– Sivusta on aina hyvä huudella, että harmittaako kun hävisitte. Kyllä minua harmittaa aina ja tuntuu ihmeelliseltä, jos näitä pelejä joku pystyy häviämään harmittamatta. Kuitenkin tällä hetkellä minua harmittaa se, että me ei osata pelata parketilla. Toinen asia joka harmittaa on se, että tätä sarjaa saa pelata parketilla, mutta ne ovat kaksi eri asiaa. Liigamattojen hankkiminen oli liigaseurojen mielestä paras uudistus vuosiin. Tottakai oli, kun kaikki haluavat pelata salibandyä matolla ja kaiken kukkuraksi liitto maksoi joukkueiden matot. Hieno homma. Kritiikkiäkin tuli ja jossain mielessä syystäkin.
Mitä itse ehdottaisit asian ratkaisemiseksi?
– Voihan Divarin, naisten liigan ja nuorten SM-sarjankin olosuhdeasioita tiukentaa. Olen ehdottanut, että tulevaan divarilisenssiin keskeiseksi tekijäksi otettaisiin matto/massa alustaksi siksi massa, koska tuntuisi idioottimaiselle laittaa valmiin massalattian päälle matto. Näin tehdään esimerkiksi Divarin parhaassa areenassa Tähtihallissa Uudessakaarlepyyssä. Jos ei ole mattoa, ei pelata näitä sarjoja, vaan haetaan jostain se halli (kuten me seitsemän vuotta sitten Eerikkilä) tai haetaan jostain se matto, painostetaan kunta tai joku muu taho maksamaan se tai maksetaan itse. Jos jääkiekkoliitto päättää, että päätypleksit on oltava lasia, niin ei liitto niitä laseja osta vaan halliyrittäjät ja/tai kunnat. Kun Koripalloliitto päätti, että ajanottosysteemi korispeleissä muuttui, niin ei liitto uusia kelloja ostanut, vaan halliyrittäjät ja/tai kunnat. Miksi siis Salibandyliitto maksaisi Forssaan tai Kajaaniin maton? Varsinkin jos Forssassa on ihan hyvä matto, ja ensi kaudeksi on muuten tulossa vielä parempi matto. Papaksen puuhamiehetkin olisivat jo hommanneet maton, mutta Kajaanin kaupunki ei halua mattoa halliinsa. Esimerkiksi liigamattojen ostamisesta tai pikemminkin ostamatta jättämisestä säästyviä rahoja voisi ohjata suoraan maajoukkueiden käyttöön. Tai palkata liittoon ihminen, joka opastaisi seuroja hakemaan avustuksia kunnilta ja Veikkaukselta, RAY:ltä, ELY-keskuksilta ja EU:sta… vaikkapa näiden mattojen hankkimiseen.
Erittäin hyvät ja asialliset perustelut Rantaselta. Asia joka minuakin kaivertaa on joidenkin kaupunkien erittäin nuiva suhtautuminen salibandyyn. Ainakin Kajaanissa, Raumalla, Lahdessa, Helsingissä ja näköjään Forssassa on erittäin puusilmäisiä poliitikkoja. Mutta mitä asialle voi tehdä?
Syksyllä tulee kunnallisvaalit ja mielestäni Pääkallon, johtavan salibandymedian, on etsittävä/tuotava esiin eri kaupunkien salibandymyönteisimmät ehdokkaat. Esimerkiksi ehdokkaat keillä on lajitaustaa, lapset pelaa salibandyä tai ovat muuten vaan innokkaita salibandyfaneja. Tällöin olosuhde asioissa voisi oikeasti tapahtua konkreettisiakin muutoksia. Myös kyseinen ehdokas hyötyy, sillä useampi sata lisä-ääntä parantaa tällöin valtuustoon pääsyn mahdollisuuksia.
Erittäin asiallinen haastattelu ja rakentavia kommentteja Jukalta. Tuo olosuhdeasia on kyllä melko ihmeellinen. Liitolla/liigalla on tiukat säännöt joihin jotkut saavat poikkeuksia melko pitkäänkin kun taas osa ei saa edes alkuun helpotuksia. No, tämähän leimaa muutenkin SSBL:n toimintaa. Oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee. Suojatyöpaikkojen aatelia.
Olisi se matto niin hyvä kaikille, mutta yksinkertaisesti ei sitä kaikki saa… Ja tähän ”jääkiekko taidottomien” lajiin on vaikea saada tukea jos kaupungissa pelataan lätkää!
Ottaisivat huomioon että salibandy on nouseva laji suomessa, etenki maailmalla!
”Asia joka minuakin kaivertaa on joidenkin kaupunkien erittäin nuiva suhtautuminen salibandyyn.”
Puhumattakaan että kunnissa… Valtion myöntämä tuki jaetaan siten toinen urheiluseura saa pari tonnia ja salibandyyn erikoistunut seura muutaman satasen jonka kunta saa parissa kuukaudessa takas itselleen.
Ja ens viikon Keravan peli siirretty parketille.. 😉
Onhan sitä ennenkin pelattu parketilla salibandyä niin kumma juttu, että siitä yhtäkkiä tällainen häly nousee. Hyvällä matollahan on paljon parempi syötellä, mutta kumma että parketit lytätään. Laji on kuitenkin parketilla kehitetty, uudistukset aina tervettulleita, mutta ei parketteja pidä kuopata. Sama homma se on tenniksessä, jäkiksessä ja muissa urheilulajeissakin, että on massakenttää, asfalttikenttää, hyviä jäitä ja huonompia jäitä jne.
on pelattu kuulemma futistakin joskus hiekalla, nykyään jostain syystä vissiin vähän vähemmän
Aina kun näistä matoista tulee puhe niin ihmetyttää vähän nuo esitetyt hinnat. Varsinkin kun puhutaan investoinnin kuluista kunnallinen puoli vrt. yksityinen.
Uuden Taraflexin hinta on noin 23-25e/neliö, jos ostamassa ollaan yhden kentän mattoa ja liitto taisi aikoinaan usemman liiga maton kerralla ostaessaan saada matot alle 18e/neliö hintaa. Sopiva kauppamies puhuu tuohon neliö hintaan jo asennuksen mukaan.
Käytettyjen vastaavien mattojen hinnat liikkuvat 7-8e/neliö hinnoissa ja Kiina export-import myy vastaavia uusia rahteineen 15e/neliöltä. Muutama tonni menee sitten tietysti mattomiehelle asennuksesta, jos matto asennetaan kiinteäksi.
Rantanen on hyvällä ja oikealla asialla, mutta kummallista on, että Forssassa matto maksaa 50.000e, Raumalla 100.000e ja yksityisille halleille alle 25.000e ja joskus jopa alle 10.000e saa löytöjä.
Nakelle & nalkuttajalle heittäisin iha vaan yhtään tittuilematta, että kyseessä ei ehkäpä sittenkään ninnu´nannu
ole pärjääminen vaan peli alusta! Tässä-sässä kohtaa tullaan ehkäpä ajatusvaihtoehto- kohtaismallisesti siihen tulokseen, heddä mitä on pelin mielekkyys / näkemysmalli, niin pelaajille / yleisölle… Voihan dennistä tiätty pelata saharassakin, mut ketä sitä haluu kattoo ja silleen. Mulla on muute kotona keittiössä upofloorin lattiamatto, eikä muute yhtääskä pompi…
Herätkää nyt! Te pelaatte DIVARIA! Sen sijaan, että ruikutatte muiden parketeista, tehkää asialle jotain ja nouskaa sinne liigaan.
Vai onko divari joku huippusarja teidän mielestänne? Just joo, todellinen mestareiden liiga onkin. No, Forssassa varmaan isokin juttu. Ajatelkaa nyt vähän, divarissa nyt vaan tulee perunapeltoa ja tulitikkuaskia. Eikä se teidän mattokaan tosiaan ole mikään hyvä, aivan kauhea jesarilla paikkailtu vitsi.
Nyt vaan ne kasetit kuntoon ja pelejä voittamaan, sillä tavalla tulee sarjanousu ja parketit katoaa. Tosin silloinkin voi vielä joutua cupin pelejä pelaamaan Perähikiässä parketilla, pitää varmaan kieltää ne parketit siinäkin kilpailussa.. Voi voi.
Parkeeti tappaa lajin sillä siisti. Matot kaikkialle ja kenttä pitää olla oikean kokoinen.Se on lajin kannalta tärkeää.
Massa käy ihan yhtä hyvin kuin matto. Matto massanpäälle, on taas pelleilyä? Liigassa se 800 katsoja kapasiteeti pakko onkin sitten jo toinen juttu, sen ei tarviis olla niin ehdoton?
Moni massa-alusta on paljon huonompi kuin hyvä parketti, pallo ottaa hurjia kierteitä ja siksi alkaa myös pomppimaan. Lisäksi monella massalla lapa tarttuu lattiaan kiinni laukoessa.
Ja mitä tuohon katsojakapasiteettiin tulee niin on aivan oikein että liigassa vaaditaan jo muiltakin olosuhteilta jotakin! Tosin tuota 800 ei taida esim. Mosalle mennä, joten eipä se niin ehdoton ole ollut…
Rauman lattiahankkeesta on tosiaan puhuttu 100000€ hinnasta, mutta itse matto siitä olisi n. 32-36 tuhatta ja loput muuta samalla tehtävää korjaustyötä. Mattoa on Raumalle yritetty jo monia vuosia, mutta kaupunki on sitä mieltä, että parketilla pystyy kyllä pelaamaa.
Niin kyllä tuohon Rantasen kommenttiin on helppo samaistua. Uskoisin että vaikka Rantasta harmittaa vierasparketit riippumatta miten pelit päättyy. Kyllä minuakin ärsyttää parketilla pelaaminen, ihan vaan sen parketin itsensä takia!