Nuorten SM-sarjassa tulikuuma ottelupari – kahdessa pelissä jaettu lähes 100 jäähyminuuttia

A-poikien SM-puolivälierissä pelattiin kaksi ottelua sunnuntaina. Sekä Classic että Erä hallitsivat kotikaukaloissaan tasoittaen otteluvoitoiksi 1-1.

Erä ja TPS pelaavat kuumaa pudotuspelisarjaa, sillä sunnuntaina Mosahallissa oli käytössä lähes koko rangaistusskaala. Kahden ottelun jälkeen otteluparissa on jaettu jo lähes 100 minuuttia rangaistuksia. TPS:lle on näytetty kahdesti punaista korttia, kun koko runkosarjassa niitä jaettiin saman verran.

Classic puolestaan heräsi pelaamaan lauantain 9-0-murskatappion jälkeen. Nyt Indians kaatui lukemin 8-6.

Sunnuntain tulokset:
Classic–Indians 8-6
Erä–TPS 9-2

Erä-TPS-ottelusarjan ensimmäisen pelin ja toisen pelin ottelupöytäkirjat. Toisesta pelistä voi lukea raporttia Erän ja TPS:n sivuilta.

Nuorten SM-sarjan tilastoja löytyy kattavammin tuolta.

17 comments

  1. Taas voisi kysellä, että mihin katosi vastustajan kunnioitus?

    Minkä takia lähdetään ajelemaan vastustajan pelaajia viiden maalin tappioasemassa. Enemmänkin noista voisi punaisia kortteja jaella, kun ei enää poikia kiinnosta pallon pelaaminen.

    Ilmeisesti lauantain punainen kortti oli kapteenilta myös ihan omaa tyhmyyttä jälkipelistä ja ihmeen rauhallisesti valmentaja vaihtoaitiossa omien hölmöilyt otti.
    Erän vaihtoaitiossa sunnuntaina näkyi valmentajien reagointi heti kun kentällä fokus siirtyi pallosta pois.
    TPS:n vaihtoaitiossa valmentaja käveli kädet selän takana ihan rauhallisesti välittämättä kentän tapahtumista.
    Tai ainakin siltä se näytti katsomoon…

    Säbän idea on tietääkseni tuossa pallossa ja sen maaliin saattamisessa. Sillä pelit voitetaan, ei jäähyilemällä.

    Kunnioitetaan vastustajaa (ja tuomaria) ja annetaan niiden pelata jotka siihen kykenevät taidoiltaan.

  2. Kyllä TPS saa hävetä, niin epäurheilumaista käytöstä ettei tätä voi millään hyväksyä!

  3. joka ulosajosta ottelun pelikielto niin vähän rauhoittaa! ja toisesta kaks ja niin eteenpäin. mikä tossa on niin vaikeaa?

  4. No turussa se karkasi tuomarien toimesta kun eivät uskaltaneet viheltää kaikkia koiruuksia pois.

    Mitä epäurheilijamaiseen käytökseen tulee niin onko filmaaminen sitten ”sallittua” toimintaa, mitä erän pojat yrittivät ja tekivätkin. No turha tässä on kotiinpäin vedellä ja molemmat joukkueet ovat kyllä samalla teurastus mielellä tuolla pelaamassa.

    Suosittelen kaikille että ottakaa ne siniset ja mustavalkoiset lasit pois päästä ja kattokaa kokonaisuutena tota touhua. Kyllä ne sinisetkin sielä rymistelevät ja pelaavat sikaa vihellyksien jälkeen, se on vaan aina helpompaa haukkua toista ”pahaa”

  5. Miksi salibandy on mukavuustason urheilua? Salibandypelaajien psyykkiset ja fyysiset ominaisuudet ovat vielä kaukana siitä, mihin todellisissa ammattilajeissa on nykypäivänä totuttu ja siihen pitäisi saada muutos. Kun vertailee fyssa puolella esimerkiksi salibandypelaajien voima-nopeusharjoittelun tehoa ja intensiteettiä saleilla ja kentillä jääkiekkoilijoiden tai eurooppalaisten jalkapalloilijoiden vastaavaan, niin onhan siinä huima ero. Se näkyy myös kentälle valitettavasti. Liigapelaajatkin käyvät salilla hikoilemassa samoilla mukavuusohjelmilla vuodesta toiseen, eikä siinä mitään, kun ei kaverikaan paremmassa kunnossa ole. Off ja Pre season tehdään jotain tasasta moskaa. Junnuissa ei edes sitä. Parhaiden C-ikäisten lätkäjunnujen fysiikka on jo paremmassa kunnossa kuin A-B-ikäisten salibandyveivareiden. On oikeasti tasonnoston paikka täällä Suomessa ennen kuin ne Ruotsissa tajuavat tilanteen.

  6. En tiedä kenen A-C-ikäisten treenejä ”Psyyke ja fyssa” on käynyt katsomassa, mutta kyllä noiden ikäluokkien huippujoukkueissa kesätreenit vastaa rasitukseltaan ikäluokkansa jäkisjoukkueiden treenejä. Se että lätkässä ei välitetä juniorien terveydestä mitään, vaan vedetään kovaa punttia jo C-junnuikäisenä, ja josta voi olla seurauksena pahoja nivelkulumia ja -vaurioita vanhempana, on asia jota en säbään kaipaakaan. Säbässä se voima ei kuitenkaan ole keskeisessä asemassa, kuten lätkässä, vaan se on vain kokonaisuutta tukeva lisäarvo.

  7. ”mutta kyllä noiden ikäluokkien huippujoukkueissa kesätreenit vastaa rasitukseltaan ikäluokkansa jäkisjoukkueiden treenejä.” ei pidä paikkaansa

  8. Onko Joukolla kokemusta ab-junnujen reenaamisesta ja nyt puhun sm-tasolla? Kokemuksesta voin sanoa että kovaa mennään, jääkiekkoilijat ehkä ovat tuossa iässä lihaksikkaampia mutta niin ovat myös sm-liigajääkiekkoilijat verrattavissa salibandyliigan pelaajiin. Tämä kertoo vain siitä että salibandyssa ei lihaskimppu pärjää. Juoksukunnossa nämä ovat kuitenkin samalla tasolla.

  9. TPS salibandyn A-juniorien teräsmieskisassa (300 m uintia, 22 km pyöräilyä ja 11 km juoksua) paras tulos oli 1.52. Jäkiksen puolella yli puolet eivät pääse Cooperissa yli 3000 m. Tosin Cooperin testi ei oikein sovi kummankaan lajin mittariksi, mutta parempaakaan ei ole tarjolla.

  10. Eikös ne maajoukkueessa vedä 20 min testillä.. Varmaan perus coopperikin kyllä mukana on edelleen.

  11. ”Jäkiksen puolella yli puolet eivät pääse Cooperissa yli 3000 m.” Nyt meni metsään. Pahasti. Mihin toi väite mahtaa perustua? Olen itse ainakin nähnyt ja kuullut jotain aivan muuta, huom kavereilta, en naapurin Pekalta…

  12. Mm. urheilulukioista saa aika hyvää tietoa eri urheilijoiden Cooperin tuloksista.

  13. Niin saa, varsinkin kun olen itse urheilulukion käynyt. Ja vielä Turussa. Lukion liikuntatuntien lukemiin ei ainakaan kannata luottaa, 90% vetää ne ihan puolivaloilla!

  14. ”Psyyke ja fyssa hukassa” ??? Miten niin psyyke hukassa salibandyssä ? Raimo Summanen kehui miesten 1. maailmanmestaruuden jälkeen, että nyt on sivu kääntynyt suomalaisessa urheilussa. Ja puhui nimenomaan psyykkisestä puolesta. Salibandy on edelläkävijä suomalaisessa urheilussa joukkuelajien kirjossa jos psyyke otetaan mittariksi. Salibandy on lajina sen luontoinen, että siinä ei pelkällä lihasmassalla tulosta tehdä. Otetaan vaikka tältä kaudelta yksi liigan komeetta esimerkiksi: Kooveen Mikko Immonen. En itse ollut kaverista kuullut tai saatikka häntä aiemmin nähnyt, kunnes kävin alkukaudesta katsomassa Kooveen pelin. Pisti kovasti silmään kaverin hintelä olemus ja erityisesti pohkeiden kovin vähäinen lihasmassa. Vaan annas olla! Seuraavan kerran kun äijä tuli tietoisuuteeni,( mihin ei mennyt kovin kauaa ) oli takonut pisteitä oikein urakalla. Taisi olla b junnu ikäinen alkukaudesta (?).
    Tuommoiset provosoivat kirjoitukset ”neitilaji” salibandysta voidaan mielestäni jättää omaan arvoonsa. Keskittäkää tarmonne jääkiekkoon ja Amerikkalaiseen futikseen jos pidätte lihasmassan tärkeyttä lajille suuressa arvossa. Kyllä fysiikkatreenikin kehittyy salibandyssä kausi kaudelta eteenpäin. Niin kuin kaikki muukin harjoittelu. Nuori on laji ja se näkyy. Mutta on selvästi alkanut nostaa vaarallisesti päätään haastamaan ns. perinteisempiä lajeja, kun tuollaisia kirjoituksia ja mielipiteitä ( ”psyyke ja fyssa hukassa”) esiintyy yhä useammin.
    ”Todellisissa ammattilajeissa”! Juu, ei ole salibandy todellinen ammattilaji vielä millään mittarilla, joten älä silloin vertaile todellisiin ammattilajeihin! Ei liiku raha, ja koulussa ja töissä joutuvat suurinosa liigapelaajista käymään. Joten eiköhän se myös vaikuta tuohon ”pre ja off season” reenamiseen?

  15. Eilen Porvoossa pyydettiin katsomoa lopettamaan kannustus ottelun tuomariston puolesta.