Alligator Malans vei viime viikonloppuna Sveitsin cup-finaalin voiton Wilerin nenän edestä. Malans-pakki Patrick Wardi iski 6-5-lukemiin päättyneen finaalin voittomaalin. Ottelusta on nyt tarjolla maalikooste.
Kuten aikaisemmassa Pääkallo.fi:n uutisessa kävi ilmi, arvostetaan Sveitsissä cupia hieman eri tavalla kuin Suomessa. Akseli Ahtiaisen luotsamaa Malans nappasi siis komean voiton.
Malans-Wiler-pari jatkaa cupin jälkeen taistelua Sveitsin liigassa. Joukkueet ovat vastakkain eilen alkaneissa välierissä. Ensimmäisen pelin voitti vastavuoroisesti Heikki Luukkosen valmentama Wiler. Vähämaalinen kamppailu päättyi Wilerin 3-1-voittoon.
Toisessa välieräparissa mittelevät GC Zürich ja Tigers Langnau. Zürich voitti ensimmäisen kamppailun lukemin 6-5. Ratkaisun iski jatkoajalla Lauri Kapanen.
Pudotuspelien tilastoja voi katsella tuolta ja cup-finaalin maalikoosteen tuosta alta.
Kun jotain kakkasdivaria olisi seurannut. Kyllä sveitsiläisten taso on heikko. Sääliksi käy Nykkyä, jos aikoo muusta kun pronssista taistella MM-kisoissa.
Sveitsi oli mennä finaaliin jo Ruotsia vastaan Helsingissä…
Tasosta en osaa sanoa, mutta ottelutapahtumat kiihkeine tunnelmineen ovat Sveitsissä valovuoden edellä kotimaisiin otteluihin verrattuna. Matseista ei puutu, ei yleisöltä eikä pelaajilta, intohimoa ja yrittämistä. Viihdearvo on erittäin korkea. Se on se syy monelle, miksi haluavat käydä katsomassa otteluita.
Piti kans tuota viihdearvosta, että on se mukavaa heidän maajoukkueenkin peliä, varsinkin juuri kyseistä Helsingin välierää kattoa. MM-kisojen paras matsi ja hieno pelityyli, vaikkei ehkä se paras ja varmin.
Varmasti perusyleisölle parempia matseja tuolla liigassa on, kuin kattoa jotain SSV:n hinkkaamista sopivan tylsää vastustajaa vastaan!
Vähän vielä lisää, kun on tullut paikan päällä seurattua Sveitsin pääsarjan otteluita.
Entisenä taustahemmona olen ihaillut ottelutapahtumiin osallistuneiden vapaaehtoisten seuratyöntekijöiden määrää ja heistä huokuvaa intohimoa omasta seurasta. Katsojia saapuu otteluinhin tuntia aikaisemmin. Syödään, juodaan, turistaan ja hoilotetaan kannustuslauluja tuttujen kanssa hyvissä ajoin jo ennen ottelun alkua. Katsomossa rumpuryhmät, omat ja vastustajan, luovat tunnelmaa, jota sveitsiläiset lehmänkellot säestävät. Yleisö ottaa voimakkaasti osaa ottelutapahtumiin.
Näin muun muassa, miten kotijoukkue hävisi tramaattisesti ottelun. Silti matsin päätyttyä kotiyleisö nousi seisomaan ja kannusti yhä omaa joukkuettaan. Meillä siinä vaiheessa hallin on jo puolityhjä, kun kiire parkkipaikalle.
Ottelun jälkeen jäädään yhä hallille viettämään aikaa. Kyllä, oluttakin myydään.
Näin toki toimitaan muuallakin maailmassa. Ajattelin vaan, kun moni mollaa Sveitsin sabtasoa videolta nähtynä, niin paikan päällä mielikuva sveitsiläisestä salibandystä saattaa muuttua.
Joku ehkä ihmettelee, miksi suomalainen pelaaja lähtee käkikellomaahan pelamaan. Itse uskon, että se on nuorelle suomalaiselle kuitenkin kokonaisuutena ikimuistoinen elämys, jota ei voi kokea jäyhässä Suomessa