Tapanilan Erän naisten edustusjoukkueen, Erä III:n, ensi kauteen valmistautuminen on lähtenyt käyntiin hitaasti. Erän viime kauden joukkueesta on jatkamassa vain muutama pelaaja ja moni on jo siirtynyt muihin seuroihin.
Erän tiedotteessa todetaan, että sillä on sopimuspelaajia kasassa vasta 11. Naapuriseuroista M-Team on jo tiedottanut saaneensa riveihinsä viime kauden Erä-pelaajista Kaisa Kantokorven, Essi Sunin ja Linda Pitkäsen. Pääkallo.fi:n saamien tietojen mukaan osa Erän viime kauden pelaajista on siirtymässä Tikkurilan Tiikereihin.
Erä III:n valmentajina toimivat ensi kaudella Paula Jouhten ja Sami Saarikoski.
Näin se menee, kun kausimaksut on mitä on ja vastineeksi ei juuri mitään saa… Puitteet on kunnossa, mutta sisältö ei.
Missä hinnoissa Erän kausi naisissa?
Joidenkin tietojen mukaan osalla 1000e/kausi
Tässä taas yksi esimerkki naisten liigan nykytoiminnasta. Edelleen tulee mieleen, että eikö sitä sarjaa nyt jo hivenen kannattaisi kaventaa. Viime vuosina tällaisia ”homma lässähtää” -joukkueita osallistunut lajin PÄÄsarjaan jo aivan riittävästi. Sitten ihmetellään, miksi ei naisten liiga saa enempää arvostusta. On selvä fakta, ettei enää nykyään naisten pääsarjaan saada 12 edes jollain tavoin laadukasta joukkuetta. Muutamaksi vuodeksi kavennus 8-10 joukkueeseen, ja sitten muutaman vuoden päästä sarjan laajennus JOS naissalibandyn kokonaiskehitys on edennyt riittävästi.
Nyt liigastatus kärsii melkoista arvonalennusta.
naiset (ja juniorit) maksavat saman seuran tähtimiespelaajien palkat. suurissa seuroissa ainakin.
Höpöhöpö, naisten kauden läpivienti liigassa maksaa joku 30-40000. Kun mitään sponssituloja ei esim. pk-seudulla ole mahdollisuutta käytännössä saada, jää kausi naisten maksettavaksi (jossain seuroissa emoseura tukee hieman). Ei siinä paljoa miesten korvauksia tarvitse maksella jos puhutaan 1000-1500 euron kausimaksusta.
Tää on jo niin tuttua. Kenenkään ei käy kiistäminen etteikö Ransu olisi loistava valmentaja. Erä pelasi viime kauden todella pahasti vihkoon kun ottaa huomioon pelaajalistan. Naisia ei vaan enää kiinnostanut treenata. Viestejä erän huonosta harjoituksiin osallistumisesta tuli läpi kauden kun ”yllättäviä” tappioita tuli. Ja miten sitten kävikään. Pelaajissa ei ollut vika. Pelaajat syyttävät valmentajaa ja jostain tossun pohjista kaivettu seurajohto näkee ainoana pelastuskeinona laittaa Ransun sivuun. Ja kun kausi päättyy niin ne ainoat jotka jaksoivat treenata vaihtavat seuraa, niin että nämä primadonnat pääsevät pyörittämään sirkusta Erässä keskenään haluamansa valmentajan kanssa. Tykkään!!!
Nostan kyllä hattua jokaiselle joka lähtee valmentamaan naisten salibandya. Vaatii kyllä luonnetta lähteä pienellä korvauksella sitä ihmisuhdesotkuilua paimentamaan. Paria poikkeusta lukuunottamatta naisten liigan valmentajien taso on erittäin heikko, mutta näitä juttuja lukiessa ymmärtää miksi sinne ei pätevät valmentajat suostu lähtemään.
Kyllä tämä naispuolen tilanne on huolestuttava. Oilers ja SSV lopettaa naissalibandyn ja kohta Erä seuraa perässä. Pitäisiköhän olla vaan muutama seura pääkaupunkiseudulla,joka keskittyy naisten säbään, kun miehet ei taas siinä seurassa pärjää. Esim Tiikerit, M-Team ja Pro voisivat keskittyä naisiin ja lopettaa miesten joukkueet ja muut seurat olisikin vain miehille? Ei rahat riitä kaikkeen.Tähän ollaan väistämättä menossa?