Pääkallo.fi:n kesähaastattelusarja jatkuu kolmen pelaajatentin jälkeen managerihaastattelulla. SSV:n Kurre Westerlund kommentoi muun muassa hopeaan päättynyttä viime kautta, SSV:n pelaajatilannetta ja Ruotsissa maksettua huimaa 500 000 kruunun siirtokorvausta.

1. Kurre Westerlund, SSV joutui tyytymään keväällä vaihteeksi hopeaan. Minkälaisia ajatuksia viime kausi herättää nyt kun aikaa on kulunut muutama kuukausi?
– Sanotaan nyt näin, että se herättää tavallaan mielenkiintoa. On kunnianhimoinen tavoite tavoitella aina parasta mahdollista tulosta. Ainakin viime kaudesta jäi nälkää. Organisaationa haluamme taas voittaa ja pystyä parhaaseen tulokseen. Mutta pitää muistaa, että kilpailu on kovaa. Näen, että ensi kaudellakin on viisi potentiaalista joukkuetta, jotka voivat voittaa mestaruuden.

2. Opittiinko SSV:n leirissä viime kaudesta jotain?
– Opittiin monellakin tavalla. Aina ei riitä, että on hyviä pelimiehiä. Niiden pitää olla kunnossa ja myös motivoituneita. Niin sanotusti kybällä pitää haluta voittoa. En sano, että siihen syyllistyttiin nyt, mutta nämä ovat pienistä asioista kiinni. Ja olen aina sanonut, että pienet asiat ratkaisevat.

3. SSV on julkaissut jonkun verran ensi kauden pelaajasopimuksia. Onko vielä lisää julkistuksia luvassa?
– On luvassa. Parin pelaajan kanssa asiat ovat vielä kesken. Elokuun alkuun mennessä olemme tietoisia lopullisesta joukkueesta. Onneksi olemme siinä tilanteessa, että olemme vain paria vailla. Melkein koko joukkue on kasassa.

4. Mikä on tilanne Juha Kivilehdon ja Markus Olkkosen suhteen?
– Palataan näihin, kun siihen on aihetta.

5. Olet ollut pitkään mukana ensin Viikinkien taustoilla ja sitten SSV:ssä. Listaa manageriurasi kolme ikimuistoisinta tapahtumaa.
– Takana on 26 vuotta seurajoukkuepyörittämistä. Varmaankin enemmän kuin kellään muulla. Tapahtumia ja muistoja on paljon.

– Ensimmäiseksi nostan ehdottomasti vuoden 1998 ensimmäisen mestaruuden, kun Viikingit voitti. Viidennessä finaalissa Oilersia vastaan Japi Perttilä syötti 15 sekuntia ennen loppua Vinskille (Heikki Vienola) ja Vinski vielä Juha Salolle, joka iski pelin jatkoajalle. Ja jatkoajalla Raine Laine ratkaisi mestaruuden räkämaalilla. Menee edelleen kylmät väreet, kun mietin sitä peliä ja mestaruutta.

– Haluan myös nostaa listalle SSV:n ja Viikinkien fuusioituimisen 90-luvun lopussa. Olin siinä pääjehuna. Pidän sitä lajin kannalta hyvänä asiana. Yhdistettiin kaksi hyvää seuraa. Toisella oli juniorit ja toisella edustusjoukkue.

– Viimeiseksi listalle pääsee yhdistettynä sekä Champions cupin että Euro cupin voitot. Niistä tuli meille vähän peikkoja ja niiden eteen tehtiin paljon duunia. Pääsimme vihdoin voittamaan molemmat ja saimme taas himoitun sulan hattuun. Tavallaan teimme siinä myös lajihistoriaa.

6. Rakenna manageroimistasi joukkueista tähtikentällinen.
– Tämä on paha. Minulla on ollut herkullinen tilanne, että olen päässyt tekemään yhteistyötä niin monen huippusalibandypelaajan kanssa. Peli on muuttunut vuosien varrella paljon, joten eri aikojen pelaajia on vaikea vertailla. Valitsen ikimuistoisimman ketjun vanhoilta ajoilta. Laidoille Heikki Vienola ja Jarmo Perttilä, keskelle Juha Salo ja pakeiksi Esa Karjalainen ja Mika Heikkilä. Maaliin ketjua hämmentämään vähän tuoreemman sukupolven Henri Toivoniemi.

7. Miten pelaajakorvaukset ovat muuttuneet salibandyssä vuosien mittaan?
– Ovat ne muuttuneet. Kaikissa kolmessa kärkimaassa. Muutos näkyy ainakin siten, että pelaajien eteen nähdään paljon asioita, joita ennen ei nähty. Pitää järkätä asuntoa, työpaikkaa, maksaa urheilijapalkkaa ja matkakorvauksia. Laji on mennyt ammattimaiseen suuntaan. Puhutaan aina rajapyykistä amatöörin ja ammattilaisen välillä. Mielestäni voit olla ammattilainen, vaikka samalla opiskelet tai teet muutaman tunnin töitä silloin tällöin. Koen jopa parempana pelaajan mentaalipuolelle, että hän tekee muutaman tunnin viikossa jotain muuta.

8. Storvreta maksoi hiljattain Rasmus Sundstedtista peräti 500 000 kruunun siirtokorvauksen. Oletko maksanut itse isoja siirtokorvauksia tai oletko muuten törmännyt Suomessa vastaaviin summiin?
– Ei varmastikaan tällaista tapausta ole ollut Suomessa. En usko, että olisi Storvretallakaan ollut mahdollisuutta, jos eivät olisi saaneet apua yhteistyökumppanilta. Toki emme tiedä lopullista totuutta koskaan tällaisista tapauksista. Itse voin sanoa rehellisesti, että en olisi maksanut niin paljon. Mikään joukkue ei kaipaa yhtä pelaajaa niin paljon. Tulee aika kallis paketti, kun pitää vielä pelaajan palkkakin maksaa. Kaiken lisäksi tulee itse pelaajallekin melko suuret paineet.

– Omista kokemuksista muistuu mieleen vanha tapaus, kun oli vääntöä HIFK:n ja SSV:n välillä pelaajista. Lopulta kiista ratkesi niin, että vaihdettiin pelaajat päittäin. Mika Heikkilä tuli meille ja Petri Huttunen meni IFK:hon.

– Suomessa mennään aika pitkälti pelkkien liiton kasvattajarahojen mukaan. Itse olen sitä mieltä, että jos jonkun pelaajan elämä tai vaikka opiskelupaikka muuttuu, niin saa lähteä. En muista, että olisi yhtään pelaajaa, jota olisin ollut päästämättä vastaavassa tilanteessa.

9. SSV on viime vuosina voittanut kaiken mahdollisen ja aika paljon päälle. Mistä löydät edelleen motivaation salibandyyn?
– Hyvä kysymys. Vähän uumoilinkin, että tällainen kysymys voi tulla. Tietyllä tavalla tämä on elämäntapa. Kunnianhimoinen juttu. Aina pitää tehdä parhaansa. Tyylikkäästi ja herrasmiesmäisesti. Olen ollut laji-ihminen 26 vuotta. Olen tietenkin SSV-mies, mutta olen myös laji-ihminen ja puhunut aina lajin puolesta. Salibandystä on tullut minulle lempilapsi. Välillä tämä tuntuu rankalta, mutta välillä antaa ihan mielettömästi, tämä on tavallaan aaltoliikettä. Tässä on se joku megajuttu. Roolinikin on kuitenkin aika iso ja merkittävä. Ehkä kaikista suurin juttu on silti se, olemme SSV:ssä yksi yhteinäinen perhe. Se on tärkeää minulle.

10. Manageroit SSV:tä. Mitä muuta kuuluu Kurre Westerlundin arkeen? Vieläkö keikkaa pukkaa?
– Kiitos kysymystä. Eilen oli viimeksi Tahkolla keikka. On hyvä tilanne, että saan olla monessa mukana. Lokakuussa ilmestyy seitsemäs albumi. Se on itseasiassa jo valmis. Maaliskuussa teimme lempikaupungissani Las Vegasissa kolme musiikkivideota. Levyn on tuottanut Maki Kolehmainen. Musiikkihomma on ollut minulle aina tärkeä. Minulla on myös ollut jo 25 vuotta oma maahantuontiyritys. Teemme paljon lisenssijuttuja. Olemme esimerkiksi tehneet erilaisia tuotteita HIMille, Rasmukselle ja Britneys Spearsille. Tuotteet ovat pääosin koululaistavaraa. Tietenkin olennainen osa elämää ovat kaksi lasta, Rock, 9, ja Isabella, 12. Ja on minulla on tietenkin 35 hengen kaveriporukka, jonka kanssa pelaamme Kurren takapihan sählyjä. Se on minulle henki ja elämä. Siellä pelaavat kaikki vanhat starat, jotka luulevat olevansa vielä kovia pelimiehiä.