Pääkallo.fi julkaisee heinäkuun aikana kymmenkunta kymmenen kysymyksen kesähaastattelua. Haastattelusarjan aloittaa SPV:n tuore Suomen mestari Mikko Kohonen.

1. Mikko Kohonen, mestaruus tuli ja vähitellen myös meni. Mitä ajatuksia uran ensimmäinen Salibandyliigan kulta herättää parin kuukauden jälkeen?
– Samoja fiiliksiä löytyy tämän mestaruuden takaa ja jälkeenkin kuin maajoukkueen tarinassa. Pitkään tehtiin työtä joukkueena, ja itse olen tehnyt töitä tällaisten asioiden eteen koko elämäni. 15 vuotta SM-sarjaa on pitkä aika numerona, mutta koettuna se tuntuu aika lyhyeltä ajalta. Olen nauttinut treenaamisesta mestaruuden jälkeen hieman enemmän, kun on saanut vahvistusta, että varmasti tekee oikeita asioita. Minulla on aina ollut kova halu voittaa, mutta vasta vanhemmalla iällä olen oppinut nauttimaan pienistä asioista sen ympärillä kuten esimerkiksi ihan tavallisista juoksulenkeistä.

2. Sait juuri ennen finaalisarjan alkua perheenlisäystä. Vaikuttiko se pelisuoritukseesi
– Vaikea kysymys. Varmasti on ollut vaikutusta jollain tapaa. Lasteni syntymät ovat olleet elämäni tärkeimpiä hetkiä. Siitä täytyy antaa kiitos pojalleni ja vaimolleni, että he ajattelivat minun pelejäni sen verran, että syntymä sijouttui sopivasti välipäiville.

3. Minkälaisen arvosanan annat itsellesi viime kaudesta ja miksi?
– Kylläpä nyt tulee vaikeita kysymyksiä. Kaikkeni yritin antaa ja joukkueeni voitti mestaruuden, niin periaatteessa pitäisi saada täydet pisteet, mutta olen sen verran hölmö, että uskon pystyväni paljon parempaan. Ehkä ysi arvosanana voisi olla hyvä. Monipuolisuutta yritän vielä kehittää eteenpäin ja nälkää maalintekoon pitää vieläkin kasvattaa, jotta saisi vielä tehoa irti itsestä. Osumatarkkuus maalintekopaikoista on ollut ihan jees jo muutaman vuoden. Noin 15-20 prosenttia vedoista menee sisään ja plus-miinus-tilastotkin ovat olleet kohdallaan, mutta pystyn varmasti parempaan.

4. Kummasta olet ylpeämpi: sählylämärin opettamisesta Arja Korisevalle Elixir-tv-ohjelmassa vai Pojun musiikkivideolla esiintymisestä?
– Ehkä tuo musajuttu siinä mielessä, että se on niin erikoista itselle tuo laulaminen yleisölle, vaikka suihkussa ja autossa laulankin aina itseäni viihdyttääkseni. Onhan se kiva juttu, kun biisi johon on keksinyt sanoituksia ja siinä vähän räpöstelee, niin kuuluu radiosta ja näkyy silloin tällöin telkkarista.

5. Sota ei yhtä miestä kaipaa, mutta Tatu Väänäsen jatkosopimus oli SPV:lle kova juttu. Väitän, että ilman Tatua ei SPV:n olisi tarvinnut haaveilla mestaruudesta viime kaudella eikä myöskään tulevalla kaudella. Miten kommentoit väitettä?
– Uskon vahvasti tuohon lauseeseen, että sota ei yhtä miestä kaipaa. Täytyy silti tunnustaa, että jos ”Tatti” olisi muille maille mennyt, niin SPV:n pallollinen peli olisi hieman erinäköistä. Tatu on meidän järjestelmällisen pallopelin moottori ja osaa rytmittää peliä johtajan lailla.

6. Peliveljyydestä huolimatta olet pitkän linjan happeelainen. Miltä tuntui seurata Happeen hienoa kautta seuran muutaman vaikean vuoden jälkeen?
– Kyllä sydäntä lämmittää kun Hirvi on noussut suosta. Loistava tunnelma on taas jyväskyläläisessä salibandyssä.

7. Vieläkö Mikko Kohonen nähdään joku päivä Happeen Hirvi-paita päällä?
– Vaikka näenkin tällä hetkellä vain punaista, niin totta kai siellä on vielä Happee-sydäntä jäljellä. Asun noin 800 metrin päässä Jyväskylän Monitoimitalolta, joten joskus on käynyt mielessä parin kilometrin autolla ajon jälkeen normitreeneihin mentäessä Seinäjoelle, että lähempänäkin olisi treenimahdollisuuksia. Mutta jokaisesta kilometristä olen nauttinut ja tulen nauttimaan jatkossakin. Olen kuitenkin niin nuori vielä, että eihän sitä koskaan tiedä.

8. Kaikesta huolimatta Pikku-Kohosellakin alkaa olla ikää niin paljon, että kohta pääsisi jo pelaamaan ikämiespelejä. Vieläkö kiinnostaa ulkomailla pelaaminen? Vaikka velipojan kanssa Ruotsissa?
– Kiinnostaahan se, mutta uskon, että tulen pelaamaan Salibandyliigaa niin kauan, kun vielä haluan katsoa mihin minusta on salibandyssä. Minusta tuntuu, että urheilullisesti Salibandyliigan taso on maailman paras, ja olen aina halunnut pelata parhaiden kanssa parhaita vastaan.

9. Pääkallo.fi:n tietojen mukaan olet yksi Salibandyliigan kovapalkkaisimmista pelaajista. Tienaavatko parhaat Suomessa yli vai alle 20 000 euroa?
– Suomessahan verotulot ovat avoimia kaikkien katseltaviksi, mutta olen kasvanut työläisperheessä, joten minulle on opetettu, ettei omista palkoista puhuta. Kyllähän ammattilaisuus tai palkan ansaitseminen rakkaasta urheilulajista kokonaisuudessaan olisi hienoa. Itse olen puoliammattilainen eli teen työtä myös seuran markkinoinnissa, pidän myyntivalmennuksia Clients`Finland Oy:ssä ja olemme käynnistäneet veljeni kanssa 2MK-tuotemerkin, joka tekee maailman ensimmäisiä salibandyyn terkoitettuja lämpö- ja suojahuosuja. Lisäksi aikaa kuluu myös omien sponsoreiden (Puma ja Realstick) tunnettuuden edistämiseen. Jokainen kehittymiseen pyrkivä urheilija taistelee elämän osa-alueidensa kanssa, että kuinka ammattimaisesti voi urheilla. Salibandymaajoukkueen uudet korvaukset auttavat urheilijaa myös keskittymään kehittymiseen ja sitoutumiseen raskaina kisavuosina. On hienoa, että salibandymaailmasta löytyy jo joitain täysammattilaisia, mutta puoliammattilaisia on jo melko paljon. Uskon, että oikea tapa kehittää lajia on, että puoliammattilaisten määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa entisestään.

10. Joulukuussa on MM-kisat. Kerro miksi Suomi voittaa taas Ruotsin MM-finaalissa?
– Ihan sama kuka on vastassa ja missä pelissä. Olemme valmiita, ja teemme eniten työtä sen eteen, että olemme maailman paras salibandymaa.